Pyritkö hyveellisyyteen?

”Jos on jotakin hyvettä ja jos on jotakin ylistettävää, sitä kaikkea ajatelkaa jatkuvasti.” (FILIPPILÄISILLE 4:8)

 1. Mitä on paheellisuus, ja miksi se ei ole turmellut Jehovan palvontaa?

PAHEELLISUUS on moraalista turmeltuneisuutta. Sitä esiintyy kaikkialla maailmassa, jossa elämme (Efesolaisille 2:1–3). Jehova Jumala ei kuitenkaan anna puhtaan palvontansa turmeltua. Kristillisissä julkaisuissa, kokouksissa ja konventeissa meille annetaan ajankohtaisia varoituksia epävanhurskaasta käytöksestä. Saamme terveitä raamatullisia neuvoja, jotka auttavat meitä ’pysymään kiinni siinä, mikä on hyvää’ Jumalan silmissä (Roomalaisille 12:9). Järjestönä Jehovan todistajat pyrkivät siksi olemaan puhtaita, hyveellisiä. Mutta entä me yksilöinä? Pyritkö sinä tosiaan olemaan hyveellinen?

 2. Mitä on hyveellisyys, ja miksi hyveellisenä pysyminen vaatii ponnistelua?

² Hyveellisyys on moraalista oivallisuutta, hyvyyttä, oikeaa toimintaa ja ajattelua. Se ei ole passiivinen vaan aktiivinen, myönteinen ominaisuus. Hyveellisyys sisältää enemmän kuin synnin karttamisen; se merkitsee pyrkimistä hyvään (1. Timoteukselle 6:11). Apostoli Pietari kehotti kristittyjä tovereitaan: ”Lisätkää uskoonne hyvettä.” Miten? ”Ryhtymällä vastaukseksi [Jumalan kallisarvoisten lupausten johdosta] kaikkiin hartaisiin ponnistuksiin.” (2. Pietarin kirje 1:5.) Koska olemme luonnostamme syntisiä, hyveellisenä pysyminen vaatii todella ponnistelua. Menneisyydessä Jumalaa pelkäävät ihmiset ovat kuitenkin onnistuneet siinä, vieläpä kohdatessaan suunnattomia esteitä.

Hän pyrki hyveellisyyteen

 3. Mihin jumalattomiin tekoihin kuningas Ahas syyllistyi?

³ Raamatussa on monia kertomuksia ihmisistä, jotka pyrkivät hyveellisyyteen. Ajatellaanpa esimerkiksi hyveellistä Hiskiaa. Hänen isänsä, Juudan kuningas Ahas, palvoi ilmeisesti Molekia. ”Alkaessaan hallita Ahas oli kaksikymmenvuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta, eikä hän tehnyt sitä, mikä oli oikein Jehovan, hänen Jumalansa, silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid. Ja hän vaelsi Israelin kuninkaiden tietä, ja oman poikansakin hän pani kulkemaan tulen läpi niiden kansakuntien inhottavuuksien mukaan, jotka Jehova oli ajanut pois Israelin poikien tähden. Ja hän uhrasi ja suitsutti uhrisavua edelleen uhrikukkuloilla ja kummuilla ja jokaisen rehevän puun alla.” (2. Kuninkaiden kirja 16:2–4.) Jotkut väittävät, ettei ’tulen läpi kulkeminen’ merkinnyt ihmisen uhraamista vaan jonkinlaista puhdistusmenoa. John Day kuitenkin huomauttaa kirjassaan ”Molek – ihmisuhrien jumala Vanhassa testamentissa”: ”Antiikin aikaisista ja puunilaisista [karthagolaisista] lähteistä samoin kuin arkeologiasta löytyy todisteita siitä, että ihmisiä uhrattiin – – kanaanilaismaailmassa, ja siksi ei ole mitään syytä epäillä Vanhan testamentin viittauksia [ihmisten uhraamiseen].” (Molech–A God of Human Sacrifice in the Old Testament.) Lisäksi 2. Aikakirjan 28:3:ssa sanotaan nimenomaan, että Ahas ”ryhtyi polttamaan poikiaan tulessa” (vrt. 5. Mooseksen kirja 12:31; Psalmit 106:37, 38). Todella jumalattomia tekoja!

 4. Miten Hiskia käyttäytyi paheellisessa ympäristössä?

⁴ Miten Hiskian kävi tässä paheellisessa ympäristössä? Psalmi 119 on kiinnostava, sillä jotkut uskovat, että juuri Hiskia sepitti sen, ennen kuin hänestä tuli kuningas (Psalmit 119:46, 99, 100). Siksi hänen tilannettaan voivat kuvastaa seuraavat sanat: ”Ruhtinaatkin ovat istuneet; minua vastaan he ovat puhuneet keskenään. Sinun palvelijasi sen sijaan antaa ajatustensa askarrella säännöksissäsi. Sieluni on ollut murheesta uneton.” (Psalmit 119:23, 28.) Väärän uskonnon harjoittajien ympäröimänä Hiskia on voinut saada osakseen niin paljon pilkkaa kuninkaan hoviin kuuluvilta, että hänen oli vaikea saada nukutuksi. Kuitenkin hän pyrki hyveellisyyteen, hänestä tuli aikanaan kuningas ja hän ”teki sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä – –. Hän luotti Jehovaan, Israelin Jumalaan.” (2. Kuninkaiden kirja 18:1–5.)

He pysyivät hyveellisinä

 5. Mitä koettelemuksia Daniel ja hänen kolme toveriaan kohtasivat?

⁵ Esimerkillisen hyveellisiä olivat myös Daniel ja hänen kolme heprealaista toveriaan, nimeltään Hananja, Misael ja Asarja. Heidät vietiin väkisin kotimaastaan pakkosiirtolaisiksi Babyloniin. Noille neljälle nuorukaiselle annettiin babylonialaiset nimet Beltesassar, Sadrak, Mesak ja Abednego. Heille tarjottiin ”kuninkaan herkkuja”, joihin sisältyi Jumalan laissa kiellettyjä ruokia. Lisäksi he joutuivat kolmivuotiseen koulutukseen, jonka aikana heille opetettiin ”kaldealaisten kirjoitusta ja kieltä”. Tähän sisältyi muutakin kuin vain toisen kielen oppiminen, sillä nimitys ”kaldealaiset” tarkoittaa tässä todennäköisesti oppinutta luokkaa. Näin ollen nämä heprealaisnuorukaiset joutuivat alttiiksi vääristyneiden babylonialaisten opetusten vaikutukselle. (Daniel 1:1–7.)

 6. Miksi voimme sanoa, että Daniel pyrki hyveellisyyteen?

⁶ Vaikka Danielia ja hänen kolmea toveriaan painostettiin suuresti mukautumaan, he valitsivat hyveellisyyden paheellisuuden sijasta. Danielin 1:21:ssä sanotaan: ”Daniel jäi sinne kuningas Kyyroksen ensimmäiseen vuoteen asti.” Hän ”jäi sinne” yli 80 vuodeksi ja pysyi koko ajan hyveellisenä Jehovan palvelijana – läpi useiden voimakkaiden kuninkaiden nousun ja tuhon. Hän pysyi uskollisena Jumalalle huolimatta turmeltuneiden hallitusviranomaisten vehkeilyistä ja salajuonista sekä babylonialaiseen uskontoon laajalti levinneestä sukupuolisesta moraalittomuudesta. Daniel pyrki jatkuvasti hyveellisyyteen.

 7. Mitä voidaan oppia Danielin ja hänen kolmen toverinsa menettelytavasta?

⁷ Meillä on paljon opittavaa jumalaapelkäävästä Danielista ja hänen tovereistaan. He pyrkivät hyveellisyyteen ja kieltäytyivät mukautumasta babylonialaiseen kulttuuriin. Vaikka heille annettiin babylonialaiset nimet, heidät tunnettiin aina Jehovan palvelijoina. Puhuttelihan Babylonian kuningas vielä noin 70 vuotta myöhemmin Danielia tämän hepreankielisellä nimellä! (Daniel 5:13.) Läpi koko pitkän elämänsä Daniel kieltäytyi tinkimästä nuhteettomuudestaan pienissäkään asioissa. Jo nuorena hän oli päättänyt ”sydämessään, ettei hän saastuttaisi itseään kuninkaan herkuilla” (Daniel 1:8). Tämä Danielin ja hänen kolmen toverinsa tinkimätön asenne epäilemättä vahvisti heitä, niin että he selviytyivät myöhemmin koettelemuksista, joissa he olivat vaarassa menettää henkensä (Daniel, luvut 3 ja 6).

Hyveellisyyteen pyrkiminen nykyään

 8. Miten kristityt nuoret voivat vastustaa mukautumista Saatanan maailmaan?

⁸ Danielin ja hänen kolmen toverinsa tavoin Jumalan nykyinen kansa vastustaa mukautumista Saatanan jumalattomaan maailmaan (1. Johanneksen kirje 5:19). Jos sinä olet kristitty nuori, ikätoverisi voivat painostaa sinua voimakkaasti jäljittelemään äärimmäisiä makusuuntauksiaan vaatetuksessa ja muussa ulkoasussa sekä musiikissa. Mutta sen sijaan että seuraisit jokaista muotiin tulevaa hullutusta tai tyyliä, pysy lujana äläkä muovaudu ”tämän asiainjärjestelmän mukaan” (Roomalaisille 12:2). Torju ”jumalattomuus ja maailmalliset halut” ja elä ”tervemielisesti ja vanhurskaasti ja jumalista antaumusta osoittaen” (Titukselle 2:11, 12). Tärkeää ei ole ikätoveriesi vaan Jehovan hyväksyntä (Sananlaskut 12:2).

 9. Millaisia paineita kristityt saattaisivat kohdata liikemaailmassa, ja miten heidän tulee käyttäytyä?

⁹ Aikuisillakin kristityillä on paineita, ja heidän täytyy olla hyveellisiä. Kristityillä liikemiehillä voi olla kiusaus turvautua kyseenalaisiin menetelmiin tai jättää huomioon ottamatta maan säädöksiä ja verolakeja. Menettelevätpä liike-elämässä toimivat kilpailijat tai työtoverit miten hyvänsä, me kuitenkin ”tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa” (Heprealaisille 13:18). Raamatun mukaan meidän täytyy olla rehellisiä ja rehtejä niin työnantajia, työntekijöitä, asiakkaita kuin maallisia hallituksiakin kohtaan (5. Mooseksen kirja 25:13–16; Matteus 5:37; Roomalaisille 13:1; 1. Timoteukselle 5:18; Titukselle 2:9, 10). Pyrkikäämme myös järjestyksellisyyteen liikeasioissamme. Olemalla tarkkoja kirjanpidossa ja tekemällä sopimukset kirjallisina voimme usein välttyä väärinymmärryksiltä.

Ole varuillasi

10. Miksi meidän täytyy ’olla varuillamme’, kun on kysymys musiikin valinnasta?

¹⁰ Psalmissa 119:9 kiinnitetään huomiota erääseen puoleen, joka liittyy hyveellisenä pysymiseen Jumalan edessä. Psalmista lauloi: ”Miten nuori mies voi puhdistaa polkunsa? Olemalla varuillaan sinun sanasi mukaan.” Saatanan tehokkaimpia aseita on musiikki, jolla on voima herättää tunteita. Valitettavasti jotkut kristityt eivät ole ’olleet varuillaan’ musiikin suhteen, vaan he ovat joutuneet sen äärimmäisien tyylien, esimerkiksi rapin ja heavy metalin, pauloihin. Jotkut saattavat väittää, että tällainen musiikki ei vahingoita heitä tai että he eivät kiinnitä huomiota laulujen sanoihin. Toiset sanovat nauttivansa vain voimakkaasta rytmistä tai kovaäänisistä kitaroista. Kristittyjen kannalta asian ydin ei kuitenkaan ole siinä, onko jokin nautittavaa. Heitä kiinnostaa, onko se ”otollista Herralle” (Efesolaisille 5:10). Yleensä heavy metal- ja rap-musiikki edistävät paheita, esimerkiksi rienaamista, haureuden harjoittamista ja jopa saatananpalvontaa – asioita, joilla ei varmasti ole mitään sijaa Jumalan kansan keskuudessa (Efesolaisille 5:3).a Meistä jokaisen, olemmepa nuoria tai vanhoja, olisi hyvä miettiä kysymystä: viekö valitsemani musiikki minua hyveellisyyden vai paheellisuuden suuntaan?

11. Miten kristitty voi olla varuillaan televisio-ohjelmien, videoiden ja elokuvien suhteen?

¹¹ Monet televisio-ohjelmat, videot ja elokuvat edistävät paheita. Erään huomattavan mielenterveysasiantuntijan mukaan hedonismi, seksuaalisuus, väkivalta, ahneus ja itsekkyys ovat useimpien uusien elokuvien hallitsevia arvoja. Varuillaan olemiseen sisältyy siksi sen tarkka valikoiminen, mitä päätämme katsella. Psalmista rukoili: ”Käännä silmäni pois näkemästä arvotonta.” (Psalmit 119:37.) Joseph-niminen kristitty nuori noudatti tätä periaatetta. Kun eräässä elokuvassa alettiin näyttää havainnollisesti seksiä ja väkivaltaa, hän lähti teatterista. Tuntuiko se hänestä nololta? ”Ei lainkaan”, sanoo Joseph. ”Ajattelin ensimmäisenä Jehovaa ja hänen miellyttämistään.”

Mikä osa on tutkimisella ja mietiskelyllä

12. Miksi hyveellisyyteen pyrkiminen vaatii henkilökohtaista tutkimista ja mietiskelyä?

¹² Ei vielä riitä, että karttaa pahoja asioita. Hyveellisyyteen pyrkimiseen sisältyy myös se, että tutkii ja mietiskelee niitä hyviä asioita, jotka on kirjoitettu muistiin Jumalan sanaan, voidakseen soveltaa sen vanhurskaita periaatteita elämään. ”Kuinka rakastankaan sinun lakiasi!” huudahti psalmista. ”Se on kiinnostukseni kohde kaiken päivää.” (Psalmit 119:97.) Kuuluuko Raamatun ja kristillisten julkaisujen henkilökohtainen tutkiminen sinun viikko-ohjelmaasi? Voi tosin olla haastavaa varata aikaa Jumalan sanan ahkeraan tutkimiseen ja mietiskelemiseen rukouksen hengessä. On kuitenkin usein mahdollista ostaa aikaa muilta toimilta (Efesolaisille 5:15, 16). Kenties aamun varhaiset tunnit olisivat sinulle sopiva aika rukoilemiseen, tutkimiseen ja mietiskelyyn (vrt. Psalmit 119:147).

13, 14. a) Miksi mietiskely on verrattoman arvokasta? b) Minkä raamatunkohtien mietiskeleminen voi auttaa meitä inhoamaan sukupuolista moraalittomuutta?

¹³ Mietiskely on verrattoman arvokasta, sillä se auttaa meitä muistamaan sen, mitä opimme. Mikä vielä tärkeämpää, se voi osaltaan edistää jumalisia näkemyksiä. Valaisemme asiaa: On aivan eri asia tietää, että Jumala kieltää haureuden, kuin ’inhota pahaa ja pysyä kiinni hyvässä’ (Roomalaisille 12:9). Voimme todellisuudessa kehittää itsessämme samanlaisia tunteita sukupuolista moraalittomuutta kohtaan kuin on Jehovalla, kun mietiskelemme joitakin avainraamatunkohtia, esimerkiksi Kolossalaiskirjeen 3:5:tä, jossa kehotetaan: ”Kuolettakaa sen tähden maan päällä olevat ruumiinjäsenenne haureuteen, epäpuhtauteen, sukupuoliseen himoon, vahingolliseen haluun ja ahneuteen katsoen, joka on epäjumalanpalvelusta.” Kysy itseltäsi: Millainen sukupuolinen himo minun täytyy kuolettaa? Mitä sellaista minun pitäisi karttaa, joka voisi herättää epäpuhtaan halun? Onko minun jotenkin muutettava tapaa, jolla kohtelen vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvia? (Vrt. 1. Timoteukselle 5:1, 2.)

¹⁴ Paavali kehottaa kristittyjä karttamaan haureutta ja harjoittamaan itsehillintää, jotta ”kukaan ei mene niin pitkälle, että vahingoittaa veljeään ja loukkaa hänen oikeuksiaan” (1. Tessalonikalaisille 4:3–7). Kysy itseltäsi: Miksi haureuteen syyllistyminen on vahingollista? Miten vahingoittaisin itseäni tai jotakuta muuta, jos tekisin syntiä tässä asiassa? Miten se vaikuttaisi minuun hengellisesti, henkisesti ja fyysisesti? Entä ne seurakunnan yksilöt, jotka ovat rikkoneet Jumalan lakia eivätkä ole katuneet? Miten heille on käynyt? Se että otamme huomioon, mitä Raamattu sanoo tällaisesta käytöksestä, voi syventää vihaamme sitä kohtaan, mikä on pahaa Jumalan silmissä (2. Mooseksen kirja 20:14; 1. Korinttilaisille 5:11–13; 6:9, 10; Galatalaisille 5:19–21; Ilmestys 21:8). Paavali sanoo, että haureuteen syyllistyvä ”ei ole piittaamaton ihmistä kohtaan, vaan Jumalaa kohtaan” (1. Tessalonikalaisille 4:8). Kukapa tosi kristitty olisi piittaamaton taivaallista Isäänsä kohtaan?

Hyveellisyys ja seura

15. Millainen osa seuralla on hyveellisyyteen pyrkimisessä?

¹⁵ Yksi apukeino hyveellisenä pysymiseen on hyvä seura. Psalmista lauloi: ”Olen kaikkien niiden toveri, jotka todella pelkäävät sinua [Jehovaa], ja niiden, jotka pitävät sinun määräyksesi.” (Psalmit 119:63.) Me tarvitsemme tervehenkistä seuraa, jota kristillisissä kokouksissa saa (Heprealaisille 10:24, 25). Jos eristäytyisimme, voisimme alkaa ajatella itsekeskeisesti ja paheellisuus voisi helposti saada meissä vallan (Sananlaskut 18:1). Lämmin kristillinen toveruus voi kuitenkin lujittaa päätöstämme pysyä hyveellisinä. Meidän täytyy tietysti myös varoa huonoa seuraa. Voimme kohdella sydämellisesti naapureita, työtovereita ja koulutovereita. Mutta jos vaellamme todella viisaasti, emme kehitä liian läheisiä suhteita niihin, jotka eivät pyri kristilliseen hyveellisyyteen. (Vrt. Kolossalaisille 4:5.)

16. Miten 1. Korinttilaiskirjeen 15:33:n varoituksen noudattaminen voi auttaa meitä pyrkimään hyveellisyyteen nykyään?

¹⁶ Paavali kirjoitti: ”Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” Sanoessaan näin hän varoitti uskovia siitä, että nämä voisivat menettää uskonsa seurustelemalla sellaisten kristityiksi tunnustautuvien kanssa, jotka hylkäsivät raamatullisen ylösnousemusopetuksen. Paavalin varoituksen takana oleva periaate soveltuu siihen, kenen seurassa olemme niin seurakunnan ulkopuolella kuin sen sisäpuolellakin. (1. Korinttilaisille 15:12, 33.) Emme luonnollisestikaan halua karttaa hengellisiä veljiämme ja sisariamme siksi, että he eivät satu olemaan kanssamme samaa mieltä jostakin puhtaasti henkilökohtaisesta kannastamme (Matteus 7:4, 5; Roomalaisille 14:1–12). On kuitenkin aihetta varovaisuuteen, jos jotkut seurakunnassa käyttäytyvät kyseenalaisesti tai ilmaisevat katkeraa tai valittavaa henkeä (2. Timoteukselle 2:20–22). On viisasta pysyä lähellä niitä, joiden kanssa voimme nauttia ”keskinäisestä rohkaisusta” (Roomalaisille 1:11, 12). Tämä auttaa meitä noudattamaan hyveellisyyttä ja pysymään ”elämän polulla” (Psalmit 16:11).

Pyri jatkuvasti hyveellisyyteen

17. Millainen onnettomuus kohtasi israelilaisia, kuten 4. Mooseksen kirjan 25. luvussa kerrotaan, ja mitä tämä opettaa meille?

¹⁷ Vähän ennen kuin israelilaiset ottivat haltuunsa Luvatun maan, tuhannet heistä päättivät lähteä paheellisuuden tielle – ja he kärsivät tuhon (4. Mooseksen kirja, 25. luku). Nykyään Jehovan kansa seisoo vanhurskaan uuden maailman kynnyksellä. Sinne pääseminen tulee olemaan niiden siunattu etu, jotka hylkäävät jatkuvasti tämän maailman paheet. Epätäydellisinä ihmisinä meillä saattaa olla vääriä taipumuksia, mutta Jumala voi auttaa meitä seuraamaan pyhän henkensä vanhurskasta johtoa (Galatalaisille 5:16; 1. Tessalonikalaisille 4:3, 4). Noudattakaamme siksi seuraavaa kehotusta, jonka Joosua antoi Israelille: ”Pelätkää – – Jehovaa ja palvelkaa häntä moitteettomasti ja totuudessa.” (Joosua 24:14.) Kunnioittava pelko olla miellyttämättä Jehovaa auttaa meitä elämään hyveellisesti.

18. Mitä kaikkien kristittyjen pitäisi päättää paheiden ja hyveiden suhteen?

¹⁸ Jos haluat sydämestäsi miellyttää Jumalaa, noudata päättäväisesti Paavalin kehotusta: ”Mikä on totta, mikä ansaitsee vakavaa huomiota, mikä on vanhurskasta, mikä on siveellisesti puhdasta, mikä on rakastettavaa, mistä puhutaan hyvää, jos on jotakin hyvettä ja jos on jotakin ylistettävää, sitä kaikkea ajatelkaa jatkuvasti.” Mikä on tuloksena, jos teet näin? Paavali sanoi: ”Sitä harjoittakaa, niin rauhan Jumala on teidän kanssanne.” (Filippiläisille 4:8, 9.) Jehovan avulla voit tosiaan hylätä paheet ja pyrkiä hyveellisyyteen.

[Alaviite]

Kerrattavia ydinkohtia

◻ Mitä vaaditaan, jotta voisi pyrkiä hyveellisyyteen?

◻ Millaisissa olosuhteissa Hiskia, Daniel ja kolme heprealaista pysyivät hyveellisinä?

◻ Miten voimme olla Danielin kaltaisia Saatanan juonien vastustamisessa?

◻ Miksi kristittyjen täytyy olla varuillaan viihteen suhteen?

◻ Millainen osa tutkimisella, mietiskelyllä ja seuralla on hyveellisyyteen pyrkimisessä?

[Kuva s. 15]

Nuori Hiskia pyrki hyveellisyyteen, vaikka hän oli Molekin palvojien ympäröimänä

[Kuvat s. 17]

Kristittyjen täytyy olla varuillaan viihteen suhteen