SAMOS

(’korkeus’).

Saari Egeanmeressä Vähän-Aasian länsirannikon tuntumassa. Palatessaan kolmannelta lähetysmatkaltaan Paavali pysähtyi nähtävästi vähäksi aikaa Samokseen (Ap 20:15).

Noin 1,5 km:n levyinen salmi erottaa tämän vuoristoisen saaren Samsun Dağı -nimisestä Aasian puoleisesta niemestä. Samos sijaitsi Efesoksesta lounaaseen ja Miletoksesta luoteeseen. Se on n. 43 km pitkä ja 23 km leveä. Paavalin lähetysmatkojen aikana se oli vapaavaltio. Sen pääkaupungin ja tärkeän sataman nimi oli myös Samos. Saari oli kuuluisa Heran (roomalaisten Juno, avioliiton ja synnytyksen jumalatar) palvonnasta, ja siellä oli hänelle omistettu temppeli, joka kilpaili loistossa ja maineikkuudessa Efesoksen Artemiin temppelin kanssa.

Raamatun mukaan laiva, jolla Paavali palasi Jerusalemiin, pysähtyi Khioksen kohdalla, purjehti n. 105 km Vähän-Aasian rannikkoa etelään päin ja ’poikkesi Samokseen, ja sitä seuraavana päivänä saapui Miletokseen’ (Ap 20:15). Joihinkin käsikirjoituksiin on tehty lisäys, jonka perusteella käännös kuuluu: ”Tulimme me Samoon, ja viivyimme Trogylliossa. Ja päivää jälkeen tulimme me Miletoon.” (KR-1776; vrt. myös JB.) Tämän on ymmärretty tarkoittavan, että laiva ei jäänyt Samoksen satamaan vaan sen sijaan meni salmen poikki ja ankkuroitui korkean niemen suojiin. Vanhimmat ja luotettavimmat käsikirjoitukset jättävät kuitenkin pois ”Trogylliota” koskevan maininnan, ja myös Westcott ja Hort sekä Nestle ja Aland hylkäsivät sen valmistaessaan tekstijulkaisujaan. Paavalin laiva pysähtyi ilmeisesti vähäksi aikaa Samokseen ja jatkoi sitten Miletokseen.