Nuoret kysyvät:
Miten voin tulla toimeen sairauteni kanssa?
JASON oli vasta 18-vuotias, mutta näytti siltä kuin kaikki hänen elämänsä tavoitteet olisivat nyt saavuttamattomissa. Hän oli toivonut voivansa palvella kokoaikaisesti kristittynä sananpalvelijana, mutta sitten hän sai tietää sairastavansa Crohnin tautia, tuskallista ja uuvuttavaa suolistosairautta. Nykyään Jason tulee kuitenkin hyvin toimeen omissa olosuhteissaan.
Sinunkin pitää ehkä kestää jotain vakavaa sairautta. Aikaisemmassa Herätkää!-lehdessä käsiteltiin sinun kaltaistesi nuorten kohtaamia haasteita.a Katsotaanpa nyt, miten voit parhaasi mukaan selviytyä tilanteestasi.
Myönteinen asenne
Siihen että tulee menestyksellisesti toimeen minkä tahansa sairauden kanssa liittyy myönteinen asenne. Raamatussa sanotaan: ”Miehen henki voi kestää hänen sairautensa, mutta kuka voi murtunutta henkeä kantaa?” (Sananlaskut 18:14.) Synkät ja kielteiset ajatukset ja tunteet vaikeuttavat paranemista. Jason havaitsi tämän pitävän paikkansa.
Aluksi Jasonin täytyi taistella kielteisiä, masentavia tunteita, esimerkiksi suuttumusta, vastaan. Mikä oli avuksi? Hän selittää: ”Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtien masennusta käsittelevät kirjoitukset auttoivat minua todella säilyttämään myönteisen asenteen. Nykyään yritän elää päivän kerrallaan.”b
Myös 17-vuotias Carmen oppi katsomaan asian valoisaa puolta. Vaikka hän sairastaa sirppisoluanemiaa, hän miettii siunauksiaan. ”Ajattelen niitä, joiden asiat ovat huonommin kuin minun ja jotka eivät pysty tekemään sitä, mitä minä pystyn”, hän sanoo. ”Ja tunnen itseni kiitolliseksi enkä sääli itseäni niin paljon.”
Sananlaskujen 17:22:ssa sanotaan: ”Iloinen sydän tekee hyvää parantajana.” Joistakuista saattaa tuntua, ettei nauraminen ole sopivaa vakavan sairauden ollessa kysymyksessä. Mutta hyväntahtoinen huumori ja mukava seura piristävät mieltäsi ja lisäävät elämänhaluasi. Ilo on tosiaan jumalinen ominaisuus, yksi Jumalan hengen hedelmistä (Galatalaisille 5:22). Tämä henki voi auttaa sinua tuntemaan iloa, vaikka taistelet jotakin sairautta vastaan (Psalmit 41:3).
Ymmärtäväisen lääkärin löytäminen
Sellaisesta lääkäristä, joka ymmärtää nuoria, on paljon apua. Vanhan ja nuoren ihmisen henkiset ja tunneperäiset tarpeet eroavat tavallisesti toisistaan. Ashley oli vasta kymmenvuotias, kun hänen piti mennä sairaalaan saamaan hoitoa pahanlaatuiseen aivokasvaimeen. Ashleyn lääkäri suhtautui häneen myötätuntoisesti ja käytti sanoja, joita tämä pystyi ymmärtämään. Lääkäri kertoi hänelle, miten hänen oma sairautensa lapsuudessa oli motivoinut häntä tulemaan lääkäriksi. Hän selitti hienovaraisesti mutta selkeästi, millaista hoitoa Ashleylle annettaisiin, jotta tämä tietäisi, mitä oli odotettavissa.
Sinä ja vanhempasi haluatte varmasti etsiä sellaisia lääkäreitä, jotka kunnioittavat sinua ja ymmärtävät tarpeesi. Jos jostain syystä et tunne oloasi kohtuullisen mukavaksi saamassasi hoidossa, ilmaise vapaasti huolesi vanhemmillesi.
Taistele terveytesi puolesta!
Oleellista on myös se, että taistelet sairauttasi vastaan kaikin mahdollisin tavoin. Ota esimerkiksi selville tilanteestasi niin paljon kuin voit. ”Tiedon mies vahvistaa voimaansa”, sanotaan Raamatun sananlaskuissa (Sananlaskut 24:5). Tieto poistaa tietämättömyydestä johtuvan pelon.
Lisäksi sellainen nuori, jolla on tietoa, voi osallistua enemmän hoitoonsa ja toimia paremmin hoitonsa hyväksi. Hän saa esimerkiksi ehkä tietää, ettei hänen tulisi lakata ottamasta määrättyjä lääkkeitä ilman lääkärin suostumusta. Edellä mainittu Carmen luki sirppisoluanemiaa käsitteleviä kirjoja, ja samoin tekivät hänen vanhempansa. Se, mitä he oppivat, auttoi heitä hankkimaan sellaista hoitoa, josta olisi Carmenille eniten hyötyä.
Esitä lääkärille yksityiskohtaisia kysymyksiä – tarpeen mukaan useampia – jos et ymmärrä jotakin asiaa. Sen sijaan että sanoisit jotakin, mitä arvelet lääkärin haluavan kuulla, selitä rehellisesti, mitä ajattelet ja tunnet. Kuten Raamatussa sanotaan: ”Suunnitelmat raukeavat, missä ei ole luottamuksellista puhetta.” (Sananlaskut 15:22.)
Jossakin vaiheessa Ashley vaikutti melko sulkeutuneelta sairautensa suhteen. Hän puhui siitä vain äidilleen. Eräs pätevä sosiaalityöntekijä kysyi häneltä yksityisesti: ”Tuntuuko sinusta, ettei sinulle ole kerrottu kaikkea?” Ashley myönsi ajattelevansa niin. Niinpä nainen näytti Ashleylle hänen potilastietonsa ja selitti ne hänelle. Hän pyysi myös, että lääkärit uhraisivat enemmän aikaa Ashleylle ja puhuisivat hänelle, sen sijaan että hän olisi vain puheenaiheena. Kun Ashley lopulta ilmaisi tunteensa, hän sai tarvitsemaansa apua.
Tukea läheisiltäsi
Kun joku perheenjäsen on vakavasti sairas, siitä tulee perheasia, joka vaatii yhteisponnistelua. Ashleyn perhe ja kristillinen seurakunta olivat hänen tukenaan. Seurakuntaa muistutettiin aika ajoin siitä, että hän oli sairaalassa. Seurakuntaan kuuluvat kävivät hänen luonaan säännöllisesti, ja he auttoivat perhettä kotitöissä ja aterioiden valmistuksessa, kunnes perhe pystyi palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen. Lisäksi seurakunnan lapset kävivät Ashleyn luona sairaalassa silloin, kun hän ei ollut liian huonossa kunnossa ottaakseen vastaan vieraita. Tämä teki hyvää niin Ashleylle kuin hänen nuorille ystävilleenkin.
Ennen kuin toiset voivat auttaa sinua, heidän täytyy kuitenkin saada tietää, että tarvitset apua. Carmen kääntyy vanhempiensa ja seurakunnan vanhinten puoleen saadakseen tunneperäistä ja hengellistä tukea. Hän luottaa myös niiden koulutovereidensa tukeen, joilla on sama kristillinen vakaumus kuin hänellä. ”He pitävät minua silmällä, ja tunnen, että minusta huolehditaan”, sanoo Carmen.
Koulusi voi ehkä tarjota hyödyllisiä lääketieteellisiä ja raha-asioihin liittyviä neuvoja ja jopa jonkinlaista henkilökohtaista tukea. Ashleyn opettaja esimerkiksi kannusti luokkaa kirjoittamaan Ashleylle ja käymään tämän luona. Jos opettajasi eivät ymmärrä niitä vaikeuksia, joita käyt läpi, saattaa olla tarpeellista, että vanhempasi keskustelevat kunnioittavasti tilanteestasi kouluviranomaisten kanssa.
Käytä mieltäsi ja ruumistasi viisaasti
Kun olet hyvin sairas, voi olla, ettet pysty tekemään mitään muuta kuin keskittämään kaikki voimasi paranemiseen. Jos et ole täysin menettänyt voimiasi, voit tehdä paljon kaikenlaista rakentavaa. Kirjailija Jill Krementz kertoi, mitä hän oli huomannut tehdessään tutkimustyötä kirjaansa How It Feels to Fight for Your Life varten: ”Minua on murehduttanut se, että olen kahden vuoden ajan kävellyt sairaalan käytäviä pitkin ja nähnyt niin monien lasten tuijottavan televisiota. Meidän täytyy kannustaa näitä nuoria lukemaan enemmän. Sairaalan vuode on erinomainen paikka harrastaa aivovoimistelua.”
Oletpa kotona tai sairaalassa, voit usein saada olosi tuntumaan paremmalta käyttämällä henkisiä kykyjäsi. Oletko kokeillut kirjeiden tai runojen kirjoittamista? Piirtämistä tai maalaamista? Entä voisitko opetella soittamaan jotakin soitinta, jos kuntosi sallii sen? Mahdollisuuksia on monia, vaikka terveys asettaa rajoituksia. Varmasti parasta, mitä voit tehdä, on ottaa tavaksi rukoilla Jumalaa ja lukea hänen Sanaansa, Raamattua (Psalmit 63:6).
Jos kuntosi sallii, sopiva ruumiillinen toiminta voi myös parantaa oloasi. Tästä syystä sairaaloissa järjestetään usein fysikaalista terapiaa nuorille potilaille. Monissa tapauksissa oikeanlainen liikunta ei ainoastaan edistä paranemista, vaan myös auttaa pitämään mielesi pirteänä.
Älä anna periksi!
Kun Jeesuksen edessä oli suuria kärsimyksiä, hän rukoili Jumalaa, luotti Häneen ja keskittyi pikemmin iloiseen tulevaisuuteensa kuin tuskaan (Heprealaisille 12:2). Hän oppi tuskallisista kärsimyksistään (Heprealaisille 4:15, 16; 5:7–9). Hän otti vastaan apua ja rohkaisua (Luukas 22:43). Hän keskitti huomionsa ennemmin toisten hyvinvointiin kuin omaan epämukavuuteensa (Luukas 23:39–43; Johannes 19:26, 27).
Vaikka olet ehkä hyvin sairas, sinäkin voit olla muille innostava esimerkki. Ashleyn sisko Abigail kirjoitti kouluaineessaan: ”Kaikkein eniten ihailen siskoani. Vaikka hänen täytyy mennä sairaalaan tiputukseen ja vaikka häntä pistetään neuloilla, silti hän selviytyy siitä hymyillen!”c
Jason ei ole luopunut tavoitteistaan – hän on vain muuttanut niitä hiukan. Nykyään hänen tavoitteensa on palvella siellä, missä tarvitaan enemmän Jumalan valtakunnan julistajia. Jasonin tavoin sinäkään et ehkä voi tehdä kaikkea sitä, mitä haluaisit. Tärkeintä on oppia elämään omien rajoitustensa mukaan olematta sen enempää ylivarovainen kuin piittaamatonkaan. Luota siihen, että Jehova antaa sinulle viisautta ja voimaa, jotta pystyt tekemään parhaasi (2. Korinttilaisille 4:16; Jaakobin kirje 1:5). Ja muista, että tulee aika, jolloin tämä maa on paratiisi, missä ”yksikään siellä asuva ei sano: ’Minä olen sairas.’” (Jesaja 33:24.) Jonakin päivänä olet tosiaan jälleen terve!
[Alaviitteet]
b Ks. Vartiotorni 1.10.1991 s. 15 ja Vartiotorni 1.3.1990 s. 3–9 sekä Herätkää! 22.10.1987 s. 2–16 ja Herätkää! 8.11.1987 s. 12–16.
c Ks. myös Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran julkaisemaa kirjaa Perheonnen salaisuus s. 116–127.
[Kuva s. 26]
Isosisko Abigail ihailee Ashleyn rohkeutta