Jehova antaa runsain mitoin rauhaa ja totuutta
”Minä parannan heidät ja paljastan heille rauhan ja totuuden runsauden.” (JEREMIA 33:6)
1, 2. a) Mitä kansakuntien historia kertoo rauhasta? b) Minkä opetuksen rauhasta Jehova antoi Israelille vuonna 607 eaa.?
RAUHA! Sitä toivotaan kovasti, mutta ihmiskunnan historiassa sitä on kuitenkin ollut hyvin harvoin! Etenkään 20. vuosisata ei ole ollut rauhan vuosisata. Sen aikana on nähty kaksi ihmiskunnan historian tuhoisinta sotaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin Kansainliitto pitämään yllä maailmanrauhaa. Tuo järjestö epäonnistui. Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Yhdistyneiden kansakuntien järjestö samassa tarkoituksessa. Meidän ei tarvitse muuta kuin lukea päivän sanomalehtiä nähdäksemme, miten surkeasti sekin on epäonnistunut.
2 Pitäisikö meille olla yllätys, että ihmisten järjestöt eivät pysty tuomaan rauhaa? Ei suinkaan. Jumalan valittu kansa Israel sai yli 2 500 vuotta sitten opetuksen tästä asiasta. Sen rauhaa uhkasi 600-luvulla eaa. Babylonia, joka oli nousemassa maailmanvallaksi. Israel toivoi Egyptin turvaavan sille rauhan. Egypti tuotti sille pettymyksen. (Jeremia 37:5–8; Hesekiel 17:11–15.) Vuonna 607 eaa. Babylonian armeija repi alas Jerusalemin muurit ja poltti Jehovan temppelin. Siten Israel sai katkeran opetuksen siitä, miten turhaa on luottaa ihmisjärjestöihin. Tuo kansakunta ei saanut nauttia rauhasta, vaan se raahattiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin. (2. Aikakirja 36:17–21.)
3. Mitkä historian tapahtumat antoivat Israelille toisen hyvin tärkeän opetuksen rauhasta niiden sanojen täyttymykseksi, jotka Jehova esitti Jeremian välityksellä?
3 Ennen Jerusalemin tuhoa Jehova oli kuitenkin paljastanut, että hän, ei Egypti, toisi Israelille todellisen rauhan. Hän lupasi Jeremian välityksellä: ”Minä parannan heidät ja paljastan heille rauhan ja totuuden runsauden. Ja minä tuon takaisin Juudan vangitut ja Israelin vangitut ja rakennan heidät entiselleen.” (Jeremia 33:6, 7.) Jehovan lupaus alkoi täyttyä vuonna 539 eaa., jolloin Babylon valloitettiin ja israelilaispakkosiirtolaisille tarjottiin vapautta (2. Aikakirja 36:22, 23). Ryhmä israelilaisia vietti vuoden 537 eaa. lopulla lehtimajanjuhlaa Israelin maaperällä ensi kertaa 70 vuoteen! Tuon juhlan jälkeen he ryhtyivät rakentamaan uudelleen Jehovan temppeliä. Miltä heistä tuntui? Raamatussa kerrotaan: ”Koko kansa huusi kovalla huudolla ylistäen Jehovaa Jehovan huoneen perustuksen laskemisesta.” (Esra 3:11.)
4. Miten Jehova innosti israelilaisia temppelin rakennustyöhön, ja mitä hän lupasi rauhasta?
4 Tuon onnellisen alun jälkeen vastustajat kuitenkin lannistivat israelilaiset, ja nämä lakkasivat rakentamasta temppeliä. Joitakin vuosia myöhemmin Jehova herätti profeetat Haggain ja Sakarjan innostamaan israelilaisia saattamaan jälleenrakennustyön loppuunsa. Heistä tuntui varmasti mahtavalta kuulla Haggain sanat siitä, millainen rakenteilla olevasta temppelistä tulisi: ”’Suuremmaksi tulee tämän myöhemmän huoneen kunnia kuin aikaisemman’, on armeijoiden Jehova sanonut. ’Ja tässä paikassa tulen antamaan rauhan’”! (Haggai 2:9.)
Jehova täyttää lupauksensa
5. Mitä huomionarvoista on Sakarjan kahdeksannessa luvussa?
5 Sakarjan kirjassa Raamatussa on lukuisia henkeytettyjä näkyjä ja profetioita, jotka vahvistivat Jumalan kansaa 500-luvulla eaa. Nämä samat profetiat saavat meidätkin vakuuttumaan siitä, että meillä on Jehovan tuki. Ne antavat meille hyvät perusteet uskoa, että Jehova antaa kansalleen rauhan myös meidän aikanamme. Esimerkiksi nimeään kantavan kirjan kahdeksannessa luvussa profeetta Sakarja lausuu kymmenen kertaa sanat: ’Näin on Jehova sanonut.’ Joka kerta tuolla ilmauksella aloitetaan jumalallinen julistus, joka liittyy Jumalan kansan rauhaan. Jotkin näistä lupauksista täyttyivät Sakarjan päivinä. Kaikki ovat täyttyneet tai täyttymässä nykyään.
”Minä olen oleva mustasukkainen Siionin puolesta”
6, 7. Millä tavoilla Jehova oli ’mustasukkainen Siionin puolesta suuresti vihastuneena’?
6 Tuo ilmaus esiintyy ensi kerran Sakarjan 8:2:ssa, jossa sanotaan: ”Näin on armeijoiden Jehova sanonut: ’Minä olen oleva mustasukkainen Siionin puolesta suurella mustasukkaisuudella, niin, suuresti vihastuneena olen oleva mustasukkainen sen puolesta.’” Jehovan lupaus olla mustasukkainen, palavan innokas, kansansa puolesta merkitsi sitä, että hän olisi valpas heidän rauhansa palauttamisessa. Israelin ennallistaminen sen maahan ja temppelin rakentaminen uudelleen olivat todisteita tuosta innosta.
7 Mutta mitä on sanottava niistä, jotka olivat vastustaneet Jehovan kansaa? Samoin kuin hän olisi palavan innokas kansansa puolesta, hän olisi myös ”suuresti vihastunut” näihin vihollisiin. Palvoessaan uudelleen rakennetussa temppelissä uskolliset juutalaiset voisivat miettiä nyt kukistuneen mahtavan Babylonin kohtaloa. He saattoivat myös ajatella niiden vihollisten täydellistä epäonnistumista, jotka olivat yrittäneet estää temppelin rakentamisen uudelleen (Esra 4:1–6; 6:3). Lisäksi he saattoivat kiittää Jehovaa siitä, että hän oli täyttänyt lupauksensa. Hänen palava intonsa toi heille riemuvoiton!
”Totuudellisuuden kaupunki”
8. Miten Jerusalemista tulisi Sakarjan päivinä totuudellisuuden kaupunki entisten aikojen vastakohdaksi?
8 Sakarja kirjoittaa toisen kerran: ”Näin on Jehova sanonut.” Mitä Jehova sanoo tällä kertaa? ”Minä olen palaava Siioniin ja asuva Jerusalemin keskellä, ja Jerusalemia tullaan varmasti kutsumaan totuudellisuuden kaupungiksi ja armeijoiden Jehovan vuorta pyhäksi vuoreksi.” (Sakarja 8:3.) Ennen vuotta 607 eaa. Jerusalem ei millään tavoin ollut totuudellisuuden kaupunki. Sen papit ja profeetat olivat turmeltuneita, ja sen kansa oli uskotonta (Jeremia 6:13; 7:29–34; 13:23–27). Nyt Jumalan kansa rakensi uudelleen temppeliä ja osoitti olevansa sitoutunut puhtaaseen palvontaan. Hengessä Jehova asui jälleen Jerusalemissa. Puhtaan palvonnan totuuksia puhuttiin siellä jälleen, ja siksi Jerusalemia voitiin sanoa ”totuudellisuuden kaupungiksi”. Sen korkealla sijaitsevaa paikkaa voitiin sanoa ”Jehovan vuoreksi”.
9. Mikä huomattava muutos tapahtui ”Jumalan Israelin” tilassa vuonna 1919?
9 Nämä kaksi julistusta olivat merkityksellisiä muinaiselle Israelille, mutta niillä on paljon merkitystä myös meille, kun 20. vuosisata lähestyy loppuaan. Lähes 80 vuotta sitten, ensimmäisen maailmansodan aikana, ne muutamat tuhannet voidellut, jotka edustivat silloin ”Jumalan Israelia”, joutuivat hengelliseen vankeuteen, samoin kuin muinainen Israel oli joutunut Babylonin vankeuteen (Galatalaisille 6:16). Heitä kuvailtiin profeetallisesti kuin kadulla makaaviksi ruumiiksi. He halusivat kuitenkin vilpittömästi palvoa Jehovaa ”hengessä ja totuudessa” (Johannes 4:24). Siksi Jehova vapautti heidät vuonna 1919 heidän vankeudestaan ja herätti heidät heidän hengellisesti kuolleesta tilastaan. (Ilmestys 11:7–13.) Siten Jehova antoi voimakkaan myöntävän vastauksen Jesajan profeetalliseen kysymykseen: ”Synnytetäänkö maa poltoin yhtenä päivänä? Tai syntyykö kansakunta yhdellä kertaa?” (Jesaja 66:8.) Vuonna 1919 Jehovan kansa oli jälleen hengellisenä kansakuntana omassa ’maassaan’ eli hengellisessä tilassaan maan päällä.
10. Mitä siunauksia voidellut kristityt ovat saaneet ’maassaan’ vuodesta 1919 lähtien?
10 Tuohon maahan turvaan päässeet voidellut kristityt palvelivat Jehovan suuressa hengellisessä temppelissä. Heidän ilmaistiin olevan ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”, joka omaksui vastuun huolehtia Jeesuksen maallisesta omaisuudesta – tuo etu heillä on yhä, kun 1900-luku lähestyy loppuaan (Matteus 24:45–47). He oppivat hyvin sen, että Jehova on ”itse rauhan Jumala” (1. Tessalonikalaisille 5:23).
11. Miten kristikunnan uskonnolliset johtajat ovat osoittautuneet Jumalan kansan vihollisiksi?
11 Mutta miten on Jumalan Israelin vihollisten laita? Jehovan palavalle innolle kansansa puolesta vetää vertoja hänen vihastuksensa vastustajia kohtaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana kristikunnan uskonnolliset johtajat aiheuttivat suunnatonta painetta yrittäessään – tuloksetta – tukahduttaa tämän totuutta puhuvien kristittyjen pienen ryhmän. Toisen maailmansodan aikana kristikunnan pappeja yhdisti vain yksi asia: he pyysivät taistelun molemmilla puolilla hallituksiaan tukahduttamaan Jehovan todistajat. Nykyäänkin uskonnolliset johtajat yllyttävät monissa maissa hallituksiaan rajoittamaan Jehovan todistajien kristillistä saarnaamistyötä tai kieltämään sen.
12, 13. Miten Jehova ilmaisee vihastustaan kristikuntaa kohtaan?
12 Tämä ei ole jäänyt Jehovalta huomaamatta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kristikunta kukistui Suuren Babylonin muiden osien kanssa (Ilmestys 14:8). Se, että kristikunta oli todella kukistunut, tuli yleisesti tietoon, kun vuodesta 1922 lähtien vuodatettiin sarja vertauskuvallisia vitsauksia: paljastettiin julkisesti sen hengellisesti kuollut tila ja varoitettiin sen tulevasta tuhosta (Ilmestys 8:7–9:21). Osoitukseksi siitä, että näiden vitsauksien vuodattaminen jatkuu, pidettiin 23. huhtikuuta 1995 kautta maailman esitelmä ”Väärän uskonnon loppu on lähellä”, ja sen jälkeen levitettiin satoja miljoonia kappaleita Valtakunnan Uutisten erikoisnumeroa.
13 Kristikunta on nykyään säälittävässä tilassa. Sen jäsenet ovat läpi 1900-luvun tappaneet toisiaan raaoissa sodissa, jotka sen papit ovat siunanneet. Joissakin maissa sen vaikutus on lähes olematon. Sen on määrä tuhoutua yhdessä muun Suuren Babylonin kanssa (Ilmestys 18:21).
Rauha Jehovan kansalle
14. Millainen profeetallinen kuva esitetään rauhassa olevasta kansasta?
14 Toisaalta Jehovan kansa tuntee nyt vuonna 1996 yltäkylläistä rauhaa ennallistetussa maassaan, kuten Jehovan kolmannessa julistuksessa kuvaillaan: ”Näin on armeijoiden Jehova sanonut: ’Vielä tulee Jerusalemin toreilla istumaan vanhoja miehiä ja vanhoja naisia, kullakin myös sauvansa kädessään päiviensä runsauden vuoksi. Ja itse kaupungin torit tulevat olemaan täynnä poikia ja tyttöjä, jotka leikkivät sen toreilla.’” (Sakarja 8:4, 5.)
15. Millaista rauhaa Jehovan palvelijat ovat tunteneet kansakuntien sodista huolimatta?
15 Näillä sanoilla maalataan ihastuttava kuva jostakin merkittävästä tässä sodan repimässä maailmassa – rauhassa elävästä kansasta. Vuodesta 1919 lähtien ovat täyttyneet Jesajan profeetalliset sanat: ”’Jatkuva rauha tulee olemaan kaukana olevalla sekä lähellä olevalla’, on Jehova sanonut, ’ja minä parannan hänet.’ ’Mutta jumalattomille – – ei ole rauhaa’, on minun Jumalani sanonut.” (Jesaja 57:19–21.) Vaikka Jehovan kansa ei olekaan osa maailmasta, se ei tietenkään voi välttää sitä, että kansakuntien melske vaikuttaa siihen (Johannes 17:15, 16). Joissakin maissa he kestävät ankaria vaikeuksia, ja joitakuita on jopa surmattu. Tosi kristityillä on kuitenkin rauha kahdella pääasiallisella tavalla. Ensinnäkin heillä on ”rauha Jumalan kanssa – – [heidän Herransa] Jeesuksen Kristuksen kautta” (Roomalaisille 5:1). Toiseksi heillä on rauha omassa keskuudessaan. He kehittävät ”ylhäältä tulevaa viisautta”, joka on ”ennen kaikkea siveellisesti puhdas, sitten rauhaisa” (Jaakobin kirje 3:17; Galatalaisille 5:22–24). Lisäksi he odottavat saavansa nauttia rauhasta täysimmässä merkityksessä, kun ”sävyisät saavat omistaa maan – – ja he iloitsevat suuresti rauhan runsaudesta” (Psalmit 37:11).
16, 17. a) Miten ”vanhat miehet ja vanhat naiset” samoin kuin ”pojat ja tytöt” ovat vahvistaneet Jehovan järjestöä? b) Mikä osoittaa, että Jehovan kansalla on rauha?
16 Jehovan kansan keskuudessa on yhä ”vanhoja miehiä ja vanhoja naisia”, voideltuja, jotka muistavat Jehovan järjestön varhaiset riemuvoitot. Heidän uskollisuuttaan ja kestävyyttään arvostetaan suuresti. Nuoremmat voidellut ottivat johdon 1930-luvun ja toisen maailmansodan kiihkeinä päivinä samoin kuin niitä seuranneina innostavina kasvun vuosina. Sitten erityisesti vuodesta 1935 lähtien on ilmaantunut ”muiden lampaiden” ”suuri joukko” (Ilmestys 7:9; Johannes 10:16). Samalla kun voidellut kristityt ovat ikääntyneet ja käyneet harvalukuisemmiksi, muut lampaat ovat tarttuneet saarnaamistyöhön ja laajentaneet sen joka puolelle maapalloa. Muita lampaita on viime vuosina tulvinut Jumalan kansan maahan. Yksistään viime vuonna kastettiin 338 491 heihin kuuluvaa sen vertauskuvaksi, että he olivat vihkiytyneet Jehovalle! Nämä uudet ovat hengellisesti puhuen todella hyvin nuoria. Heidän pirteyttään ja intoaan arvostetaan suuresti, kun he kasvattavat niiden rivejä, jotka laulavat kiitollisia ylistyksiä ”Jumalallemme, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsalle” (Ilmestys 7:10).
17 Nykyään ’torit ovat täynnä poikia ja tyttöjä’, nuorekkaan tarmokkaita todistajia. Palvelusvuonna 1995 saatiin raportteja 232 maasta ja merensaaresta. Voideltujen ja muiden lampaiden välillä ei kuitenkaan ole mitään kansainvälistä kilpailua, ei mitään heimojen välistä vihaa, ei sopimatonta mustasukkaisuutta. Kaikki kasvavat yhdessä hengellisesti, rakkauden yhdistäminä. Jehovan todistajien maailmanlaajuinen veljeys on todella ainutlaatuista maailman näyttämöllä. (Kolossalaisille 3:14; 1. Pietarin kirje 2:17.)
Liian vaikeatako Jehovalle?
18, 19. Miten Jehova on vuotta 1919 seuranneina vuosina saanut aikaan sellaista, mikä on saattanut näyttää inhimilliseltä kannalta katsottuna liian vaikealta?
18 Vuonna 1918, jolloin voideltu jäännös käsitti vain muutamia tuhansia hengellisessä vankeudessa olevia lannistuneita sieluja, kukaan ei olisi voinut nähdä ennalta tapahtumien kulkua. Jehova kuitenkin tiesi, ja tämän vahvistaa hänen neljäs profeetallinen julistuksensa: ”Näin on armeijoiden Jehova sanonut: ’Vaikka se näyttäisi liian vaikealta tästä kansasta jäljellä olevien silmissä noina päivinä, niin pitäisikö sen näyttää liian vaikealta minunkin silmissäni?’ lausuu armeijoiden Jehova.” (Sakarja 8:6.)
19 Vuonna 1919 Jehovan henki elvytti hänen kansansa edessä olevaan työhön. Vaadittiin silti uskoa pitää lujasti kiinni Jehovan palvojien pienestä järjestöstä. Heitä oli kovin vähän, ja monet asiat eivät olleet selviä. Vähä vähältä Jehova kuitenkin vahvisti heitä järjestönä ja teki heidät kykeneviksi hyvän uutisen saarnaamisen ja opetuslasten tekemisen kristilliseen työhön (Jesaja 60:17, 19; Matteus 24:14; 28:19, 20). Hän auttoi heitä asteittain ymmärtämään hyvin tärkeitä kysymyksiä, jotka koskivat esimerkiksi puolueettomuutta ja kaikkeudensuvereeniutta. Oliko Jehovalle liian vaikeaa toteuttaa tahtonsa tuon todistajien pienen ryhmän välityksellä? Vastaus on varmasti kielteinen! Se vahvistuu tämän lehden sivuilla 12–15 olevasta taulukosta, joka kertoo Jehovan todistajien palvelusvuoden 1995 toiminnasta.
”Minusta itsestäni tulee heidän Jumalansa”
20. Miten laajakantoista Jumalan kansan kokoamisen ennustettiin olevan?
20 Viidennessä julistuksessa osoitetaan edelleen Jehovan todistajien nykyinen onnellinen tila: ”Näin on armeijoiden Jehova sanonut: ’Katso, minä pelastan kansani auringonnousun maasta ja auringonlaskun maasta. Ja minä tuon heidät tänne, ja heidän on asuttava Jerusalemin keskellä, ja heistä on tuleva minun kansani, ja minusta itsestäni tulee heidän Jumalansa totuudellisuudessa ja vanhurskaudessa.’” (Sakarja 8:7, 8.)
21. Millä tavoin Jehovan kansan runsas rauha on säilytetty, ja miten sitä on laajennettu?
21 Vuonna 1996 voimme sanoa epäröimättä, että hyvää uutista on saarnattu joka puolella maailmaa, ”auringonnousun maasta” ”auringonlaskun maahan” saakka. Opetuslapsia on tehty kaikkien kansakuntien ihmisistä, ja he ovat nähneet seuraavan Jehovan lupauksen täyttyvän: ”Kaikki poikasi tulevat olemaan Jehovan opettamia, ja sinun poikiesi rauha on runsas.” (Jesaja 54:13.) Meillä on rauha, koska olemme Jehovan kouluttamia. Tätä tarkoitusta varten on julkaistu kirjallisuutta yli 300 kielellä. Pelkästään viime vuonna lisättiin mukaan 21 uutta kieltä. Vartiotornia julkaistaan nykyään samanaikaisesti 111 kielellä ja Herätkää!-lehteä 54 kielellä. Kansalliset ja kansainväliset konventit ovat julkinen osoitus Jumalan kansan rauhasta. Viikoittaiset kokoukset yhdistävät meitä ja antavat meille sitä rohkaisua, jota tarvitsemme pysyäksemme lujina (Heprealaisille 10:23–25). Jehova tosiaan kouluttaa kansaansa ”totuudellisuudessa ja vanhurskaudessa”. Hän antaa kansalleen rauhaa. Miten siunattuja olemmekaan saadessamme osamme tuosta runsaasta rauhasta!
Osaatko selittää?
◻ Miten Jehova on nykyisinä aikoina ollut kansansa puolesta ’mustasukkainen suuresti vihastuneena’?
◻ Miten Jehovan kansa tuntee rauhaa jopa sodan repimissä maissa?
◻ Millä tavoin ’torit ovat täynnä poikia ja tyttöjä’?
◻ Millä keinoin Jehova voi opettaa kansaansa?
[Taulukko s. 12–15]
JEHOVAN TODISTAJIEN MAAILMANLAAJUISEN TOIMINNAN RAPORTTI PALVELUSVUODELTA 1995
(Ks. sidottu vuosikerta)
[Kuva s. 8, 9]
500-luvulla eaa. uskolliset juutalaiset, jotka rakensivat temppelin uudelleen, oppivat Jehovan olevan ainoa luotettava rauhan lähde