Saavuttavatko ahdingossa olevat koskaan rauhaa?

HALUAISITKO nähdä kärsimysten loppuvan, ei ainoastaan omien kärsimystesi vaan koko ihmiskunnan? Ajattelehan seuraavia esimerkkejä:

Sonia on saanut enemmän kuin osansa ahdistuksesta.a Ensiksikin hän sai tietää, että hänen aviomiehellään oli ollut avioliiton ulkopuolinen suhde kymmenen vuotta. Sitten hänen nuorin poikansa sai HI-viruksen ja kuoli aidsiin. Kahden vuoden kuluttua hänen toinen poikansa sairastui, ja pian tämäkin kuoli aidsiin. ”Hänen sairautensa loppuvaihe kesti hyvin pitkään”, Sonia muistelee. ”Hän kärsi vaikeasta masennuksesta, hänen hiuksensa lähtivät, eikä hän nähnyt hyvin. Se oli hyvin surullista.”

Fabiana, yliopistossa opiskeleva brasilialaisnainen, oli huolissaan maailman yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Sitten hän kohtasi murhenäytelmän omassa elämässään. Hänen veljensä, joka kärsi masennuksesta, teki itsemurhan. Kun Fabiana menetti työpaikkansa, eräs hänen ystävänsä ehdotti, että hän etsisi apua pai-de-santolta (poppamies), sillä tämä ystävä järkeili, että koska Fabianalla oli niin paljon epäonnea, jonkun on täytynyt lukea häntä vastaan loitsu! Pai-de-santolla käynti ei kuitenkaan tuonut helpotusta. Sen sijaan Fabianasta tuntui siltä kuin häntä olisi piinattu, eikä hän pystynyt vastoinkäymisiltään nukkumaan.

Anan elämässä ahdinko alkoi paljon varhemmin. ”Kun olin vuoden vanha”, tämä nainen kertoo, ”äitini hylkäsi minut, joten isoäitini otti minut huostaansa.” Anan ollessa vasta kolmivuotias hänen isoäitinsä kuoli. Ana lähetettiin Rio de Janeirossa sijaitsevaan orpokotiin, jossa hän oli siihen asti kun hän täytti 13 vuotta. ”Meitä kohdeltiin siellä hyvin huonosti, ja minusta tuli kapinallinen”, hän kertoo. ”Varttuessani kapinoin melkein kaikkea vastaan.”

Ahdinko näyttää koskettavan jokaisen ihmisen elämää tavalla tai toisella. Todellisuudessa tietoomme tulee kertomuksia ihmisten kohtaamista murhenäytelmistä päivittäin – aina kun katselemme, luemme tai kuuntelemme uutisia. ”Vasta tänä – – joukkoviestinnän aikana on tullut käytännössä mahdottomaksi säästyä jatkuvalta huonojen uutisten pommitukselta”, kirjoittaa tri Mary Sykes Wylie. ”Sodat, luonnononnettomuudet, teollisuuskatastrofit, liikennekuolemat, rikollisuus, terrorismi, seksuaalinen riisto, raiskaukset, perheväkivalta – kaikki nämä tekevät traumaattisista kokemuksista 1900-luvun hirvittävän, päivittäisen johtoteeman.” Kristitty apostoli Paavali esitti realistisen tiivistelmän siitä, mitä ihmiset ovat kokeneet: ”Koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja ollut jatkuvassa tuskassa.” (Roomalaisille 8:22.)

Entä sinä? Oletko sinä ahdingossa? Mitä huojennusta voit odottaa? Saavutatko koskaan todellista rauhaa? Sonia, Fabiana ja Ana saivat aitoa lohtua ja löysivät runsaan rauhan! Voit lukea siitä seuraavasta kirjoituksesta.

[Alaviite]

[Kuvan lähdemerkintä s. 2]

KANSI: tankki: UN PHOTO 158181/J. Isaac; tyttö: Perriere/Sipa Press