Jeesus rukoilee syvän murheen vallassa

Jeesus päättää rukouksen, jonka hän on pitänyt uskollisten apostoliensa kanssa. Laulettuaan lopuksi ylistyslauluja he menevät ulos Öljymäelle (Markus 14:26). He suuntaavat itään päin kohti Getsemanen puutarhaa, jossa Jeesus on käynyt monesti aiemminkin.

Kun he saapuvat tähän oliivipuita kasvavaan miellyttävään paikkaan, Jeesus jättää kahdeksan apostolia luultavasti puutarhan sisäänkäynnin läheisyyteen. Hän sanoo heille: ”Istukaa tässä sillä aikaa kun menen tuonne rukoilemaan.” Hän ottaa mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja menee heidän kanssaan syvemmälle puutarhaan. Hän tulee hyvin levottomaksi ja sanoo apostoleille: ”Olen syvästi murheellinen, kuolemaan asti. Jääkää tähän ja pysykää valveilla minun kanssani.” (Matteus 26:36–38.)

Jeesus menee heistä vähän matkan päähän, kumartuu maahan ja alkaa rukoilla Jumalaa. Mitä hän rukoilee tällä ahdistavalla hetkellä? Hän sanoo: ”Isä, kaikki on mahdollista sinulle. Ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan, mitä minä tahdon vaan mitä sinä tahdot.” (Markus 14:35, 36.) Mitä hän tarkoittaa? Haluaisiko hän luopua Jumalan antamasta tehtävästä? Ei missään tapauksessa!

Jeesus on taivaassa ollessaan nähnyt, millaista äärimmäistä kärsimystä roomalaiset ovat aiheuttaneet ihmisille surmatessaan heitä. Nyt hän itse on ihminen, jolla on inhimilliset tunteet ja joka voi tuntea kipua, joten hän ei iloitse siitä, mikä häntä odottaa. Mutta häntä ahdistaa ennen kaikkea se, että hänen kuolemansa halveksittavana rikollisena voi tuoda häpeää hänen isänsä nimelle. Muutaman tunnin kuluttua hänet ripustetaan paaluun syytettynä jumalanpilkasta.

Rukoiltuaan pitkään Jeesus palaa kolmen apostolin luo ja löytää heidät nukkumasta. Hän sanoo Pietarille: ”Ettekö voineet pysyä kanssani valveilla edes yhtä tuntia? Pysykää valveilla ja rukoilkaa jatkuvasti, jottette joutuisi kiusaukseen.” Jeesus ymmärtää, että tilanne on raskas apostoleillekin, ja lisäksi on jo myöhä. Hän sanoo vielä: ”Henki on tietysti altis, mutta liha on heikko.” (Matteus 26:40, 41.)

Sitten Jeesus menee pois toisen kerran ja pyytää Jumalaa poistamaan häneltä ”tämän maljan”. Kun hän tulee takaisin, kolme apostolia ovat jälleen unessa, vaikka heidän olisi pitänyt rukoilla, etteivät he joutuisi kiusaukseen. Kun Jeesus puhuu heille, he eivät tiedä, mitä vastata. (Markus 14:40.) Jeesus menee pois kolmannen kerran ja polvistuu rukoilemaan.

Jeesus on syvästi huolissaan siitä häpeästä, jota hänen kuolemansa rikollisena aiheuttaa hänen isänsä nimelle. Jehova kuulee poikansa rukoukset ja lähettää enkelin vahvistamaan häntä. Jeesus ei kuitenkaan lopeta rukoilemista vaan rukoilee ”yhä hartaammin”. Henkinen paine on valtava! Jeesuksen harteilla on raskas taakka. Kyse on hänen omasta ikuisesta elämästään ja myös uskovien ihmisten ikuisesta elämästä. Hänen hikensäkin tulee kuin veripisaroiksi, jotka putoavat maahan. (Luukas 22:44.)

Kun Jeesus tulee apostolien luo kolmannen kerran, he ovat taas nukahtaneet. Hän sanoo: ”Tällaisena aikana te nukutte ja lepäätte! Pian on se hetki, jona Ihmisen Poika kavalletaan syntisille. Nouskaa, lähdetään. Katsokaa! Kavaltajani on tullut lähelle.” (Matteus 26:45, 46.)