Muistatko?
Oletko hyötynyt viimeaikaisten Vartiotornien lukemisesta? Kokeilepa, osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin.
• Millä neljällä tavalla sanaa ”seurakunta” käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa?
Ensisijaisesti tätä sanaa käytetään voideltujen kristittyjen ryhmästä (johon joissakin kohdissa sisältyy myös Kristus). Toisinaan ”Jumalan seurakunta” tarkoittaa kaikkia jonakin tiettynä aikana eläviä kristittyjä. Lisäksi se voi tarkoittaa kaikkia jonkin maantieteellisen alueen kristittyjä tai niitä, jotka muodostavat paikallisen seurakunnan. (15.4.2007 s. 21–23.)
• Milloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa?
Raamattu ei vastaa tähän täsmällisesti. Kutsuminen alkoi vuonna 33, ja se on jatkunut meidän aikaamme asti. Vuoden 1935 jälkeen opetuslapsia alettiin tehdä pääasiassa suuren joukon kokoamiseksi. Jotkut tuon vuoden jälkeen kastetut ovat saaneet pyhän hengen todistuksen siitä, että heillä on taivaallinen toivo, joten emme voi määrittää tarkkaa ajankohtaa, jolloin tämä kutsuminen lakkaa. Aidoilla voidelluilla ei ole muita enemmän Jumalan henkeä, eivätkä he odota erikoiskohtelua. Olipa kristittyjen toivo mikä tahansa, heidän tulee olla uskollisia ja tehdä edelleen Jumalan tahto. (1.5.2007 s. 30, 31.)
• Oliko Jefta valmis uhraamaan tyttärensä polttouhriksi Jumalalle, kun hän teki juhlallisen lupauksensa?
Ei. Jefta tarkoitti sitä, että hän vihkisi sen, joka tulisi häntä vastaan, yksinomaiseen Jumalan palvelukseen. Tämä oli mahdollista Mooseksen lain mukaan (1. Samuelin kirja 2:22). Jeftan tytär täytti isänsä lupauksen palvelemalla tabernaakkelissa. Uhraus oli suuri, sillä se tarkoitti sitä, että hän ei menisi ikinä naimisiin. (15.5.2007 s. 9, 10.)
• Millainen osa koodeksilla oli varhaiskristillisyydessä?
Näyttää siltä, että kristityt käyttivät pääasiassa kirjakääröjä ainakin ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan loppupuolelle asti. Sen jälkeen alkoi koodeksin kannattajien ja kirjakäärön kannattajien välinen köydenveto, joka jatkui aina kolmannelle vuosisadalle saakka. Se että kristityt käyttivät koodeksia, lisäsi asiantuntijoiden mukaan merkittävästi sen suosiota muidenkin keskuudessa. (1.6.2007 s. 14, 15.)
• Mikä on Geserin kalenteri?
Se on pieni kalkkikivitaulu, joka löydettiin muinaisesta Geserin kaupungista vuonna 1908. Monet uskovat, että taulussa oleva kirjoitus on katkelma koulupojan harjoitustehtävästä. Siinä on yksinkertaistettu kuvaus maatalousvuodesta, joka alkoi sadonkorjuusta nykyisen syys-lokakuun aikoihin, ja siinä mainitaan erilaisia maan antimia ja maataloustöitä. (15.6.2007 s. 8.)
• Mitä synti pyhää henkeä vastaan tarkoittaa?
On mahdollista tehdä syntiä Jehovan pyhää henkeä vastaan. Sellaista syntiä ei anneta anteeksi. (Matteus 12:31.) Jumala ratkaisee, olemmeko syyllistyneet anteeksiantamattomaan syntiin, ja hän voi ottaa meiltä pois henkensä (Psalmit 51:11). Jos syntimme murehduttaa meitä syvästi, on hyvin todennäköistä, että kadumme vilpittömästi emmekä näin ollen ole tehneet syntiä henkeä vastaan. (15.7.2007 s. 16, 17.)
• Miksi kuningas Saul kysyi, kenen poika Daavid oli, vaikka hän oli aikaisemminkin ollut tekemisissä Daavidin kanssa? (1. Samuelin kirja 16:22; 17:58.)
Saul ei ollut kiinnostunut saamaan selville vain Daavidin isän nimeä. Koska Saul oli nähnyt Daavidin uskon ja rohkeuden ja sen, miten hän oli juuri kukistanut Goljatin, hän halusi tietää, millainen mies oli kasvattanut tällaisen pojan. Saul on saattanut harkita Iisain tai muiden hänen perheensä jäsenten ottamista armeijaan. (1.8.2007 s. 31.)