Raamatun kohokohtia Saarnaaja 1:1–12:14

”Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä”

Nykyään Jumalan pelkäämistä ja tottelemista pidetään parhaimmillaankin epäkäytännöllisenä. Mutta Saarnaajan kirja (hepreaksi Qo·heʹlet ’kokooja’), jonka kuningas Salomo kirjoitti noin 3 000 vuotta sitten (1:1), kuvailee niiden inhimillisten pyrkimysten hyödyttömyyttä, joissa ei oteta huomioon Jumalan tarkoitusta.

Tästä kirjasta tekee niin kiehtovan se, että kirjoittaja kaivautuu hyvin monenlaisiin aiheisiin – ihmisviisauteen ja -hallintoon, aineelliseen rikkauteen ja sillä saataviin nautintoihin, kaavamaiseen uskontoon ja niin edelleen. Kaikki nämä ovat turhuutta, sillä ne eivät ole pysyviä. Toisaalta niiden mietiskeleminen johtaa tarkkanäköisen mielen vain yhteen päätelmään: ”Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.” – Saarnaaja 12:13.

”Kaikki on turhuutta!”

Lue luvut 1 ja 2. Luonnon päättymättömiin kiertokulkuihin verrattuna kaikki ihmisen ponnistelut ovat ohikiitäviä ja väliaikaisia (1:4–7). Jopa kokoojan suurten aikaansaannosten täytyy siirtyä ehkä jollekulle vähempiarvoiselle (2:18, 19). Heprean kielessä ”turhuus” merkitsee ’usvaa’ tai ’henkäystä’.

◆ 1:9 – Missä mielessä ”ei ole mitään uutta auringon alla”?

Jokapäiväisen elämän luonnollisissa kiertokuluissa, joiden yllä aurinko paistaa, ei ole mitään täysin uutta. ”Uudet” keksinnötkin ovat useimmiten Jehovan jo luomisessa asettamien periaatteiden sovelluksia. Mutta Jehova on aikaansaanut ”auringon alla” uusia hengellisiä kehitysvaiheita, jotka vaikuttavat ihmiskuntaan. – Ks. Vartiotorni 1.3.1987 s. 27–29.

◆ 2:2 – Onko väärin pitää hauskaa?

Ei ole. Naurun tai hauskanpitämisen avulla voi saada ongelmat tilapäisesti pois mielestä, mutta ne eivät häviä. Se että koettaa saavuttaa tosi onnellisuuden ilonpidon avulla, on siksi ”mieletöntä”, siinä ei ole mitään järkeä. Samoin ”ilo” ei ratkaise elämän ongelmia. Iloisuus ja nautinnot asetetaan siten sen onnellisuuden vastakohdaksi, joka on tuloksena siitä, että työllä on Jehovan siunaus. – 2:24.

Opetus meille: Meidän pitäisi noudattaa Salomon neuvoa eikä tehdä aineellisten etujen ja uusien jännittävien kokemusten tavoittelemisesta elämämme ainoata päämäärää. Meidän tulisi pikemminkin olla ’otollisia Jehovalle’ tottelemalla häntä. Silloin voimme nauttia siitä, että hän siunaa meitä ”viisaudella, tiedolla ja ilolla”. – 2:26.

Kaikella on aikansa

Lue luvut 3 ja 4. Salomo ei kannattanut fatalistista eli kohtaloonuskovaa näkemystä elämästä (3:1–9). Hän pikemminkin osoitti, ettei ihminen yksinkertaisesti voi muuttaa sitä, minkä Jumala on pannut liikkeeseen (3:14). Tässä suhteessa ihmiset eivät ole parempia kuin eläimet (3:19–21). Sen vuoksi yhteistoiminnallinen asenne (4:9–12) on paljon arvokkaampi kuin kilpailuhenki (4:4, 5a).

◆ 3:11 – Miten Jumala on tehnyt kaiken ”kauniisti aikanansa”?

Sana ”kaunis” merkitsee myös ”hyvää, oikeaa, sopivaa”. Aikanaan paljastetaan se oikea paikka tai asema, jossa kukin Jumalan työ tai teko sopii hänen tarkoituksiinsa. Jumala on tehnyt monet asiat ”kauniisti” ihmiskunnalle. Hän esimerkiksi antoi ihmisille täydellisen alun Eedenissä. Hän ennusti synnit sovittavan Siemenen tulemisen, kun ihminen lankesi syntiin. Aikanaan Jumala lähetti Siemenen, ja mikä kaikkein ’kauneinta’, Jehova teki Siemenestä Valtakuntansa Kuninkaan.

◆ 4:6 – Puolsiko Salomo helppoa elämää?

Ei. Mutta Salomo huomasi, että vaivannäkö ja hyödyn vuoksi hankittu pätevyys johtavat usein kilpailuun ja kilpailuhenkeen (4:4, 5a). Tästä voi puolestaan seurata vaikeuksia ja jopa ennenaikainen kuolema. (1. Timoteukselle 6:9, 10) Mikä on siis tasapainoinen näkemys? Ole tyytyväinen pienempään voittoon, johon liittyy rauha, sen sijaan että pyrkisit kaksinkertaiseen voittoon raadannalla ja riitelyllä.

Opetus meille: Nyt on aika etsiä ensin Jumalan valtakuntaa ennemmin kuin omia kunnianhimoisia etuja (3:1). Meidän pitäisi ennemmin työskennellä yhteistoiminnassa kristittyjen toveriemme kanssa kuin eristäytyä (4:9–12). Sillä tavoin voimme saada tarvittavaa apua ja rohkaisua vaikeuksista ja vastustuksesta huolimatta.

Tosi palvonta tuo tyydytyksen

Lue luvut 5 ja 6. Koska Jehova on kaikkivaltias, meidän tulee suhtautua vakavasti siihen suhteeseen, joka meillä on häneen, eikä toimia tyhmästi ja odottaa hänen hyväksyvän ’teurasuhrimme’ (5:alkujae, 1). Jumalaa pelkäävä saa tyydytystä käyttäessään aineellisia rikkauksiaan, mutta niitä varastoon keräävä ei saa mitään nautintoa. – Vrt. 5:17–19:ää 6:2, 3:een.

◆ 5:1 – Miten tämä neuvo soveltuu?

Meidän pitäisi vuodattaa sydämemme Jumalalle, mutta hänen suuruutensa ja majesteettisuutensa vuoksi meidän täytyy varoa hetken mielijohteesta lausuttuja, ajattelemattomia sanoja. (Psalmi 62:9) Sen sijaan että antaisimme rukouksemme rönsyillä, meidän pitäisi käyttää yksinkertaisia, sydämestä lähteviä ilmaisuja. (Matteus 6:7) Mooses rukoili Mirjamin puolesta vain viidellä lyhyellä heprealaisella sanalla ja sai suotuisan vastauksen. – 4. Mooseksen kirja 12:13.

◆ 6:9 (UM) – Mitä on ”sielun haihattelu”?

”Sielu” merkitsee tässä ”sielun halua”. Tämä ilmaisu viittaa siksi loputtomaan pyrkimykseen tyydyttää haluja, joita ei voida täyttää. Tämä asetetaan vastakkain ”silmin näkemisen” eli todellisuuden kohtaamisen kanssa. Kun me siis tiedämme, että ainoastaan Jumalan valtakunta voi aikaansaada todellisen muutoksen, meidän pitäisi olla tyytyväisiä eikä antaa epätodellisten tai saavuttamattomien halujen riistää meiltä rauhaa.

Opetus meille: Meidän tulee käyttäytyä palvontapaikassamme oikeaa arvokkuutta osoittaen, ja meidän pitäisi olla tarkkaavaisia (5:alkujae). Meidän on oltava myös nopeita täyttämään velvoitteemme Jehovan edessä. Jos olemme naimisissa, tähän sisältyy avioliittolupauksemme täyttäminen. – 5:3.

Viisauden sanoja

Lue luvut 7 ja 8. Kokooja miettii kuoleman vakavoittavaa vaikutusta (7:2–5) ja viisauden arvoa (7:12, 13, 17–20); hän varoittaa myös pahasta naisesta (7:27). Neuvoja annetaan muun muassa siitä, miten toimia viisaasti hallitsijoita kohtaan (8:2–4), ja siitä, ettei kiivastu epäoikeudenmukaisuuksien vuoksi. – 8:11–14.

◆ 7:29 – Väheksytäänkö näissä sanoissa naisia?

Näyttää siltä, että senaikainen moraalinen taso oli hyvin alhainen. Salomo puhui siksi vanhurskaiden miesten tai naisten harvinaisuudesta siihen aikaan. Tuhannen ihmisen joukosta oli vaikea löytää yhtä vanhurskasta miestä ja vielä vaikeampaa löytää yhtä vanhurskasta naista. Raamattu puhuu kuitenkin ”kunniallisesta naisesta” ja ”kelpo vaimosta”. (Ruut 3:11; Sananlaskut 31:10) Tämä jae saattaa myös olla profeetallinen, sillä kukaan nainen ei ole koskaan osoittanut täydellistä tottelevaisuutta Jehovalle, kun taas sellainen mies on ollut – Jeesus Kristus.

◆ 8:8 – Mistä kokooja tässä puhui?

Hän puhui kuolemasta. Kukaan ei voi estää ”henkeä” (UM) eli elämänvoimaa lähtemästä soluista siirtääkseen siten kuolinpäiväänsä tuonnemmaksi. Kukaan ei voi saada vapautusta tai lähettää sijaista yhteistä vihollistamme, kuolemaa, vastaan käytävässä sodassa. (Psalmi 49:8–10) Jumalattomatkaan eivät juonittelujensa avulla pelastu kuolemalta.

Opetus meille: Vaikka monet ovat asettaneet aineelliset rikkaudet päämääräkseen elämässä, ainoastaan jumalinen viisaus voi johtaa ikuiseen elämään. (7:13; Luukas 12:15) ’Vanhojen hyvien aikojen’ kaipaaminen ei muuta asioita meille paremmiksi (7:11). Sen sijaan vain jos pelkäämme jatkuvasti Jumalaa, meille ”käy hyvin”. – 8:5, 12.

Elämän väistämättömät tapahtumat

Lue luvut 9 ja 10. Elämä on kallisarvoinen, ja Jumala haluaa meidän nauttivan siitä (9:4, 7). Koska me emme voi määrätä elämän lopputulosta (9:11, 12), on parempi noudattaa jumalista viisautta, vaikka useimmat ihmiset eivät arvosta sitä (9:17). Elämän epävarmuuden vuoksi meidän pitäisi varjella sydäntämme (10:2), olla varovaisia kaikessa tekemisessämme ja osoittaa käytännöllistä viisautta toimissamme. – 10:8–10.

◆ 9:1 – Miten vanhurskaiden teot ovat Jumalan kädessä?

Vaikka onnettomuudet vaivaavat viisaita ja vanhurskaita, niin tapahtuu vain Jumalan sallinnalla, eikä hän koskaan hylkää heitä. Jumalan ”kädellä” eli hänen käyttämällään voimalla vanhurskaat voidaan joko vapauttaa koetuksesta tai vahvistaa kestämään se. (1. Korinttolaisille 10:13) Tämän muistaminen voi lohduttaa Jehovan palvelijaa, kun tulee vaikeuksia.

◆ 10:2 (UM) – Miten sydän on oikealla puolella?

”Oikea puoli” merkitsee usein suosittua asemaa. (Matteus 25:33) Siksi se, että viisaan ihmisen sydän on ”hänen oikealla puolellaan”, osoittaa sen saavan hänet noudattamaan hyvää, suotuisaa menettelytapaa. Mutta tyhmältä ihmiseltä puuttuu hyvä vaikutin, ja hän toimii typerästi ja väärällä tavalla. Se että hänen sydämensä on hänen ”vasemmalla puolellaan” osoittaa hänen olevan taipuvainen kulkemaan väärää polkua.

Opetus meille: Koska äkillinen kuolema voi kohdata ketä tahansa meistä (9:12), meidän pitäisi nyt käyttää elämäämme Jehovan palveluksessa siltä varalta, että kuolemamme pysäyttäisi meidän kohdaltamme kaiken (9:10). Meidän on myös tultava taitaviksi palveluksessamme, koska epäpätevyys, jopa niinkin yksinkertaisissa asioissa kuin kuopan kaivamisessa tai puiden pilkkomisessa, voi olla vahingollista meille itsellemme ja toisille. – 10:8, 9.

Nuoruus ja elämän tarkoitus

Lue luvut 11 ja 12. Meidän kaikkien pitäisi harjoittaa anteliaisuutta ja ryhtyä päättäväisiin toimiin (11:1–6). Ne nuoret, jotka käyttävät aikansa ja energiansa hyvin palvellen Luojaa, eivät tule katumaan sitä myöhemmin elämässään (11:9, 10). Sen sijaan he saavat sen tyydytyksen, joka tulee Jumalan miellyttämisestä, ennen kuin he menettävät terveytensä ja elinvoimansa. – 12:1–7; ks. Vartiotorni (engl.) 15.12.1977 s. 746.

◆ 11:1 – Mitä tarkoitetaan ’leivän lähettämisellä’?

Leipä on elämän ylläpitäjä. Sen lähettäminen ”vetten yli” merkitsee jostain arvokkaasta luopumista. Kuitenkin ”sinä saat sen jälleen”, sillä jollain odottamattomalla tavalla anteliaalle maksetaan takaisin. – Luukas 6:38.

◆ 12:12 – Miksi tässä suhtaudutaan niin kielteisesti kirjoihin?

Jehovan sanaan verrattuna maailman ’loputtomat’ kirjat sisältävät pelkästään ihmisjärkeilyä. Suuri osa tästä ajattelutavasta heijastaa Saatanan ajatuksia. (2. Korinttolaisille 4:4) Siksi tällaisen maallisen aineiston ”paljolla tutkistelulla” on vain vähän pysyvää arvoa.

Opetus meille: Salomon tavoin meidän pitäisi miettiä sitä, mitä Jumalan sana sanoo elämästä. Silloin päätöksemme pelätä ja totella Jumalaa vahvistuu. Sen tietäminen, että Jehova on henkilökohtaisesti kiinnostunut meistä (12:13, 14), vetää meidät lähemmäksi häntä.

’Pelätkäämme siksi Jumalaa ja pitäkäämme hänen käskynsä.’ Se on meidän velvollisuutemme ja tuo meille kestävän onnellisuuden.