84. luku

Opetuslapseuden vastuu

LÄHDETTYÄÄN huomattavan fariseuksen luota, joka on nähtävästi sanhedrinin jäsen, Jeesus jatkaa matkaa kohti Jerusalemia. Suuret ihmisjoukot seuraavat häntä. Mutta mitkä ovat ihmisten vaikuttimet? Mitä oikeastaan sisältyy hänen tosi seuraajanaan olemiseen?

Heidän matkatessaan eteenpäin Jeesus kääntyy ihmisjoukkojen puoleen ja ehkä järkyttää ihmisiä, kun hän sanoo: ”Jos joku tulee minun luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa sieluaankin, niin hän ei voi olla minun opetuslapseni.”

Mitä Jeesus tarkoittaa? Jeesus ei tässä sano, että hänen seuraajiensa tulisi kirjaimellisesti vihata sukulaisiaan. Heidän täytyy sen sijaan vihata heitä siinä merkityksessä, että he rakastavat heitä vähemmän kuin häntä. Jeesuksen esi-isän Jaakobin sanotaan ’vihanneen’ Leeaa ja rakastaneen Raakelia, mikä merkitsi sitä, että Leea sai osakseen vähemmän rakkautta kuin sisarensa Raakel.

Huomaa myös, että Jeesuksen sanojen mukaan opetuslapsen tulisi vihata ”vieläpä omaa sieluaankin” eli elämäänsä. Jälleen Jeesus tarkoittaa sitä, että tosi opetuslapsen täytyy rakastaa Häntä enemmän kuin omaa elämäänsä. Jeesus tähdentää näin sitä, että hänen opetuslapsekseen tulemiseen sisältyy vakava vastuu. Siihen ei tule ryhtyä harkitsematta asiaa huolellisesti.

Jeesuksen opetuslapsena olemiseen sisältyy kärsimystä ja vainoa, kuten hän jatkossa osoittaa: ”Joka ei kanna kidutuspaaluaan ja tule minun perässäni, se ei voi olla minun opetuslapseni.” Näin ollen tosi opetuslapsen täytyy olla halukas kärsimään sama häpeän taakka, jonka Jeesus kesti. Lisäksi siihen sisältyy tarpeen vaatiessa jopa kuoleminen Jumalan vihollisten käsissä, minkä Jeesus on pian kokeva.

Kristusta seuraavien ihmisjoukkojen tulee siksi eritellä hyvin huolellisesti, mitä hänen opetuslapsenaan olemiseen liittyy. Jeesus tähdentää tätä seikkaa kuvauksella. ”Esimerkiksi”, hän sanoo, ”kuka teistä, joka haluaa rakentaa tornin, ei ensin istu laskemaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varaa tehdä se loppuun? Muutoin hän saattaisi laskea sen perustuksen, mutta ei pystyisi saamaan sitä valmiiksi, ja kaikki katselijat saattaisivat alkaa ilkkua häntä sanoen: ’Tämä mies alkoi rakentaa, mutta ei pystynyt saamaan valmiiksi.’”

Näin Jeesus valaisee häntä seuraaville ihmisjoukoille sitä, että ennen hänen opetuslapsikseen tulemista ihmisten pitäisi lujasti päättää, että he pystyvät täyttämään kaiken, mitä siihen liittyy. Varmistautuuhan mieskin, joka haluaa rakentaa tornin, ennen rakentamisen aloittamista siitä, että hänellä on varaa saada se valmiiksi. Jeesus jatkaa esittäen vielä toisen kuvauksen:

”Tai kuka kuningas, joka marssii sotaan toista kuningasta vastaan, ei ensin istu neuvottelemaan, kykeneekö hän kymmenellätuhannella miehellä kohtaamaan sen, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellätuhannella? Ellei hän näet kykene, niin hän lähettää, tuon toisen ollessa vielä kaukana, lähettiläsjoukon hieromaan rauhaa.”

Jeesus tähdentää sitten kuvaustensa ydintä sanoen: ”Näin voitte olla varmat siitä, ettei kukaan teistä, joka ei jätä jäähyväisiä kaikelle sille, mitä hän omistaa, voi olla minun opetuslapseni.” Juuri näin häntä seuraavien ihmisjoukkojen ja jokaisen muun, joka saa tietää Kristuksesta, täytyy olla halukas tekemään. Heidän täytyy olla valmiita uhraamaan kaikki, mitä heillä on – koko omaisuutensa, myös itse elämä – jos he haluavat olla hänen opetuslapsiaan. Oletko sinä halukas tekemään tämän?

”Suola on tietenkin hyvä”, Jeesus jatkaa. Vuorisaarnassaan hän sanoi, että hänen opetuslapsensa ovat ”maan suola”, mikä tarkoittaa sitä, että heillä on säilyttävä vaikutus ihmisiin, samoin kuin kirjaimellinenkin suola on säilöntäaine. ”Mutta jos suolakin menettää voimansa, niin millä se maustetaan? Se ei ole soveliasta maahan eikä lantaan”, Jeesus sanoo lopuksi. ”Se heitetään ulos. Jolla on korvat kuunnella, se kuunnelkoon.”

Näin Jeesus osoittaa, että nekään, jotka ovat olleet hänen opetuslapsiaan jonkin aikaa, eivät saa heikentyä päättäväisyydessään jatkaa. Jos he heikentyvät, heistä tulee hyödyttömiä, tämän maailman pilkan kohteita ja kelpaamattomia Jumalan edessä, itse asiassa he ovat häpeäksi Jumalalle. Tästä syystä heidät mauttoman ja saastuneen suolan tavoin heitetään ulos ja tuhotaan. Luukas 14:25–35; 1. Mooseksen kirja 29:30–33, UM; Matteus 5:13.

▪ Mitä sukulaistensa ja itsensä ’vihaaminen’ merkitsee?

▪ Mitkä kaksi kuvausta Jeesus esittää, ja mitä ne merkitsevät?

▪ Mikä on suolaa koskevien Jeesuksen loppusanojen ydin?