4. osa: Meedo-Persia – Raamatun historian neljäs suuri maailmanvalta

Meedialaiset ja persialaiset olivat mukana monissa Raamatussa kerrotuissa tapahtumissa. Heidät mainitaan myös useissa Raamatun ennustuksissa. Haluaisitko tietää enemmän näistä muinaisista, kiinnostavista kansoista?

MUINAISET meedialaiset ja persialaiset olivat marssilla! Heitä johti Kyyros Suuri, jolla oli jo hallinnassaan suuri valtakunta. Nyt hänen huomionsa oli kohdistunut mahtavaan Babyloniaan, tuon ajan tärkeimpään maailmanvaltaan.

Itse pääkaupungissa Babylonissa kuningas Belsassar, jonka Raamattu sanoo olleen ”viinin vaikutuksen” (UM) alaisena, oli isäntänä tuhannelle korkea-arvoiselle vieraalle järjestetyissä pidoissa. Juhlassa he ylistivät epäjumaliaan ja joivat pyhistä astioista, jotka oli otettu Jehovan temppelistä Jerusalemista. (Daniel 5:1–4) He tunsivat olonsa turvalliseksi Babylonin mahtavien muurien sisäpuolella.

Mutta muurien ulkopuolella Kyyroksen armeija oli johdattanut Babylonin halki virtaavan Eufratin vedet toisaalle. Kun tuo luonnollinen este oli saatu pois tieltä, hänen sotilaansa kahlasivat joenuomaa pitkin – nousivat suoraan Babylonin muureille ja sitten kaupunkiin sisään joelle johtavista, auki olleista porteista. Ennen auringonnousua Belsassar oli kuollut, Babylon oli kukistunut ja Meedo-Persiasta oli tullut Raamatun historian neljäs suuri maailmanvalta! Mutta keitä nämä meedialaiset ja persialaiset olivat?

Meedialaiset olivat kotoisin Assyrian itäpuolella sijainneiden vuorten ylätasangoilta. Joissakin Assyriasta löydetyissä korkokuvissa heidän kuvataan käyttäneen ikään kuin lampaannahasta tehtyjä takkeja tunikojensa päällä ja nauhallisia varsisaappaita, jotka soveltuivat hyvin heidän paimenentyöhönsä korkealla ylätasangoilla. Meedialaisilta ei ole jäänyt käytännöllisesti katsoen mitään kirjallista todistusaineistoa. Suurin osa siitä, mitä heistä tiedetään, on saatu selville Raamatusta, assyrialaisista teksteistä ja antiikin Kreikan historioitsijoilta. Persialaiset viettivät alun perin paimentolaiselämää Persianlahden pohjoispuolella sijaitsevalla alueella. Valtakunnan laajetessa heissä kehittyi erityinen mieltymys ylellisyyksiä kohtaan.

Aluksi meedialaiset olivat hallitsevana osapuolena, mutta vuonna 550 eaa. Persian Kyyros Suuri saavutti nopean voiton Meedian kuninkaasta Astyageesta. Kyyros yhtenäisti näiden kahden kansakunnan tavat ja lait, yhdisti niiden hallitsemat alueet ja valloitti uusia alueita. Vaikka meedialaiset olivat persialaisten alaisuudessa, valtakunta oli selvästi luonteeltaan kaksoisvaltakunta. Meedialaisilla oli korkeita virkoja ja he johtivat persialaisten armeijoita. Ulkomaalaiset puhuivat meedialaisista ja persialaisista, tai jos he käyttivät ainoastaan yhtä nimeä, silloin näistä puhuttiin ”meedialaisina”.

Ennen kuin meedialaiset ja persialaiset hyökkäsivät Babyloniin, profeetta Danielille oli annettu näky kaksisarvisesta oinaasta, joka edusti tätä kaksiosaista kansakuntaa. Daniel kirjoitti: ”Ja sarvet olivat korkeat, ja toinen oli toista korkeampi; ja korkeampi puhkesi esiin myöhemmin.” Siitä, mitä oinas tarkoitti, ei ollut lainkaan epäilystä, sillä enkeli kertoi Danielille: ”Kaksisarvinen oinas, jonka sinä näit, on: Meedian ja Persian kuninkaat.” – Daniel 8:3, 20.

Daniel oli Babylonin kaupungissa, kun se kukistui, ja hän sai omin silmin nähdä meedialaisten ja persialaisten tulon. Meedialainen Dareios, vastavalloitetun kaupungin ensimmäinen hallitsija, nimitti 120 satraappia eli ”valtakunnansuojelijaa” ja asetti kolme virkamiestä heidän yläpuolelleen. Daniel oli yksi näistä kolmesta. (Daniel 5:30–6:3) Kun otamme huomioon sen, miten korkeassa hallinnollisessa asemassa Daniel oli sekä ennen Babylonin kukistumista että sen jälkeen, olisi vaikea kuvitella, ettei Kyyrokselle olisi kerrottu heprealaisesta profetiasta, joka oli kaksisataa vuotta etukäteen paljastanut, että Babylonin valloittaisi mies nimeltä Kyyros. – Jesaja 45:1–3.

Jerusalem ennallistetaan

Babylonin kukistuminen valmisti tietä toisen kaupungin – Jerusalemin – nousulle. Se oli maannut raunioina lähes 70 vuotta siitä lähtien, kun babylonialaiset olivat tuhonneet sen vuonna 607 eaa. Raamatun profetiat olivat osoittaneet, että Kyyroksen välityksellä Jerusalem jälleenrakennettaisiin ja sen temppelin perustus laskettaisiin. – Jesaja 44:28.

Tapahtuiko näin? Tapahtui. Pappi, tutkija ja kirjanoppinut Esra kertoo Kyyroksen julistaneen, että Jehovan palvojat voisivat mennä ”Jerusalemiin, joka on Juudassa, rakentamaan Herran, Israelin Jumalan, temppeliä. Hän on se Jumala, joka asuu Jerusalemissa.” (Esra 1:3) Esran 2:64, 65 mainitsee lähes 50 000 ihmistä, jotka tekivät tämän matkan takaisin Jerusalemiin, ja he kuljettivat mukanaan temppelin aarteita. Vuonna 537 eaa. maata alettiin jälleen asuttaa – tarkalleen 70 vuotta Jerusalemin kukistumisen jälkeen. – Jeremia 25:11, 12; 29:10.

Arkeologia on osoittanut todeksi sen, että sellainen julistus oli sopusoinnussa Kyyroksen politiikan kanssa. Eräässä Babylonin raunioista löydetyssä savilieriössä Kyyros sanoo: ”Minä palautin [näihin] pyhiin kaupunkeihin – –, joiden temppelit olivat olleet raunioina pitkän aikaa, ne jumalankuvat, jotka olivat [ennen] olleet niissä, ja pystytin niille pysyvät temppelit. Kaikki niiden [entiset] asukkaat minä [myös] kokosin ja annoin [heille] takaisin heidän asuinpaikkansa.”

Juutalaisten samarialaiset viholliset saivat myöhemmin temppelin jälleenrakentamisen pysähtymään kuninkaan antaman kiellon avulla. Jehovan profeetat Haggai ja Sakarja innostivat kansaa, ja rakennustyö saatiin uudelleen käyntiin. ”Kuningas Daarejaves” antoi käskyn etsiä Kyyroksen alkuperäistä julistusta, jolla annettiin lupa temppelin ennallistamiseen. Raamattu kertoo, että Ekbatanasta (Ahmetasta), Kyyroksen kesäpalatsista, löydettiin kirjakäärö, jossa oli temppelin rakennustyön laillisuuden vahvistava muistio. Tuo työ saatiin päätökseen Persian kuninkaan Dareios I:n kuudentena vuonna. – Esra 4:4–7, 21; 6:1–15.

Todisteita loistosta

Aiemmin mainitussa näyssä Daniel oli nähnyt ennalta Meedo-Persian kaksisarvisen ”oinaan puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään päin, eikä yksikään eläin [muut kansat] kestänyt sen edessä, eikä kukaan voinut pelastaa sen vallasta. Se teki, mitä tahtoi; ja se tuli suureksi.” (Daniel 8:4) Tämä näky täyttyi viimeistään Dareioksen aikaan mennessä. Saavutustensa todisteeksi Dareios Suuri antoi kuvata itsensä jättiläismäiseen korkokuvaan, joka voidaan yhä nähdä korkealla kallionseinämässä Behistunissa, Babylonista Ekbatanaan johtavan vanhan tien varrella. Babylonian valloittamisen lisäksi Meedo-Persian ”oinas” oli ottanut haltuunsa alueita kolmella pääilmansuunnalla: pohjoisessa Assyriasta, lännessä koko Vähän-Aasian ja etelässä Egyptistä.

Vajaat 650 kilometriä Ekbatanan kesäpalatsista kaakkoon Persian hallitsijat rakensivat jättiläismäisen palatsin Persepoliiseen. Siellä olevassa korkokuvassa Dareios on kuvattu valtaistuimellaan, ja eräässä piirtokirjoituksessa hän kerskuu: ”Minä olen Dareios, suuri kuningas, kuninkaiden kuningas, maiden kuningas – –, joka rakensi tämän palatsin.” Muutamia tämän loisteliaan pääkaupungin korkeita pylväitä on yhä pystyssä nykyään. Toinen pääkaupunki oli Susassa (Suusanissa), joka sijaitsi Babylonin, Ekbatanan ja Persepoliin keskellä. Sinne Dareios Suuri rakensi toisen komean palatsin.

Dareioksen seuraaja oli hänen poikansa Kserkses, joka ilmeisesti oli Raamatun Esterin kirjan ”Ahasveros”. Tuo kirja kertoo Ahasveroksen hallinneen ”Intiasta Etiopiaan saakka, sataa kahtakymmentä seitsemää maakuntaa”, kun hän istui ”kuninkaallisella valtaistuimellansa, joka oli Suusanin linnassa”. Siellä Ahasveros teki kauniista nuoresta Esteristä kuningattarensa. (Ester 1:1, 2; 2:17) Louvren museossa Pariisissa on nähtävissä erittäin koristeellinen härän muotoinen pylväänpää, joka joskus kuului tähän palatsiin, sekä seinäkoristeita, joissa kuvataan ylpeitä persialaisia jousimiehiä ja mahtavia eläimiä. Sieltä löydetyt alabasteripullot, korut ja muut esineet sopivat hyvin siihen, mitä Raamattu kertoo Esterille annetusta monenlaisesta kauneudenhoidosta sekä Suusanissa vallinneesta loistosta. – Ester 1:7; 2:9, 12, 13.

Kserkseen kreikkalaiset viholliset kertoivat tarinoita avioliitossa esiintyneistä vaikeuksista ja siitä, että jotkut Persian kuninkaan hovimiehistä luultavasti hallitsivat häntä. Vaikka tiedot saattavatkin olla muuttuneet ja vääristyneet, nämä tarinat näyttävät heijastavan joitakin Esterin kirjan pääkohtia, sillä siinä kerrotaan, että kuningas poisti valtaistuimelta itsepäisen kuningatar Vastin ja asetti hänen sijaansa Esterin ja että Esterin serkku Mordokai pääsi valtakunnassa huomattavaan valta-asemaan. – Ester 1:12, 19; 2:17; 10:3.

Jehovan palvojia kohtaan osoitettu ystävällisyys

Vuonna 468 eaa. Kserkseen seuraaja Artakserkses (Longimanus) valtuutti pappi Esran, joka oli asunut Babylonissa sen jälkeen kun Kyyros alun perin vapautti juutalaiset, palaamaan Jerusalemiin ja edistämään Jehovan puhdasta palvontaa siellä. Noin 1 500 miestä ja heidän perheensä – kaikkiaan ehkä 6 000 ihmistä – seurasi Esraa ja vei mukanaan suuren lahjoituksen Jehovan temppeliä varten. – Esra 7:1, 6, 11–26.

Suusanin linnassa tapahtui sekin, että tämä sama Artakserkses suostui 20. vuotenaan (v. 455 eaa.) siihen Nehemian pyyntöön, että hänet lähetettäisiin takaisin jälleenrakentamaan Jerusalemia ja sen muureja. Tämä oli merkkinä niiden Danielin profetiassa mainittujen ”seitsemänkymmenen [vuosi]viikon” alkamisesta, jotka osoittivat Jeesuksen ilmaantumisen ”Messiaana, Johtajana” (UM) juuri ajallaan vuonna 29.a – Daniel 9:24, 25; Nehemia 1:1; 2:1–9.

Elefantinesta, Egyptin Niilivirrassa olevasta saaresta, on löydetty joitakin aramean kielellä papyrukselle kirjoitettuja asiakirjoja. Nämä asiakirjat havainnollistavat sitä, miten tarkasti Raamatun kirjoittajat Esra ja Nehemia kuvaavat sekä vallinneita olosuhteita että virallista tiedonvälitystä Persian hallinnon aikana. Kirjassa Biblical Archaeology professori G. Ernest Wright sanoo: ”Nyt – – pystymme näkemään, että Esran käyttämä aramea on täsmälleen sellaista, mitä siihen aikaan käytettiin, ja että hallituksen asiakirjat ovat sitä yleistä tyyppiä, jonka olemme tottuneet liittämään Persian hallintojärjestelmään.” Yhdessä näistä asiakirjoista oli Persian kuninkaan käsky, joka koski Egyptissä olleen juutalaisen siirtokunnan pääsiäisenviettoa.

Meedo-Persia taipuu Kreikan edessä

Daniel oli nähnyt, miten Meedo-Persiaa kuvattiin näyssä kaksisarvisena oinaana. Seuraavaksi hän näki – kaksisataa vuotta ennen sen tapahtumista – ’kauriin tulevan päivän laskun puolelta’ eli lännestä ja liikkuvan niin nopeasti, ettei se ”maata koskettanut”. Nopeasti liikkuva kauris alkoi ’puskea oinasta ja murskasi sen molemmat sarvet. Eikä oinaalla ollut voimaa kestää sen edessä.’ (Daniel 8:5–7) Osoittaako historia, että näin todella tapahtui Meedo-Persialle?

Osoittaa, sillä vuonna 334 eaa. Aleksanteri Suuri tuli lännessä sijaitsevasta Kreikasta. Kauriin tavoin hän pyyhkäisi salamannopeasti yli Aasian ja saavutti persialaisista voiton toisensa jälkeen. Lopulta vuonna 331 eaa. hän hajotti Gaugamelassa miljoona miestä käsittäneen Persian armeijan. Sen komentaja Dareios III pakeni, ja myöhemmin hänen entiset ystävänsä murhasivat hänet. Neljäs maailmanvalta oli syösty vallasta, sen sarvet oli murskattu, ja Aleksanterin valtakunnasta tuli Raamatun historian viides suuri maailmanvalta. Sitä käsitellään lehtemme numerossa 15.4.1988.

Meedo-Persian maailmanvalta oli ollut olemassa vain vähän yli kaksisataa vuotta – siitä vuoden 539 eaa. yöstä, jolloin se kukisti Babylonin, siihen saakka kun se hävisi Aleksanterille. Tuo aika on suurin piirtein samanpituinen kuin nyt on kulunut Ranskan suuresta vallankumouksesta tai Amerikan yhdysvaltojen perustamisesta. Tämän suhteellisen lyhyen ajanjakson kuluessa meedialaisilla ja persialaisilla oli tahtomattaan melkoinen osuus Jehova Jumalan tarkoitusten toteutumisessa ja hänen erehtymättömien ennustustensa täyttymisessä.

[Alaviitteet]

[Kartta/Kuva s. 28]

(Ks. painettu julkaisu)

Meedo-Persian maailmanvalta

INTIA

Ekbatana

Susa (Suusan)

Persepolis

Babylon

Jerusalem

EGYPTI

[Kuva]

Persepoliin, Persian juhlakaupungin, raunioita

[Lähdemerkintä]

Manley Studios

[Kuva s. 31]

Kyyroksen hauta Iranissa