”Pidä käskyni, niin saat elää”

MIES oli nuori, älykäs, ”kaunis vartaloltaan ja kaunis ulkonäöltään”. Hänen työnantajansa vaimo oli aistillinen ja julkea. Nainen tunsi vastustamatonta vetoa tähän nuoreen mieheen ja yritti joka päivä vietellä hänet. ”Eräänä päivänä sattui, että Joosef meni niin kuin muinakin päivinä taloon toimittamaan tehtäviään, eikä talossa ollut ketään talon miehistä. Silloin vaimo tarttui häntä hänen vaatteeseensa ja sanoi: ’Makaa minun kanssani!’” Mutta Joosef, patriarkka Jaakobin poika, jätti vaatteensa ja pakeni Potifarin vaimon luota. (1. Mooseksen kirja 39:1–12.)

Kaikki eivät tietenkään vetäydy tilanteesta, joka aiheuttaa kiusauksen. Ajattelehan esimerkiksi nuorta miestä, jonka Salomo, muinaisen Israelin kuningas, näki öisellä kadulla. Itsepintaisen naisen viettely sai miehen ’auliisti lähtemään hänen peräänsä, niin kuin härkä teurastajan luo’ (Sananlaskut 7:21, 22, vuoden 1992 kirkkoraamattu).

Kristittyjä kehotetaan ’pakenemaan haureutta’ (1. Korinttilaisille 6:18). Apostoli Paavali kirjoitti nuorelle kristitylle opetuslapselle Timoteukselle: ”Pakene – – nuoruudelle ominaisia haluja.” (2. Timoteukselle 2:22.) Kun kohtaamme tilanteita, jotka houkuttelevat haureuteen, aviorikokseen tai muihin moraalisiin rikkomuksiin, meidän on paettava yhtä päättäväisesti kuin Joosef pakeni Potifarin vaimoa. Mikä auttaa meitä olemaan tässä lujia? Raamatun Sananlaskujen kirjan 7. luvussa Salomo antaa arvokkaita neuvoja. Sen lisäksi, että hän puhuu opetuksista, jotka suojelevat moraalittomien ihmisten juonilta, hän paljastaa tällaisten ihmisten toimintatavan kuvailemalla eloisasti, miten kevytkenkäinen nainen viettelee nuoren miehen.

’Sido käskyni sormiisi’

Kuningas antaa aluksi isällisen neuvon: ”Poikani, pidä sanani, ja talletathan itsellesi minun käskyni. Pidä käskyni, niin saat elää, ja lakini kuin silmäteräsi.” (Sananlaskut 7:1, 2.)

Vanhemmilla, erityisesti isillä, on Jumalan antama vastuu opettaa lapsilleen hyvää ja pahaa koskevat Jumalan normit. Mooses kehotti isiä: ”Näiden sanojen, jotka minä tänään annan sinulle käskyiksi, on oltava sydämelläsi, ja sinun on teroitettava niitä pojillesi ja puhuttava niistä kotona istuessasi ja tietä kulkiessasi ja maata mennessäsi ja ylös noustessasi.” (5. Mooseksen kirja 6:6, 7.) Myös apostoli Paavali kirjoitti: ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa.” (Efesolaisille 6:4.) Näin ollen isän tai äidin opetuksiin, joita tulee pitää suuressa arvossa, kuuluvat varmasti Jumalan sanan, Raamatun, muistutukset, käskyt ja lait.

Vanhempien antamaan opetukseen voivat sisältyä myös kodin säännöt, jotka on tarkoitettu perheen hyödyksi. Eri perheillä voi tietenkin tarpeen mukaan olla erilaiset säännöt. Vanhempien tehtävänä on ratkaista, mikä on parasta heidän perheelleen. Ja vanhempien laatimat säännöt ovat yleensä ilmaus heidän aidosta rakkaudestaan ja huolenpidostaan. Nuoria neuvotaan mukautumaan näihin sääntöihin samoin kuin vanhempien antamaan raamatulliseen opetukseen. Noihin ohjeisiin on tosiaankin suhtauduttava ”kuin silmäterään” – niitä on varjeltava mitä huolellisimmin. Siten voi välttää Jehovan normien huomiotta jättämisestä koituvat tuhoisat seuraukset ja ’saada elää’.

”Sido ne [käskyni] sormiisi”, Salomo jatkaa, ”ja kirjoita ne sydämesi tauluun.” (Sananlaskut 7:3.) Samoin kuin sormet ovat selvästi silmiemme edessä ja välttämättömät aikomustemme toteuttamisessa, tulee sen opetuksen, jota olemme saaneet raamatullisen kasvatuksen tai Raamatun tuntemuksen hankkimisen kautta, olla meille kaikissa tekemisissämme pysyvänä muistutuksena ja oppaana. Meidän on kirjoitettava Jumalan käskyt sydämemme tauluun, sisäistettävä ne.

Unohtamatta viisauden ja ymmärryksen merkitystä kuningas kehottaa: ”Sano viisaudelle: ’Sinä olet sisareni’, ja kutsuthan ymmärrystä ’sukulaiseksi’.” (Sananlaskut 7:4.) Viisaus merkitsee kykyä soveltaa oikein Jumalan antamaa tietoa. Meidän tulisi olla viisauteen yhtä kiintyneitä kuin hyvin rakkaaseen sisareen. Mitä on ymmärrys? Se on kykyä tutkia jokin asia ja havaita, mistä se koostuu, niin että käsittää sen osien ja kokonaisuuden väliset yhteydet. Ymmärryksen on oltava meille yhtä läheinen kuin hyvä ystävä.

Miksi meidän tulisi noudattaa raamatullista valmennusta ja pitää viisaus ja ymmärrys meille läheisenä? ”[Varjellaksemme itsemme] vieraalta naiselta, vierasmaalaiselta, joka on tehnyt lipeviksi sanansa.” (Sananlaskut 7:5.) Näin voimme siis suojautua vieraan eli vierasmaalaisen – moraalittoman ihmisen – lipevyydeltä ja suostuttelulta.a

Nuori mies kohtaa ’viekkaan naisen’

Seuraavaksi Israelin kuningas kertoo, mitä hän on omin silmin nähnyt: ”Taloni ikkunasta minä katsoin ristikkoni läpi alas tähyilläkseni kokemattomia. Kiinnostuneena havaitsin poikien joukossa nuoren miehen, jolta puuttui sydäntä, kulkemassa pitkin katua lähellä naisen kulmausta, ja hän astelee tämän taloon vievää tietä hämärässä, päivän kallistuessa iltaa kohti, yön ja synkän hämäryyden lähestyessä.” (Sananlaskut 7:6–9.)

Ikkunassa, josta Salomo katselee, on ristikko – ilmeisestikin kehikko, jossa on säleet ja kenties mutkikkaita leikkauksia. Illan muuttuessa yöksi pimeys laskeutuu kaduille. Salomo huomaa nuoren miehen, joka on erityisen altis vaaralle. Miehellä ei ole tarkkanäköisyyttä eli järkevyyttä – häneltä puuttuu sydäntä. Nuorukainen ilmeisesti tietää, millaiselle asuinalueelle hän on tullut ja mitä hänelle saattaisi siellä tapahtua. Nuori mies tulee lähelle ”naisen kulmausta”, joka on tämän taloon vievän tien varrella. Kuka nainen on? Mitä hänellä on mielessä?

Tarkkaavainen kuningas kertoo edelleen: ”Katso, häntä vastaan tuli nainen porton vaatteissa ja viekassydämisenä. Hän on riehakas ja itsepäinen. Hänen jalkansa eivät pysy hänen talossaan. Milloin hän on ulkona, milloin toreilla, ja jokaisen kulmauksen lähellä hän on väijymässä.” (Sananlaskut 7:10–12.)

Tuon naisen vaatetus kertoo hänestä paljon (1. Mooseksen kirja 38:14, 15). Hän on pukeutunut säädyttömästi, kuin prostituoitu. Sen lisäksi hän on viekassydäminen – hänen mielensä on ”petollinen”, hänen aikeensa ”kierot” (An American Translation; New International Version). Hän on riehakas ja itsepäinen, puhelias ja uppiniskainen, äänekäs ja jääräpäinen, röyhkeä ja uhmakas. Sen sijaan että nainen pysyisi kotonaan, hän oleilee mieluummin julkisilla paikoilla ja vaaniskelee kadunkulmissa napatakseen itselleen uhrin. Hän odottaa jotakuta tuon nuoren miehen kaltaista.

”Runsaasti suostuttelukykyä”

Nuori mies siis tapaa kevytkenkäisen naisen, jolla on viekas suunnitelma. Salomo on varmasti katsellut silmä tarkkana! Hän kertoo: ”Hän on tarttunut mieheen ja antanut hänelle suudelman. Hän on ottanut julkean ilmeen, ja sitten hän sanoo hänelle: ’Minulla oli uhrattavana yhteysteurasuhreja. Tänään olen täyttänyt juhlalliset lupaukseni. Siksi olen tullut ulos tapaamaan sinua, etsimään kasvojasi löytääkseni sinut.’” (Sananlaskut 7:13–15.)

Tämän naisen huulet ovat lipevät. Hän ottaa kasvoilleen julkean ilmeen ja puhuu itsevarmasti. Hän asettelee sanansa huolellisesti vietelläkseen tämän nuoren miehen. Kun hän sanoo uhranneensa yhteysteurasuhreja juuri tuona päivänä ja täyttäneensä juhlalliset lupauksensa, hän esiintyy vanhurskaana ja antaa ymmärtää, ettei häneltä puutu hengellisyyttä. Jerusalemin temppelissä esitettäviin yhteysteurasuhreihin kuului lihaa, jauhoja, öljyä ja viiniä (3. Mooseksen kirja 19:5, 6; 22:21; 4. Mooseksen kirja 15:8–10). Koska uhrin esittäjä saattoi ottaa osan yhteysteurasuhrista itselleen ja perheelleen, nainen vihjaa sanoillaan, että hänellä on talossaan runsaasti syötävää ja juotavaa. Nuorella miehellä olisi selvästikin mukavat oltavat hänen luonaan. Ja nainen on tullut ulos etsimään nimenomaan häntä. Miten liikuttavaa – niin kuin joku nyt nielaisisi moisen jutun. ”On totta, että nainen oli etsimässä jotakuta”, sanoo muuan raamatunoppinut, ”mutta tuliko hän tosiaan etsimään juuri tätä miestä? Vain typerys – ehkä tämä mies – uskoisi naista.”

Tehtyään itsestään vetoavan asullaan, imartelevilla sanoillaan ja äänensävyllään sekä antamalla esimakua syleilystään ja suudelmistaan viettelijätär vetoaa hajuaistiin. Hän sanoo: ”Päiväpeitteillä olen somistanut leposohvani, monivärisillä vaatteilla, Egyptin pellavalla. Olen pirskottanut vuoteeseeni mirhaa, aaloeta ja kanelia.” (Sananlaskut 7:16, 17.) Hän on sijannut vuoteensa kauniiksi egyptiläisellä värikkäällä pellavalla ja hajustanut sen laadukkaalla mirhalla, aaloella ja kanelilla.

”Tule nyt, juokaamme itsemme kylläisiksi rakkaudesta aamuun asti; nauttikaamme toki toisistamme rakkaudenosoituksin.” Kutsuun sisältyy paljon muutakin kuin vain miellyttävä ateria kahdelle. Nainen lupaa seksuaalista nautintoa. Ajatus kuulostaa nuoren miehen korvissa kiehtovalta ja jännittävältä! Nainen jatkaa houkutteluaan: ”Sillä aviomies ei ole talossaan; hän on lähtenyt pitkälle matkalle. Rahakukkaron hän on ottanut mukaansa. Täydenkuun päivänä hän tulee taloonsa.” (Sananlaskut 7:18–20.) Mitään vaaraa ei olisi, nainen vakuuttaa, sillä hänen aviomiehensä on liikematkalla ja viipyisi poissa hyvän aikaa. Nainen tosiaan osaa viekoitella tuota nuorukaista! ”Nainen on eksyttänyt hänet runsaalla suostuttelukyvyllään. Huultensa lipevyydellä hän viettelee hänet.” (Sananlaskut 7:21.) Mieheltä vaadittaisiin Joosefin luonnetta, jotta hän voisi vastustaa näin houkuttelevaa kutsua (1. Mooseksen kirja 39:9, 12). Onko tästä nuoresta miehestä siihen?

”Kuin teuraaksi menevä sonni”

”Äkkiä hän lähtee hänen peräänsä”, Salomo kertoo, ”niin kuin teuraaksi menevä sonni, ja niin kuin tyhmän kuritusta varten jalkarautoihin pantu, – kunnes nuoli viiltää auki hänen maksansa – niin kuin lintu kiirehtii pyydykseen, tietämättä oman sielunsa olevan kyseessä.” (Sananlaskut 7:22, 23.)

Houkutus käy nuorelle miehelle ylivoimaiseksi. Hän vaientaa järjen äänen ja lähtee naisen perään ”niin kuin teuraaksi menevä sonni”. Niin kuin ei jalkaraudoissa oleva mies voi paeta tuomiotaan, ei myöskään tuo nuori mies pääse pakoon synnin houkutusta. Hän ei näe synnin vaaraa ennen kuin ”nuoli viiltää auki hänen maksansa”, eli kunnes hän haavoittuu tavalla, joka voi koitua hänen kuolemakseen. Kuolema voi olla fyysinen, sillä hän saattaa itsensä alttiiksi tappaville sukupuolitaudeille.b Haavoittuminen voi myös aiheuttaa hänen hengellisen kuolemansa, sillä ’kyseessä on hänen oma sielunsa’. Koko hänen olemuksensa ja elämänsä ovat kärsineet suurta vahinkoa, ja hän on tehnyt vakavaa syntiä Jumalaa vastaan. Tällä tavoin hän kiiruhtaa kohti kuolemaa niin kuin lintu kiiruhtaa pyydykseen!

”Älä harhaudu hänen kulkuteilleen”

Viisas kuningas havaitsee näkemäänsä tapaukseen sisältyvän opetuksen ja kehottaa: ”Niinpä, oi pojat, kuunnelkaa minua ja kiinnittäkää huomiota suuni sanoihin. Älköön sydämesi poiketko hänen teilleen. Älä harhaudu hänen kulkuteilleen. Sillä monet hän on kaatanut maahan surmattuina, ja lukuisat ovat kaikki ne, jotka hän on tappanut. Hänen talonsa on Šeoliin johtavia teitä; ne laskeutuvat kuoleman sisähuoneisiin.” (Sananlaskut 7:24–27.)

Salomo neuvoo selvästikin kääntymään pois moraalittoman ihmisen kuolettavilta teiltä, jotta ’saisi elää’ (Sananlaskut 7:2). Miten ajankohtainen tämä neuvo onkaan nykyään! On varmastikin syytä karttaa paikkoja, joissa uhreja odottelevat ihmiset väijyvät. Miksi sinun pitäisi tarjoutua syötiksi menemällä sellaisiin paikkoihin? Miksi sinun tosiaankaan pitäisi olla sellainen, jolta ”puuttuu sydäntä”, ja kuljeskella ”vierasmaalaisen” teillä?

”Vieras nainen”, jonka kuningas näki, viekoitteli nuoren miehen houkuttelevilla sanoilla: ”Nauttikaamme toki toisistamme rakkaudenosoituksin.” Eikö monia nuoria – varsinkin tyttöjä – ole käytetty hyväksi tällä tavoin? Mutta ajattelehan: Kun joku yrittää houkutella sinua väärään sukupuoliseen käytökseen, onko kyse tosi rakkaudesta vai itsekkäästä himosta? Miksi mies, joka rakastaa naista aidosti, painostaisi tätä toimimaan vastoin kristillistä kasvatustaan ja omaatuntoaan? ”Älköön sydämesi poiketko” sellaisille teille, Salomo neuvoo.

Viettelijän sanat ovat tavallisesti lipeviä ja laskelmoituja. Viisaudesta ja ymmärryksestä kiinni pitäminen auttaa meitä näkemään noiden sanojen läpi. Se, ettemme koskaan unohda Jehovan käskyjä, suojelee meitä. Pyrkikäämme siis aina ’pitämään Jumalan käskyt, niin saamme elää’ – jopa ikuisesti (1. Johanneksen kirje 2:17).

[Alaviitteet]

[Kuvat s. 29]

Miten suhtaudut vanhempien asettamiin sääntöihin?

[Kuva s. 31]

Jumalan käskyjen pitäminen merkitsee elämää