Muistatko?
Oletko hyötynyt viimeaikaisten Vartiotornien lukemisesta? Katsopa, osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin.
• Miten monta lukua on Miikan kirjassa, milloin se kirjoitettiin, ja millainen tilanne tuolloin vallitsi?
Miikan kirjassa on seitsemän lukua. Profeetta Miika kirjoitti kirjansa 700-luvulla eaa., jolloin Jumalan liittokansa oli jakautunut kahteen kansakuntaan, Israeliin ja Juudaan. (15.8.2003 s. 9.)
• Mitä Jumala odottaa meiltä Miikan 6:8:n mukaan?
Hän odottaa meidän ’noudattavan oikeutta’. Jumalan tapa toimia on oikeuden mittapuu, joten meidän on kannatettava hänen esittämiään rehellisyyden ja nuhteettomuuden periaatteita. Hän käskee meitä ’rakastamaan huomaavaisuutta’. Kristityt ovat osoittaneet rakkaudellista huomaavaisuutta huolehtiessaan toisten tarpeista esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Jotta olisimme ’vaatimattomia vaeltaessamme’ Jehovan kanssa, meidän täytyy tunnustaa rajoituksemme ja luottaa häneen. (15.8.2003 s. 20–22.)
• Jos kristitty menettää työpaikkansa, mitä hänen ehkä täytyy tehdä?
Hänen olisi viisasta pohtia uudelleen elämäntapaansa. Olisi ehkä mahdollista yksinkertaistaa elämää muuttamalla pienempään asuntoon tai hankkiutumalla eroon tarpeettomasta omaisuudesta. On varmasti tärkeää lakata olemasta huolissaan päivittäisistä tarpeista ja luottaa siihen, että Jumala voi auttaa pääsemään eteenpäin (Matteus 6:33, 34). (1.9.2003 s. 14, 15.)
• Mitä on hyvä muistaa, kun annamme tai saamme häälahjoja?
Lahjojen ei tarvitse olla kalliita, eikä sellaisia lahjoja pidä odottaakaan. Arvokkainta on antajan sydämen asenne (Luukas 21:1–4). Ei ole huomaavaista ilmoittaa kaikkien kuullen, kuka lahjan on antanut. Se voisi saattaa jotkut hämilleen. (Matteus 6:3.) (1.9.2003 s. 29.)
• Millä tavoin ”tähdet taistelivat taivaalta” Siseraa vastaan, kuten kerrotaan Tuomarien 5:20:ssä?
Jotkut katsovat näiden sanojen viittaavan Jumalan apuun. Toiset arvelevat niiden tarkoittavan enkelten apua, meteoriittien putoamista tai Siseran turvautumista astrologisiin ennustuksiin. Raamattu ei selitä asiaa tämän tarkemmin, joten voimme katsoa, että Jumala puuttui jollain tavalla asiaan Israelin sotajoukon hyväksi. (15.11.2003 s. 30.)
• Miksi meidän pitäisi rukoilla lakkaamatta?
Säännölliset rukoukset voivat auttaa lujittamaan suhdettamme Jumalaan ja varustaa meidät kestämään ankaria koettelemuksia. Rukouksemme voivat olla lyhyitä tai pitkiä tarpeittemme ja olosuhteittemme mukaan. Rukous lisää uskoa ja auttaa meitä selvittämään ongelmia. (15.9.2003 s. 15–18.)
• Miten tulisi ymmärtää 1. Korinttilaiskirjeen 15:29, jossa joidenkin käännösten mukaan puhutaan kuolleiden puolesta kastamisesta?
Apostoli Paavali tarkoitti, että voidellut kristityt kastetaan sellaiseen elämään, joka johtaa kuolemaan nuhteettomana, kuten Kristuskin kuoli nuhteettomana. Myöhemmin heidät herätetään Kristuksen tavalla henkielämään. (1.10.2003 s. 29.)
• Mistä tiedämme, että kristityksi tulemiseen sisältyy muutakin kuin niiden väärintekojen välttäminen, jotka mainitaan 1. Korinttilaiskirjeen 6:9–11:ssä?
Mainittuaan muun muassa haureuden, epäjumalanpalveluksen ja juoppouden apostoli Paavali osoitti, että olisi ehkä tarpeen tehdä muitakin muutoksia. Hän jatkoi seuraavassa jakeessa: ”Kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei ole edullista.” (15.10.2003 s. 18, 19.)
• Esimerkiksi ketkä muinoin eläneet naiset ilahduttivat Jumalan sydämen?
Heitä ovat kätilöt Sifra ja Puua, jotka eivät totelleet faraota ja tappaneet vastasyntyneitä israelilaispoikia (2. Mooseksen kirja 1:15–20). Kanaanilainen prostituoitu Rahab suojeli kahta israelilaisvakoojaa (Joosua 2:1–13; 6:22, 23). Abigailin järkevyyden ansiosta ihmishenkiä pelastui ja Daavid välttyi tulemasta verivelkaiseksi (1. Samuelin kirja 25:2–35). He ovat esimerkkeinä nykyajan naisille. (1.11.2003 s. 8–11.)
• Vaikka välinpitämättömyys uskontoa kohtaan valtaa kaikkialla alaa, miksi niin monet tunnustavat yhä uskovansa Jumalaan?
Jotkut etsivät kirkosta mielenrauhaa. Toiset toivovat saavansa ikuisen elämän kuoleman jälkeen tai terveyttä, rikkautta ja menestystä. Joillakin alueilla ihmiset yrittävät täyttää hengellisen tyhjiön, joka syntyi kapitalististen pyrkimysten syrjäyttäessä kommunistisen ideologian. Se että kristityt ovat selvillä näistä syistä, auttaa heitä aloittamaan merkityksellisiä keskusteluja. (1.12.2003 s. 3.)