Nuoret kysyvät:
Miten voin tulla Jumalan ystäväksi?
”USKOLLISUUS.” ”Omistautuminen.” Ihmiset käyttävät usein näitä sanoja kuvaillessaan kiintymystään läheisimpiin ystäviinsä. Tiesitkö, että nämä sanat voivat myös kuvailla kiintymystä tämän kunnioittavaa pelkoa herättävän kaikkeuden Suureen Luojaan – että itse Jumala voi olla läheinen ystäväsi? Raamattu tosiaan puhuu siitä, että joku voi osoittaa jumalista antaumusta, ja tähän ilmaukseen ei pelkästään sisälly tottelevaisuus, vaan myös henkilökohtainen suhde Jumalaan, läheisyys, joka pulppuaa arvostavasta sydämestä.
Tämän kirjoitussarjan edelliset osat ovat osoittaneet, että tällainen suhde on sekä mahdollinen että hyödyllinen.a Mutta miten voit saada tällaisen läheisen ystävyyssuhteen Jumalaan? Et saa sitä syntymälahjanasi etkä peri sitä automaattisesti jumalisilta vanhemmiltasi. Se on pikemminkin todellisen ponnistelun tulos. Apostoli Paavali kehotti nuorta Timoteusta ’valmentamaan itseään jumalinen antaumus tavoitteenaan’. Hänen täytyi tosiaan ponnistella samoin kuin urheilija ponnistelee valmentautuessaan! (1. Timoteukselle 4:7, 8, 10.) Sinun täytyy toimia samoin, jos haluat Jumalasta ystäväsi. Mutta miten voit aloittaa valmentautumisen tässä asiassa?
Tunne Jumala henkilökohtaisesti
Koska jumalinen antaumus pulppuaa sydämestä, sinun täytyy täyttää sydämesi Jumalan tuntemuksella. Kun yli 500 nuorelta kysyttiin, kuinka usein he lukevat yksikseen Raamattua, surullista kyllä 87 prosenttia vastasi joko ”silloin tällöin”, ”tuskin koskaan” tai ”ei milloinkaan”. Useimmat nuoret ilmeisesti ajattelevat Raamatun lukemisen olevan tylsää ja pitkästyttävää. Mutta sen ei tarvitse olla sellaista! Mietipä, miksi jotkut nuoret opettelevat ulkoa kaikenlaisia urheilutuloksia tai mielilaulujensa sanoja? Koska heitä kiinnostavat nuo asiat. Samoin Raamatun tutkiminen muuttuu kiinnostavaksi, jos uppoudut siihen (1. Timoteukselle 4:15). Apostoli Pietari kehotti: ”Kehittäkää – – kaipaus sanan väärentämättömään maitoon.” (1. Pietarin kirje 2:2.) Sinun täytyy tosiaan kehittää eli herättää tällainen kiinnostus Raamattuun. Tämä saattaa vaatia ponnistelua, mutta tulokset ovat vaivan arvoisia.b
Ensinnäkin Jumalan sanan ja siihen perustuvien julkaisujen lukeminen ja tutkiminen paljastavat ”Jehovan miellyttävyyden” (Psalmit 27:4). Eräs nuori Amber-niminen kristitty tyttö asetti tavoitteekseen lukea koko Raamatun. Siihen meni melkein vuosi. ”Epäilen, ettei elämässäni tule olemaan monia asioita, jotka vaatisivat niin paljon aikaa ja ponnistelua ja olisivat kuitenkin näin palkitsevia”, hän selittää. ”Lukiessani Raamattua tunsin kuin Jehova olisi isän tavoin ottanut minut syliinsä ja opettanut minua. Opin hyvin paljon Jehovasta – sellaista, mikä lähensi minua häneen ja sai minussa aikaan pakottavan halun pelätä häntä loppuelämäni ajan.”
Kun luet Raamattua, saat tietää monista tilanteista, joissa Jumala tuki uskollisesti ystäviään (Psalmit 18:25; 27:10). Havaitset, että hänen norminsa ovat aina parhaita ja meidän pysyväksi hyödyksemme (Jesaja 48:17). Kun luet Jumalan verrattomista ominaisuuksista, esimerkiksi hänen rakkaudestaan ja viisaudestaan, haluat sen innoittamana jäljitellä häntä (Efesolaisille 5:1). Sinun täytyy kuitenkin myös mietiskellä, jotta tällainen tieto koskettaisi sydäntäsi. Kun luet, kysy itseltäsi: Mitä tämä kertoo minulle Jehovasta? Miten voin soveltaa tämän ajattelutapaani ja elämääni? Miten tämä osoittaa, että Jumala on paras ystävä, joka minulla koskaan voisi olla?
Henkilökohtaisen tutkimisen ja seurakunnan kokousten välityksellä hankkimasi Jumalan tuntemus auttaa sinua lähestymään häntä toisellakin tavalla. Eräs ranskalainen sananlasku sanoo: ”Vain ne ovat tosi ystäviä, jotka ajattelevat samoin.” Mutta miten voit ”ajatella samoin” kuin Jumala? Denise-niminen nuori selittää: ”Mitä enemmän tutkit jotakin aihetta ja kaivaudut siihen, sitä enemmän saat selville, mitä Jehova ajattelee siitä. Siitä on apua, että tietää, miltä jokin asia hänestä tuntuu.”
Oikea käytös tärkeää
Jumala valitsee ystävikseen vain sellaisia, jotka kunnioittavat hänen moraalimittapuitaan. ”Hänellä on läheinen suhde oikeamielisiin”, sanotaan Sananlaskujen 3:32:ssa. Nuori, joka pyrkii olemaan oikeamielinen, pitää ”huolta Jehovan – – lain mukaan vaeltamisesta” (2. Kuninkaiden kirja 10:31). Miten läheiseksi tällainen tottelevainen käytös tekee ihmisen Jumalalle? Jeesus Kristus sanoi: ”Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja teemme hänen luokseen asuinsijamme.” (Johannes 14:21–24.) Miten sydäntä lämmittävä näkymä! Kuvittele, miten kaikkeuden kaksi suurinta persoonaa pitävät jatkuvasti ihmiset mielessään ja huolehtivat heistä! Sinäkin voit kuulua heihin, jos pidät huolta siitä, että vaellat Jehovan lain mukaan.
Merkitseekö oikeamielisenä oleminen sitä, että ihmisen täytyy olla täydellinen? Ei suinkaan! Erehtyminen heikkouden takia ei merkitse sitä, että on hylännyt ’Jumalan käskyjen polun’ (Psalmit 119:35). Mietitäänpä, mitä Raamattu kertoo kuningas Daavidista. Vaikka hän oli Jumalan uskollinen ystävä, hän erehtyi vakavasti heikkouksiensa vuoksi. Jehova sanoi silti, että hän oli vaeltanut ”nuhteettomin sydämin ja oikeamielisesti” (1. Kuninkaiden kirja 9:4). Kuningas Daavid katui aina sydämestään kaikkia väärintekoja, joihin hän oli syyllistynyt, ja yritti kovasti tehdä sitä, mikä miellytti Jumalaa (Psalmit 51:1–4).
Vaikka Daavid rakasti Jumalaa, hän tiesi, miten vaikeaa toisinaan olisi toimia oikein. Hän anoi siksi Jumalalta: ”Saata minut vaeltamaan totuudessasi.” Hän tosiaan kehitti aitoa kammoa eli pelkoa Jumalan loukkaamista kohtaan. Daavid pystyi näin ollen sanomaan: ”Läheinen suhde Jehovaan kuuluu häntä pelkääville.” (Psalmit 25:5, 14.) Tämä ei ole sairaalloista pelkoa, vaan syvää kunnioitusta Luojaa kohtaan ja tervettä pelkoa olla miellyttämättä häntä. Tällainen jumalanpelko on oikean käytöksen perusta. Havainnollistetaan tätä ajattelemalla nuoren Joshua-nimisen kristityn esimerkkiä.
Joshua sai eräältä tytöltä, koulutoveriltaan, kirjelappusen, jossa tämä sanoi pitävänsä hänestä ja haluavansa ”suhteen” hänen kanssaan. Vaikka Joshua piti hänestä, hän tajusi, että jonkun ei-uskovan seura voisi johtaa moraalittomuuteen ja voisi turmella hänen ystävyytensä Jehovan kanssa. Niinpä hän sanoi tytölle selvästi, ettei sellainen kiinnostanut häntä! Kertoessaan myöhemmin äidilleen, miten hän oli hoitanut tilanteen, äiti huudahti ajattelematta: ”Voi Joshua, loukkasit luultavasti hänen tunteitaan!” Joshua vastasi: ”Mutta äiti, pahoitan mieluummin hänen mielensä kuin Jehovan mielen.” Hänen jumalanpelkonsa, suuri pelkonsa olla miellyttämättä taivaallista Ystäväänsä, sai hänet säilyttämään oikean käytöksen.
Etsi hyvää seuraa
Eräs Lynn-niminen nuori tyttö joutui kuitenkin jatkuvasti vaikeuksiin. Mikä oli ongelmana? Hän liikkui vääränlaisessa ystäväpiirissä (2. Mooseksen kirja 23:2; 1. Korinttilaisille 15:33). Ratkaisu? Uusien ystävien hankkiminen! ”Jos sinulla on sellaisia ystäviä ympärilläsi, jotka rakastavat Jehovaa, sinun on helpompi säilyttää herkkä omatunto ja pysyä erossa vaikeuksista. Kun he ilmaisevat inhoavansa väärin tekemistä, se saa sinut tuntemaan samoin”, Lynn toteaa.
Se, että olet valinnut ystäväsi huonosti, voi todellisuudessa olla suurin este sinun ja Jumalan väliselle ystävyydelle. 18-vuotias Ann myönsi: ”Seurallasi on voimakas vaikutus. Ennemmin tai myöhemmin muutut heidän kaltaisekseen. He muovaavat ajattelutapasi omansa mukaiseksi. He keskustelevat ehkä enimmäkseen seksistä. Tämä voi saada sinut uteliaaksi. Mietit, millaista se olisi.” Ann oppi tämän kantapään kautta. Hän sanoo: ”Tiedän tämän pitävän paikkansa. Syyllistyin moraalittomuuteen ja tulin raskaaksi 15-vuotiaana.”
Lopulta Ann oppi arvostamaan Raamatun sanojen totuudellisuutta: ”Joka siis haluaa olla maailman ystävä, se asettuu Jumalan viholliseksi.” (Jaakobin kirje 4:4.) Ann halusi tosiaan olla – oli päättänyt olla – maailman ystävä. Mutta tämä johti vain sydänsuruun toisensa perään. Onneksi Ann tuli järkiinsä. Hän tunsi syvää mielipahaa elämäntapansa vuoksi ja etsi apua vanhemmiltaan sekä seurakuntansa vanhimmilta. Hän hankki itselleen myös uusia ystäviä (Psalmit 111:1). Ponnisteltuaan kovasti Ann pystyi jälleen olemaan Jumalan ystävä. Nyt, useita vuosia myöhemmin, hän sanoo: ”Suhteeni Jehovaan on paljon läheisempi.”
Voit kehittää läheisen ystävyyssuhteen Jumalaan tutkimalla henkilökohtaisesti Raamattua, mietiskelemällä, käyttäytymällä oikein ja olemalla rakentavassa seurassa. Tuon ystävyyssuhteen säilyttäminen on kuitenkin toinen asia. Miten se on mahdollista vaikeuksista ja henkilökohtaisista heikkouksista huolimatta? Sitä käsitellään tämän kirjoitussarjan tulevassa osassa.
[Alaviitteet]
a Ks. Herätkää!-lehtiä 22.7. ja 22.11.1995.
b Ks. Herätkää!-lehden 8.12.1985 kirjoitusta ”Nuoret kysyvät: miksi kannattaa lukea Raamattua?”.
[Kuva s. 13]
Auttaako seurani minua olemaan Jumalan ystävä?