”Minä olen tekevä väsyneen sielun kylläiseksi”

 1. Mitä uuden maailman siunauksia odotat erityisesti?

MITÄ tulee mieleesi, kun kuulet sanat ”uusi maailma”? Ajatteletko ehkä sellaisia ennustettuja konkreettisia siunauksia kuin täydellinen ihmisruumis, terveellinen ravinto, säyseät eläimet tai turvallinen koti? Voit todennäköisesti mainita joitakin raamatunkohtia odotustesi tueksi. Älä kuitenkaan unohda, että yksi siunauksista tulee olemaan hengellinen ja henkinen hyvinvointi, jota ilman kaikki muut ilonaiheet menettäisivät pian merkityksensä.

2, 3. Millainen siunaus Jeremian kirjoitusten perusteella on odotettavissa?

² Kun Jumala oli Jeremian kautta ennustanut juutalaisten paluun Babyloniasta, hän kuvaili, miltä heistä tuntuisi: ”Vielä sinä somistat itsesi tamburiineillasi ja olet lähtevä nauravien tanssiin.” (Lue Jeremian 30:18, 19; 31:4, 12–14.) Sitten Jumala sanoi jotakin, mikä saattaa koskettaa sinua: ”Minä olen tekevä väsyneen sielun kylläiseksi, ja jokaisen nääntyvän sielun minä olen täyttävä.” Vuoden 1938 kirkkoraamattu kääntää tämän Jumalan lupauksen seuraavasti: ”Minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen.” (Jer. 31:25.)

³ Eikö ole upea tulevaisuudennäkymä! Jehova sanoi, että hän ”tekisi kylläiseksi” eli virvoittaisi väsyneen ja lannistuneen. Ja mitä Jumala lupaa, sen hän tekee. Jeremian kirjoitukset valavat uskoa siihen, että mekin saamme virvoituksen. Lisäksi ne auttavat meitä näkemään, miten voimme saada rohkaisua ja säilyttää myönteisen asenteen. Ne myös valaisevat sitä, miten voimme rohkaista toisia auttamalla heidän väsynyttä sieluaan saamaan virvoituksen.

 4. Miksi voimme ymmärtää Jeremian tunteita?

⁴ Tämä lupaus lohdutti Jeremiaa, ja se voi lohduttaa myös meitä. Miksi? Palauta mieleesi, mitä mainittiin tämän kirjan ensimmäisessä luvussa: Jeremialla oli Elian tavoin ”samanlaiset tunteet kuin meilläkin” (Jaak. 5:17). Pohdi mielessäsi joitakin syitä, joiden vuoksi Jeremia saattoi toisinaan tuntea itsensä lannistuneeksi tai jopa hieman masentuneeksi. Kuvittele samalla, miltä sinusta olisi vastaavanlaisissa tilanteissa tuntunut ja miksi tilanteet, joita sinä saatat kohdata, voivat lannistaa sinua. (Room. 15:4.)

 5. Mikä saattoi lannistaa Jeremiaa?

⁵ Jeremiaa saattoi lannistaa se, miten häneen suhtauduttiin hänen kotikaupungissaan. Hän varttui Anatotissa. Se oli leeviläiskaupunki, joka sijaitsi joitakin kilometrejä Jerusalemista koilliseen. Hänellä oli siellä varmasti tuttuja ja ehkäpä myös sukulaisia. Jeesus sanoi, ettei profeetalla ole kunniaa omassa kotimaassaan, ja se piti paikkansa Jeremiasta (Joh. 4:44). Jeremian kotikaupungin asukkaat eivät olleet ainoastaan välinpitämättömiä tai epäkunnioittavia häntä kohtaan. Jumala sanoi eräässä tilanteessa, että ”Anatotin miehet” ”tavoittelivat [Jeremian] sielua”. He sanoivat riidanhaluisesti: ”Et saa profetoida Jehovan nimessä, ettet kuolisi käsissämme.” Häntä siis uhkailivat oman kaupungin asukkaat ja kenties sukulaiset – ne joiden olisi pitänyt olla hänen puolellaan! (Jer. 1:1; 11:21.)

 6. Miten voit hyötyä ”Anatotin miehiin” liittyvästä Jeremian kokemuksesta, jos työtoverisi tai muut vastustavat sinua?

⁶ Jos naapurit, koulu- tai työtoverit tai jopa perheesi jäsenet painostavat sinua, voit saada lohtua siitä, miten Jehova toimi Jeremian tapauksessa. Jumala sanoi, että hän ”kääntäisi huomionsa” profeettaansa vastustaviin anatotilaisiin. (Lue Jeremian 11:22, 23.) Tämä Jumalan vakuutus auttoi varmasti Jeremiaa voittamaan lannistuneisuuden tunteet, joita vastustus hänessä herätti. Kun Jumala myöhemmin kääntäisi huomionsa Anatotin miehiin, se merkitsisi heille onnettomuutta. Näin myös kävi. Voit olla varma, että Jehova tarkkailee sinunkin tilannettasi eli kohdistaa siihen huomionsa (Ps. 11:4; 66:7). Pitämällä kiinni Raamatun opetuksista ja tekemällä sitä, mikä on oikein, voit auttaa joitakin vastustajia välttämään onnettomuuden, joka heitä muuten kohtaisi (1. Tim. 4:16).

7, 8. Millaista huonoa kohtelua Jeremia sai osakseen, ja miten se vaikutti häneen?

⁷ Jeremian kotikaupungin asukkaat eivät tyytyneet vain uhkailemaan häntä. Eräässä tapauksessa keskeisenä hahmona oli Jerusalemissa asuva huomattava henkilö, pappi nimeltä Pashur.a Kuultuaan Jumalalta tulleen profetian ”Pashur löi profeetta Jeremiaa ja pani hänet jalkapuuhun”. (Jer. 20:1, 2.) Kyse ei ilmeisesti ollut vain yhdestä läimäytyksestä kasvoihin. Jotkut ovat päätelleet, että Pashur saattoi määrätä Jeremialle peräti 40 kepin- tai raipaniskua (5. Moos. 25:3). Sen lisäksi että Jeremia kärsi kipua, ihmiset saattoivat pilkata häntä, huutaa hänelle solvauksia ja jopa sylkeä hänen päälleen. Kaiken kukkuraksi Pashur määräsi Jeremian yöksi jalkapuuhun. ”Jalkapuuta” vastaava heprean sana antaa ymmärtää, että ruumis taivutettiin vääristyneeseen asentoon. Jeremian edessä oli siis tuskallinen yö.

⁸ Miten tällainen kohtelu vaikutti Jeremiaan? Hän sanoi Jumalalle: ”Minusta tuli naurun aihe pitkin päivää.” (Jer. 20:3–7.) Hänellä jopa käväisi mielessä lakata puhumasta Jumalan nimessä. Tiedät, ettei Jeremia kuitenkaan voinut tehdä niin. Sen sijaan jumalallinen sanoma, jota hänen oli määrä julistaa, oli ”kuin polttava tuli, joka oli suljettu [hänen] luihinsa”, ja hänen oli pakko puhua Jehovan puolesta. (Lue Jeremian 20:8, 9.)

 9. Miksi meidän on hyödyllistä miettiä Jeremian kokemusta?

⁹ Tämä kertomus voi auttaa meitä, jos jotkut meille tutut ihmiset, kenties sukulaiset, naapurit tai työ- tai koulutoverit, pilkkaavat meitä ilkeämielisesti. Meidän ei pidä yllättyä, jos tällainen vastustus toisinaan lannistaa meitä. Näin voi käydä myös, jos meitä kohdellaan väkivaltaisesti sen vuoksi, että harjoitamme tosi palvontaa. Tällaiset asiat vaikuttivat Jeremiaan, joka oli epätäydellinen ihminen, ja meillä on samanlaisia inhimillisiä tunteita kuin oli hänellä. Meidän ei pidä unohtaa, että Jumalan avulla Jeremia sai ilonsa ja itseluottamuksensa takaisin. Hän ei jäänyt lannistuneisuuden valtaan, eikä meidänkään tarvitse jäädä. (2. Kor. 4:16–18.)

10. Mitä Raamattu paljastaa Jeremian mielialoista?

¹⁰ Joskus Jeremian mieliala vaihteli huomattavasti. Onko sinullekin käynyt näin? Ehkä olet ensin ollut myönteinen ja toiveikas ja sitten vajonnut alakuloisuuteen ja synkkyyteen. Jeremian 20:12, 13 kertoo esimerkin Jeremian myönteisistä tunteista. (Lue.) Selvittyään Pashurin aiheuttamasta tukalasta tilanteesta Jeremia iloitsi siitä, että hän oli niiden ”köyhien” kaltainen, jotka oli vapautettu ”pahantekijöiden kädestä”. Luultavasti olet toisinaan ollut niin riemuissasi, että olet halunnut laulaa Jehovalle, ehkäpä silloin kun olet selvinnyt jostain vaikeudesta tai kun elämässäsi tai kristillisessä palveluksessasi on tapahtunut iloisia asioita. Tällainen tunne on mahtava! (Apt. 16:25, 26.)

11. Mitä meidän tulisi muistaa Jeremiasta, jos mielialamme vaihtelee herkästi?

¹¹ Koska olemme epätäydellisiä, mielialamme voi vaihdella kuten Jeremialla. Kun hän oli huudahtanut: ”Laulakaa Jehovalle”, hän vajosi syvään epätoivoon ja ehkä vuodatti kyyneleitä. (Lue Jeremian 20:14–16.) Hänen mielensä oli niin maassa, että hän pohti, miksi oli edes syntynyt. Hän sanoi alakuloisena, että mies, joka ilmoitti hänen syntymästään, oli yhtä surkuteltava kuin Sodoma ja Gomorra. Mutta olennaista on se, jäikö Jeremia epätoivoiseen mielentilaansa. Antoiko hän periksi ja ajatteli, ettei voisi taistella lannistuneisuutta vastaan? Ei, vaan hän teki varmasti töitä sen voittamiseksi, ja hän onnistuikin siinä. Katsotaanpa, mitä Jeremian kirjassa seuraavaksi kerrotaan. Toinen Pashur, joka oli ruhtinas, tuli kuningas Sidkian käskystä tiedustelemaan Jeremialta, miten Babylonia onnistuisi Jerusalemin piirityksessä. Jeremia ei arkaillut vaan julisti rohkeasti Jehovan tuomiosanoman ja kertoi, millainen olisi lopputulos. (Jer. 21:1–7.) Jeremia selvästikin jatkoi innokkaasti palvelustaan profeettana!

12, 13. Mitä voisimme tehdä selviytyäksemme voimakkaista mielialan vaihteluista?

¹² Joillakin nykyisillä Jumalan palvelijoilla mieliala voi vaihdella. Siihen voi olla jokin fyysinen syy, ehkä hormonitason vaihtelu tai biokemiallinen häiriö, ja asiantunteva lääkäri voi neuvoa, miten mielialan heilahteluja voi pyrkiä tasoittamaan (Luuk. 5:31). Suurimmalla osalla meistä iloisuus tai alakuloisuus ei kuitenkaan ole äärimmäistä eikä epänormaalia. Useimmat kielteiset tunteet ovat osa epätäydellisen ihmisen elämää. Ne voivat johtua väsymyksestä tai läheisen ihmisen kuolemasta. Tällaisissa tilanteissa voimme palauttaa mieleemme, että mielialan vaihteluista huolimatta Jeremia ei menettänyt Jumalan suosiota. Meidän täytyy kenties muuttaa elämänrytmiämme saadaksemme enemmän lepoa. Tai meidän täytyy antaa itsellemme aikaa toipua tuskallisesta menetyksestä. On kuitenkin erittäin tärkeää, että käymme edelleen kristillisissä kokouksissa ja osallistumme säännöllisesti myös muuhun teokraattiseen toimintaan. Tämä auttaa säilyttämään tasapainon ja saamaan iloa Jumalan palveluksesta. (Matt. 5:3; Room. 12:10–12.)

¹³ Oletpa alakuloinen vain silloin tällöin tai vaihteleepa mielialasi herkästi, Jeremian kokemus voi puhutella sinua. Kuten edellä todettiin, hän oli toisinaan aivan maassa. Hän ei kuitenkaan kääntänyt selkäänsä Jumalalle, jota hän rakasti ja palveli uskollisesti. Kun hänen vastustajansa vastasivat hänen hyviin tekoihinsa pahalla, hän kääntyi Jehovan puoleen ja luotti häneen (Jer. 18:19, 20, 23). Päätä jäljitellä Jeremiaa. (Valit. 3:55–57.)

14. Mikä rohkaisi Jeremiaa erityisesti?

¹⁴ Meidän on hyvä pohtia, miten Jeremiaa rohkaistiin ja miten hän rohkaisi toisia ”väsyneitä sieluja” (Jer. 31:25). Jeremia sai rohkaisua erityisesti Jehovalta. Kuvittele, miten rohkaistunut itse olisit, jos kuulisit Jehovan sanovan sinulle: ”Minä, katso, minä olen tänään tehnyt sinut linnoitetuksi kaupungiksi – –. Ja he tulevat varmasti taistelemaan sinua vastaan, mutta eivät voita sinua, sillä ’minä olen sinun kanssasi’, lausuu Jehova, ’vapauttaakseni sinut’.” (Jer. 1:18, 19.) Ei mikään ihme, että Jeremia sanoi Jehovasta: ”Voimani ja linnoitukseni ja pakopaikkani ahdingon päivänä.” (Jer. 16:19.)

15, 16. Miten voimme toisia rohkaistessamme jäljitellä Jehovan tapaa rohkaista Jeremiaa?

¹⁵ Jehova sanoi Jeremialle: ”Minä olen sinun kanssasi.” Huomaatko, mitä voisit tehdä, kun joku tuntemasi ihminen tarvitsee rohkaisua? Voimme kyllä huomata kristityn veljen tai sisaren tai jonkun sukulaisemme olevan rohkaisun tarpeessa, mutta on eri asia tehdä jotain hänen hyväkseen. Monesti on parasta toimia niin kuin Jumala toimi Jeremian tapauksessa: yksinkertaisesti olla kärsivän ihmisen kanssa. Lausu jossain vaiheessa kannustavia sanoja, mutta älä hukuta toista sanatulvaan. Muutamat hyvin valitut sanat todennäköisesti rauhoittavat ja rohkaisevat enemmän. Sinun ei tarvitse sanoa mitään kaunopuheista. Käytä yksinkertaisia sanoja, jotka ilmaisevat kiinnostusta, huolta ja kristillistä kiintymystä. Tällaiset sanat voivat saada aikaan paljon hyvää. (Lue Sananlaskujen 25:11.)

¹⁶ Jeremia pyysi: ”Oi Jehova, muista minua ja käännä huomiosi minuun.” Mitä sitten tapahtui? Jeremia kertoo: ”Sinun sanasi löytyivät, ja minä ryhdyin syömään niitä; ja sinun sanastasi tulee minulle riemu ja sydämeni ilo.” (Jer. 15:15, 16.) Ihminen, jota haluat kannustaa, voi niin ikään kaivata rakkaudellista huomiota. Sinun sanasi eivät tietenkään yllä samalle tasolle kuin Jehovan sanat. Voit kuitenkin lainata joitakin Jumalan sanoja, kun puhut rohkaisua kaipaavalle. Raamattuun perustuvat vilpittömät, sydämestä lähtevät sanat voivat saada masentuneen ihmisen sydämen iloitsemaan. (Lue Jeremian 17:7, 8.)

17. Mitä tärkeää voimme oppia siitä, miten Jeremia toimi Sidkian ja Johananin kääntyessä hänen puoleensa?

¹⁷ Sen lisäksi että Jeremia sai rohkaisua Jumalalta, hän myös itse rohkaisi toisia. Miten? Kerran kuningas Sidkia kertoi Jeremialle pelkäävänsä juutalaisia, jotka olivat liittoutuneet babylonialaisten kanssa. Profeetta rohkaisi kuningasta ja kehotti häntä tottelemaan Jehovaa, niin lopputulos olisi hyvä. (Jer. 38:19, 20.) Kun Jerusalem oli kukistunut ja vain juutalaisten jäännös jäi maahan, heidän sotapäällikkönsä Johanan harkitsi kansan viemistä Egyptiin. Ensin hän kuitenkin kysyi asiaa Jeremialta. Profeetta kuunteli Johanania ja rukoili sitten Jehovaa. Myöhemmin hän ilmoitti Jehovan rohkaisevan vastauksen ja sanoi, että jos he tottelisivat Jumalan ohjausta ja jäisivät maahan, seuraukset olisivat hyvät. (Jer. 42:1–12.) Molemmissa tilanteissa Jeremia ensin kuunteli ja vasta sitten puhui. Kuunteleminen on erittäin tärkeää, kun haluaa rohkaista toisia. Anna ahdistuneen ihmisen avata sydämensä. Kuuntele hänen huoliaan ja pelkojaan. Lausu sopivan hetken tullen rohkaisun sanoja. Et saa jumalallista ilmoitusta, jonka voisit välittää rohkaisun tarpeessa olevalle, mutta voit esittää Jumalan sanasta myönteisiä ajatuksia, jotka kohdistavat huomion tulevaisuuteen (Jer. 31:7–14).

18, 19. Millaisen mallin toisten rohkaisemisesta rekabilaisia ja Ebed-Melekiä koskevat kertomukset antavat?

¹⁸ Sidkia ja Johanan eivät kumpikaan noudattaneet Jeremian välittämää rohkaisevaa neuvoa, eivätkä nykyäänkään kaikki välttämättä noudata sinun neuvojasi. Älä anna sen masentaa itseäsi. Toisiin Jeremian kannustavat sanat vaikuttivat myönteisesti, ja monet varmasti rohkaistuvat myös sinun sanoistasi. Ajattelehan keniläisiin kuuluvia rekabilaisia, jotka olivat vuosikausia olleet ystävällisissä väleissä juutalaisten kanssa. Heidän esi-isänsä Jonadab oli antanut heille muun muassa sellaisen käskyn, etteivät he muukalaisasukkaina saaneet juoda viiniä. Kun babylonialaiset hyökkäsivät maahan, Jeremia vei rekabilaiset erääseen temppelin ruokailuhuoneeseen. Jumalan ohjauksessa Jeremia asetti heidän eteensä viiniä. Rekabilaiset eivät olleet tottelemattomien israelilaisten kaltaisia vaan kunnioituksesta esi-isäänsä kohtaan he tottelivat hänen käskyään eivätkä juoneet viiniä. (Jer. 35:3–10.) Jeremia välitti heille Jehovan kiitoksen ja lupauksen, joka koski heidän tulevaisuuttaan. (Lue Jeremian 35:14, 17–19.) Noudata tätä esimerkkiä rohkaistessasi toisia: kun mahdollista, anna vilpitöntä kiitosta.

¹⁹ Jeremia toimi samalla tavalla myös etiopialaista Ebed-Melekiä kohtaan, joka ilmeisesti palveli virkamiehenä kuningas Sidkian hovissa. Juudan ruhtinaat olivat epäoikeudenmukaisesti heittäneet Jeremian liejuiseen vesisäiliöön ja jättäneet hänet sinne kuolemaan. Ebed-Melek vetosi kuningas Sidkiaan, joka valtuutti hänet pelastamaan profeetan. Tämä vierasmaalainen mies tarttui tehtävään silläkin uhalla, että joutuisi kohtaamaan väkivaltaista vastustusta. (Jer. 38:7–13.) Ebed-Melek, joka luultavasti etääntyi tämän vuoksi Juudan ruhtinaista, oli kenties huolissaan tulevaisuudestaan. Jeremia ei pysynyt hiljaa ja vain toivonut, että Ebed-Melek pääsisi asian yli. Hän rohkaisi Ebed-Melekiä kertomalla siunauksista, joita Jumala oli tälle luvannut. (Jer. 39:15–18.)

20. Mitä meidän pitäisi haluta tehdä veljiemme, niin vanhojen kuin nuortenkin, hyväksi?

²⁰ Jeremian kirjassa on tosiaan erinomaisia esimerkkejä siitä, miten voimme noudattaa apostoli Paavalin tessalonikalaisveljille antamaa kehotusta: ”Lohduttakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne jatkuvasti – –. Herramme Jeesuksen Kristuksen ansaitsematon hyvyys olkoon teidän kanssanne.” (1. Tess. 5:11, 28.)