Niin kuin eläinkin menee alas laaksotasangolle, niin saattoi Jehovan henki heidät lepäämään.’” (Jesaja 63:11–14a.)d

Aikanaan Jumala toi heidät pois suuresta ja pelottavasta erämaasta ja johdatti heidät maahan, joka vuoti maitoa ja hunajaa. (5. Mooseksen kirja 1:19; Joosua 5:6; 22:4.) Mutta nyt israelilaiset kärsivät, koska he ovat menettäneet suotuisan suhteensa Jumalaan!

’Kaunis nimi hänelle itselleen’

21. a) Mikä Jumalan nimeen liittyvä suurenmoinen etu Israelilla olisi voinut olla? b) Mikä oli Jumalan ensisijainen syy siihen, että hän vapautti Abrahamin jälkeläiset Egyptistä?

²¹ Israelilaisten aineelliset menetykset kuitenkin kalpenevat verrattuina siihen etuun, jonka he ovat heittäneet menemään, nimittäin etuun kirkastaa Jumalan nimeä. Mooses lupasi israelilaisille: ”Jehova korottaa sinut pyhäksi kansaksi itselleen, niin kuin hän vannoi sinulle, koska sinä pidät jatkuvasti Jehovan, Jumalasi, käskyt ja olet vaeltanut hänen teitään. Ja kaikkien maan kansojen on nähtävä, että sinut on otettu Jehovan nimiin, ja ne tosiaan pelkäävät sinua.” (5. Mooseksen kirja 28:9, 10.) Kun Jehova puolusti Abrahamin jälkeläisiä pelastamalla heidät Egyptin orjuudesta, hän ei tehnyt sitä vain siksi, että heidän elämänsä olisi ollut mukavampaa. Hän toimi paljon tärkeämmän asian, nimittäin nimensä, puolesta. Hän piti huolta siitä, että hänen nimensä ”tulisi julistetuksi kaikessa maassa” (2. Mooseksen kirja 9:15, 16). Ja kun Jumala osoitti armoa Israelin kapinoitua erämaassa, hän ei tehnyt sitä vain tunnesyistä. Jehova itse sanoi: ”Minä ryhdyin toimimaan oman nimeni takia, ettei sitä häpäistäisi – – kansakuntien silmien edessä.” (Hesekiel 20:8–10.)

22. a) Miksi Jumala taistelee jälleen kansansa puolesta tulevaisuudessa? b) Miten rakkautemme Jumalan nimeä kohtaan vaikuttaa tekoihimme?

²² Miten vaikuttaviin sanoihin Jesaja päättääkään tämän ennustuksen! Hän sanoo: ”Niin sinä johdit kansaasi tehdäksesi itsellesi kauniin nimen.” (Jesaja 63:14b.) Nyt on täysin selvää, miksi Jehova taistelee väkevästi kansansa etujen puolesta. Hän tekee näin itselleen kauniin nimen. Jesajan ennustus muistuttaa siis voimakkaasti siitä, että Jehovan nimen kantaminen on sekä kunnioittavaa pelkoa herättävä etu että suuri vastuu. Nykyään tosi kristityt rakastavat Jehovan nimeä enemmän kuin omaa elämäänsä (Jesaja 56:6; Heprealaisille 6:10). He inhoavat kaikkea sellaista, mikä voisi tuottaa häpeää tuolle pyhälle nimelle. He vastaavat Jumalan uskolliseen rakkauteen pysymällä uskollisina hänelle. Ja koska he rakastavat Jehovan kaunista nimeä, he kaipaavat sitä päivää, jolloin hän tallaa vihollisensa suuttumuksensa viinikuurnassa – eivät vain siksi, että siitä on hyötyä heille itselleen, vaan siksi, että se johtaa heidän rakkaan Jumalansa nimen kirkastamiseen (Matteus 6:9).