Mikä tekee elämästä todella antoisaa?

”Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä.” (SAARN. 12:13)

 1, 2. Miten Saarnaajan kirjan tarkastelu voi hyödyttää meitä?

KUVITTELE miestä, jolla näyttää olevan kaikkea. Hän on kuuluisa valtiomies, yksi maailman rikkaimmista ihmisistä ja sukupolvensa älykkäin. Kaikista aikaansaannoksistaan huolimatta hän kuitenkin pohdiskelee, mikä tekee elämästä todella antoisaa.

² Tällainen mies on todellisuudessa ollut olemassa – noin kolmetuhatta vuotta sitten. Hänen nimensä oli Salomo, ja hän kuvaili Saarnaajan kirjassa, miten hän pyrki saamaan tyydytystä elämästään (Saarn. 1:13). Voimme oppia paljon Salomon kokemuksesta. Saarnaajan kirjaan sisältyvä viisaus voi auttaa meitä asettamaan tavoitteita, jotka antavat elämällemme todellisen tarkoituksen.

”Tuulen tavoittelua”

 3. Minkä ihmiselämää koskevan vakavoittavan tosiasian joudumme kaikki kohtaamaan?

³ Salomo selittää, että Jumala on luonut maan päälle runsain mitoin kaikenlaista kaunista. Hän on luonut niin paljon kaikkea kiinnostavaa ja ihmeellistä, että meille riittää loputtomasti ihasteltavaa. Mutta koska elämämme on niin lyhyt, ehdimme tuskin päästä edes alkuun Jumalan luomistekojen tutkimisessa. (Saarn. 3:11; 8:17.) Kuten Raamatussa todetaan, päivämme ovat harvat ja ne kuluvat nopeasti (Job 14:1, 2; Saarn. 6:12). Tämän vakavoittavan tosiasian pitäisi saada meidät käyttämään elämämme viisaasti. Se ei ole helppoa, koska Saatanan maailma saattaa hyvinkin ohjata meitä väärään suuntaan.

 4. a) Mitä ”turhuudeksi” käännetty heprean sana merkitsee? b) Millaisia tavoitteita tarkastelemme?

⁴ Korostaakseen sitä, että meillä on vaara tuhlata elämämme, Salomo käyttää Saarnaajan kirjassa sanaa ”turhuus” noin 30 kertaa. ”Turhuudeksi” käännetty heprean sana viittaa johonkin, mikä on tyhjää, tyhjänpäiväistä, tarkoituksetonta, sisällyksetöntä tai vailla pysyvää arvoa. (Saarn. 1:2, 3.) Joskus Salomo rinnastaa ”turhuuden” ”tuulen tavoitteluun” (Saarn. 1:14; 2:11). On päivänselvää, että yritykset tavoittaa tuulta ovat hyödyttömiä. Ne eivät tuota mitään tulosta. Epäviisaisiin tavoitteisiin pyrkiminen osoittautuu yhtä turhauttavaksi. Elämä nykyisessä järjestelmässä on liian lyhyt tuhlattavaksi pyrkimyksiin, joista ei jää meille mitään käteen. Emme halua tehdä tätä virhettä, ja siksi perehdymme nyt joihinkin Salomon mainitsemiin tavoitteisiin, joita ihmisillä yleensä on elämässään. Ensiksi tarkastelemme nautintojen ja omaisuuden tavoittelua. Sen jälkeen käsittelemme työn arvoa.

Tekeekö nautintojen tavoittelu onnelliseksi?

 5. Mistä Salomo etsi tyydytystä?

⁵ Monien nykyajan ihmisten tavoin Salomo yritti saada tyydytystä tavoittelemalla nautintoja. Hän kertoo: ”En pidättänyt sydämeltäni minkäänlaista iloa.” (Saarn. 2:10.) Mistä hän etsi nautintoa? Saarnaajan kirjan 2. luvun mukaan hän ”ilahdutti lihaansa viinillä” – säilyttäen samalla itsehillintänsä – ja suunnitteli puutarhoja, puistoja ja palatseja, kuunteli musiikkia ja nautti hyvästä ruoasta.

 6. a) Miksi ei ole väärin nauttia hyvistä asioista elämässä? b) Millaista tasapainoa tarvitaan virkistäytymisessä?

⁶ Tuomitseeko Raamattu sen, että pitää ystävien kanssa hauskaa? Ei toki. Salomo sanoo, että esimerkiksi aterian syöminen vapautuneessa ilmapiirissä kovan työpäivän jälkeen on Jumalan lahja. (Lue Saarnaajan 2:24; 3:12, 13.) Jehova itse kehottaa nuoria iloitsemaan, mutta vastuuntuntoisesti: ”Iloitse, – – ja tehköön sydämesi sinulle hyvää.” (Saarn. 11:9.) Me tarvitsemme rentoutumista ja tervehenkistä ajanvietettä (vrt. Mark. 6:31). Virkistäytymisestä ei kuitenkaan saisi tulla elämämme päätarkoitusta. Sen pitäisi olla ennemminkin kuin aterian päätteeksi syötävä jälkiruoka, ei mikään pääruoka. Olet varmasti samaa mieltä siitä, että pidätpä kuinka paljon tahansa makeista jälkiruoista, niin ellet söisi mitään muuta, kyllästyisit niihin pian. Eivätkä ne ole ravintoarvoltaankaan kovin hyviä. Vastaavasti Salomo havaitsi, että nautintoihin keskittyvä elämä oli ”tuulen tavoittelua” (Saarn. 2:10, 11).

 7. Miksi meidän täytyy valita rentoutumistapamme huolellisesti?

⁷ Kaikki rentoutumistavat eivät sitä paitsi ole tervehenkisiä. Monet ovat suorastaan vahingollisia, sekä hengellisesti että moraalisesti. Miten monet miljoonat ihmiset ovatkaan pilanneet elämänsä – käyttämällä huumeita, juopottelemalla tai pelaamalla rahapelejä – vain siksi, että he ovat halunneet ”pitää hauskaa”. Jehova varoittaa meitä huomaavaisesti, että jos annamme sydämemme tai silmiemme johtaa meidät tekemään sellaista, mikä on vahingollista, meidän on varauduttava kärsimään seuraukset (Gal. 6:7).

 8. Miksi on viisasta miettiä elämämme kulkua?

⁸ Lisäksi tasapainoton nautintojen tavoittelu estää meitä kiinnittämästä asianmukaista huomiota tärkeämpiin asioihin. Elämä kuluu nopeasti, eikä ole mitään takeita siitä, että pysymme lyhyen elämämme aikana aina terveinä ja ettei meille tule mitään ongelmia. Siksi, kuten Salomo edelleen totesi, meille voi olla hyödyllisempää mennä ennemmin hautajaisiin – erityisesti jonkun uskollisen kristityn veljen tai sisaren hautajaisiin – kuin ”ilonpitotaloon”. (Lue Saarnaajan 7:2, 4.) Miksi on näin? Se että kuuntelemme muistopuhetta ja mietiskelemme uskollisena kuolleen Jehovan palvelijan elämänvaiheita, saa meidät ehkä tarkastelemaan oman elämämme kulkua. Saatamme tulla siihen tulokseen, että meidän täytyy tarkistaa tavoitteitamme voidaksemme käyttää jäljellä olevan elämämme viisaasti. (Saarn. 12:1.)

Tuottaako aineellinen omaisuus tyydytystä?

 9. Mitä Salomo huomasi rikkauksien omistamisesta?

⁹ Kirjoittaessaan Saarnaajan kirjan Salomo kuului maailman rikkaimpiin ihmisiin (2. Aik. 9:22). Hän pystyi hankkimaan kaiken, mitä halusi. ”Enkä evännyt silmiltäni mitään, mitä ne pyysivät”, hän kirjoitti (Saarn. 2:10). Hän kuitenkin huomasi, että omaisuus itsessään ei tuo tyydytystä. ”Hopeaa rakastava ei saa kyllikseen hopeaa eikä varallisuutta rakastava tuloja”, hän totesi (Saarn. 5:10).

10. Miten saamme aitoa tyydytystä ja todellisia rikkauksia?

¹⁰ Vaikka omaisuuden arvo on vain väliaikaista, sillä voi silti olla suuri vetovoima. Äskettäin Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan 75 prosenttia kaikista ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoista piti elämänsä päätavoitteena tulla ”taloudellisesti erittäin hyvin toimeen”. Vaikka he saavuttaisivatkin tavoitteensa, niin olisivatko he todella onnellisia? Eivät välttämättä. Tutkijat ovat panneet merkille, että aineellisen korostaminen on oikeastaan onnellisuuden ja tyytyväisyyden este. Salomo oli jo kauan sitten tullut tähän samaan tulokseen. Hän kirjoitti: ”Kokosin itselleni myös hopeaa ja kultaa sekä kuninkaille – – ominaista omaisuutta. – – ja katso, kaikki oli turhuutta ja tuulen tavoittelua.”a (Saarn. 2:8, 11.) Mutta jos käytämme elämämme Jehovan kokosydämiseen palvelukseen ja hän siunaa meitä, saamme todellisia rikkauksia. (Lue Sananlaskujen 10:22.)

Millainen työ tuottaa aitoa tyydytystä?

11. Mitä Raamattu ilmaisee työn arvosta?

¹¹ Jeesus sanoi: ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja minä teen jatkuvasti työtä.” (Joh. 5:17.) Epäilemättä Jehova ja Jeesus saavat työnteosta tyydytystä. Raamatussa ilmaistaan, että Jehova oli tyytyväinen luomistyöhönsä: ”Jumala katsoi kaikkea, minkä hän oli tehnyt, ja katso, se oli erittäin hyvää.” (1. Moos. 1:31.) Kun enkelit näkivät kaiken, mitä Jumala oli tehnyt, he ”puhkesivat suosionhuutoihin” (Job 38:4–7). Salomokin tajusi merkityksellisen työn arvon (Saarn. 3:13).

12, 13. a) Millaista tyydytystä kaksi miestä kertoo saavansa rehellisestä työstä? b) Miksi ansiotyö voi joskus olla turhauttavaa?

¹² Monet ymmärtävät nykyäänkin rehellisen työn arvon. Esimerkiksi José, joka on menestyvä taiteilija, sanoo: ”Kun onnistuu maalaamaan kankaalle mielessään olevan kuvan, tuntuu kuin olisi valloittanut korkean vuoren.” Miguelb, joka on liikemies, toteaa: ”Työ antaa tyydytystä, koska sen avulla pystyy elättämään perheensä. Voi myös tuntea, että saa jotain aikaan.”

¹³ Toisaalta monet työt ovat yksitoikkoisia ja tarjoavat vain vähän mahdollisuuksia luovuudelle. Joskus itse työpaikka aiheuttaa turhautumista tai siellä jopa saa osakseen epäoikeudenmukaista kohtelua. Kuten Salomo toteaa, ahkeran ihmisen työn hedelmät saattavat päätyä laiskan käteen – ehkä sen vuoksi, että tämä käyttää hyväkseen yhteyksiään niihin, joilla on valtaa (Saarn. 2:21). Pettymyksiä voi tulla muistakin syistä. Liike-elämässä tarjoutunut loistava tilaisuus voi talouslaman tai odottamattomien tapahtumien vuoksi johtaa vararikkoon. (Lue Saarnaajan 9:11.) Monesti ihminen, joka näkee paljon vaivaa menestyäkseen, lopulta katkeroituu ja turhautuu, koska hän tajuaa ”tehneensä herkeämättä kovasti työtä tuulen hyväksi” (Saarn. 5:16).

14. Mistä työstä saa aina aitoa tyydytystä?

¹⁴ Onko olemassa sellaista työtä, joka ei koskaan tuota pettymystä? José, edellä mainittu taiteilija, huomauttaa: ”Maalaukset voivat vuosien saatossa kadota tai tuhoutua. Näin ei käy sille, mitä saamme aikaan hengellisellä saralla. Saarnatessani hyvää uutista Jehovaa totellen olen voinut olla mukana rakentamassa jotakin pysyvää: erinomaisia Jumalaa pelkääviä kristittyjä. Se on mittaamattoman arvokasta.” (1. Kor. 3:9–11.) Miguel sanoo samoin, että Valtakunnan sanoman saarnaaminen tuottaa hänelle paljon enemmän tyydytystä kuin hänen ansiotyönsä. ”Mikään ei voi korvata sitä iloa, jota tuntee kertoessaan Raamatun totuutta jollekulle ja tajutessaan, että se on koskettanut tuon ihmisen sydäntä”, hän sanoo.

”Lähetä leipäsi”

15. Mikä tekee elämästä todella antoisaa?

¹⁵ Mikä siis tekee elämästä todella antoisaa? Tunnemme aitoa tyydytystä, jos käytämme lyhyen aikamme tässä asiainjärjestelmässä tekemällä sitä, mikä on hyvää ja miellyttää Jehovaa. Voimme luoda läheisen suhteen Jumalaan, välittää hengellisiä arvoja lapsillemme, auttaa toisia tuntemaan Jehovan ja solmia kestäviä ystävyyssuhteita veljiimme ja sisariimme. (Gal. 6:10.) Kaikilla näillä asioilla on pysyvää arvoa, ja kun ponnistelemme niiden hyväksi, meitä siunataan. Salomo kuvaili hyvän tekemisen arvoa kiinnostavan rinnastuksen avulla. Hän sanoi: ”Lähetä leipäsi vesien pinnalle, sillä monien päivien kuluttua löydät sen jälleen.” (Saarn. 11:1.) Jeesus kehotti opetuslapsiaan: ”Harjoittakaa antamista, niin teille annetaan.” (Luuk. 6:38.) Lisäksi Jehova itse lupaa palkita ne, jotka tekevät hyvää toisille. (Sananl. 19:17; lue Heprealaiskirjeen 6:10.)

16. Milloin on paras aika suunnitella sitä, miten käytämme elämämme?

¹⁶ Raamattu kehottaa meitä tekemään jo nuorena viisaita ratkaisuja sen suhteen, miten käytämme elämämme. Tällöin voimme välttyä turhautumiselta myöhempinä vuosina. (Saarn. 12:1.) Miten surullista olisikaan, jos tuhlaisimme elämämme parhaat vuodet juoksemalla maailman houkutusten perässä ja sitten huomaisimme, että tavoittelimme vain tuulta ja kaikki oli yhtä tyhjän kanssa.

17. Mikä auttaa valitsemaan parhaan elämäntavan?

¹⁷ Rakastavan isän tavoin Jehova haluaa, että nautit elämästä, teet hyvää ja vältyt tarpeettomalta mielipahalta (Saarn. 11:9, 10). Mikä auttaa sinua tässä? Aseta hengellisiä tavoitteita ja tee sitten kovasti työtä saavuttaaksesi ne. Lähes 20 vuotta sitten Javier joutui valitsemaan lupaavan lääkärinuran ja kokoaikaisen palveluksen välillä. ”Vaikka lääkärin työ voi tuottaa tyydytystä, mikään ei vedä vertoja sille ilolle, jota olen tuntenut auttaessani useita ihmisiä oppimaan totuuden”, hän sanoo. ”Kokoaikaisen palveluksen ansiosta olen nauttinut elämästä täysin siemauksin. Kadun vain sitä, etten aloittanut aiemmin.”

18. Miksi Jeesuksen elämä maan päällä osoittautui hyvin antoisaksi?

¹⁸ Mikä sitten on arvokkainta, mitä meidän tulisi tavoitella? Saarnaajan kirjassa sanotaan: ”Nimi on parempi kuin hyvä öljy ja kuolinpäivä parempi kuin synnyinpäivä.” (Saarn. 7:1.) Mikään ei havainnollista tätä paremmin kuin Jeesuksen elämä. Hän loi varmasti itselleen huomattavan nimen Jehovan edessä. Kuollessaan uskollisena Jeesus saattoi kunniaan Isänsä suvereeniuden ja antoi lunastusuhrin, mikä avasi meille tien pelastukseen (Matt. 20:28). Sinä lyhyenä aikana, jonka Jeesus eli maan päällä, hän jätti täydellisen mallin siitä, miten elää todella antoisaa elämää, ja me pyrimme jäljittelemään häntä (1. Kor. 11:1; 1. Piet. 2:21).

19. Minkä viisaan neuvon Salomo antoi?

¹⁹ Mekin voimme luoda itsellemme hyvän nimen Jumalan edessä. Sillä, että meillä on hyvä maine hänen silmissään, on meille paljon enemmän arvoa kuin rikkauksilla. (Lue Matteuksen 6:19–21.) Voimme joka päivä löytää tapoja tehdä sellaista, mikä on hyvää Jehovan silmissä ja rikastuttaa elämäämme. Voimme esimerkiksi kertoa toisille hyvää uutista, lujittaa avioliittoamme ja vahvistaa perhettämme sekä syventää hengellisyyttämme henkilökohtaisen tutkimisen ja kokouksissa käymisen avulla. (Saarn. 11:6; Hepr. 13:16.) Haluatko siis elää todella antoisaa elämää? Jos haluat, niin noudata Salomon neuvoa: ”Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarn. 12:13.)

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

• Minkä tulisi saada meidät ajattelemaan vakavasti tavoitteitamme?

• Miten meidän pitäisi suhtautua nautintojen ja omaisuuden tavoitteluun?

• Millainen työ tuottaa pysyvää tyydytystä?

• Mitä arvokasta meidän tulisi pyrkiä tavoittelemaan?

[Kuva s. 23]

Millainen sija virkistäytymisellä tulisi olla elämässämme?

[Kuva s. 24]

Miksi saarnaamistyö tuottaa syvää tyydytystä?