Lohdutusta ”kaiken lohdutuksen Jumalalta”
”Siunattu olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, hellän armon Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme.” (2. KORINTTOLAISILLE 1:3, 4)
1, 2. Millaista lohdutusta surevat tarvitsevat?
SUREVAT tarvitsevat todellista lohdutusta – eivät latteuksia eivätkä kliseitä. Me kaikki olemme kuulleet sanottavan, että ”aika parantaa haavat”, mutta ketä murheen murtamaa ihmistä tuo ajatus lohduttaa heti kuolemantapauksen jälkeen? Kristityt tietävät, että Jumala on luvannut ylösnousemuksen, mutta äkillinen menetys voi silti tuntua hyvin tuskalliselta ja traumaattiselta. Jos lapsesi on kuollut, toiset elossa olevat lapset eivät voi varmastikaan täyttää hänen paikkaansa.
2 Kun joku rakkaamme kuolee, meitä auttaa suuresti se, että saamme todellista lohdutusta, lohdutusta joka perustuu lujasti Jumalan lupauksiin. Kaipaamme myös empatiaa. Varmasti ruandalaiset, ja varsinkin ne sadat Jehovan todistaja -perheet, jotka ovat menettäneet rakkaitaan tuon maan pirullisessa etnisessä joukkoteurastuksessa, ovat olleet juuri tällaisessa tilanteessa. Keneltä kaikki surevat voivat saada lohdutusta?
Jehova – lohdutuksen Jumala
3. Miten Jehova on antanut esimerkin lohduttamisesta?
3 Jehova on antanut esimerkin lohduttamalla meitä kaikkia. Hän lähetti ainosyntyisen Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, maan päälle antamaan meille ikuista lohdutusta ja toivoa. Jeesus opetti: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Johannes 3:16.) Lisäksi hän sanoi seuraajilleen: ”Kenelläkään ei ole suurempaa rakkautta kuin se, että joku antaa sielunsa ystäviensä puolesta.” (Johannes 15:13.) Erään kerran hän sanoi: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaina monien korvaukseksi.” (Matteus 20:28.) Paavali totesi: ”Jumala suosittelee omaa rakkauttaan meille siinä, että Kristus kuoli puolestamme ollessamme vielä syntisiä.” (Roomalaisille 5:8.) Näistä ja monista muista raamatunkohdista havaitsemme Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen rakkauden.
4. Miksi apostoli Paavali oli erityisessä kiitollisuudenvelassa Jehovalle?
4 Apostoli Paavali jos kukaan oli hyvin perillä Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä. Hänet oli temmattu pois hengellisesti kuolleesta tilasta; aiemmin hän oli ollut kiihkeä Kristuksen seuraajien vainooja, ja nyt hän oli itse vainottu kristitty. (Efesolaisille 2:1–5.) Hän kuvailee kokemustaan seuraavin sanoin: ”Minä olen vähäisin apostoleista enkä ole kelvollinen siihen, että minua kutsuttaisiin apostoliksi, koska vainosin Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä olen se mikä olen. Ja hänen ansaitsematon hyvyytensä, joka kohdistui minuun, ei osoittautunut turhaksi, vaan näin vaivaa enemmän kuin he kaikki, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan ansaitsematon hyvyys, joka on minun kanssani.” (1. Korinttolaisille 15:9, 10.)
5. Mitä Paavali kirjoitti Jumalalta saatavasta lohdutuksesta?
5 Paavali kirjoittikin siksi sopivasti: ”Siunattu olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, hellän armon Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, jotta me voisimme lohduttaa missä ahdistuksessa hyvänsä olevia sillä lohdutuksella, jolla Jumala lohduttaa meitä itseämme. Sillä niin kuin kärsimykset Kristuksen tähden ovat meissä runsaat, niin saamamme lohdutuskin on runsas Kristuksen välityksellä. Mutta jos olemme ahdistuksessa, niin se on teidän lohdutukseksenne ja pelastukseksenne, tai jos meitä lohdutetaan, niin se on teidän lohdutukseksenne, joka vaikuttaa, että te kestätte samat kärsimykset, joita mekin kärsimme. Ja niin teihin kohdistuva toivomme on horjumaton tietäessämme, että niin kuin olitte osalliset kärsimyksistä, samoin olette myös osalliset lohdutuksesta.” (2. Korinttolaisille 1:3–7.)
6. Mitä sisältyy ”lohdutukseksi” käännettyyn kreikan kielen sanaan?
6 Todella innoittavia sanoja! Tässä ”lohdutukseksi” käännettyyn kreikan kielen sanaan liittyy ajatus ”kutsusta vierelle”. ”Se on seisomista jonkun vierellä rohkaisemassa häntä, silloin kun hän on ankarassa koetuksessa.” (A Linguistic Key to the Greek New Testament.) Muuan raamatunoppinut kirjoitti: ”Sana – – merkitsee aina paljon enemmän kuin vain tyynnyttelevää sympatiaa. – – Kristillinen lohdutus on lohdutusta, joka antaa rohkeutta, lohdutusta, jonka avulla ihminen kykenee selviytymään kaikesta siitä, mitä elämä hänen eteensä tuokin.” Siihen sisältyvät myös ne lohduttavat sanat, jotka perustuvat varmaan lupaukseen ja toivoon kuolleiden ylösnousemuksesta.
Jeesus ja Paavali – myötätuntoisia lohduttajia
7. Miten Paavali lohdutti kristittyjä veljiään?
7 Paavali antoi todella hyvän esimerkin lohduttamisesta. Hän saattoi kirjoittaa Tessalonikan veljille: ”Meistä tuli hellävaraisia teidän keskuudessanne niin kuin imettävä äiti, joka vaalii omia lapsiaan. Koska meillä siis on hellä kiintymys teihin, halusimme hyvin mielellämme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan hyvää uutista, vaan oman sielummekin, koska olitte tulleet meille rakkaiksi. Sen mukaisesti tiedätte hyvin, miten me, niin kuin isä lapsiaan, jatkuvasti kehotimme kutakin teistä ja lohdutimme teitä ja todistimme teille.” Rakkaudellisten, huolehtivaisten vanhempien tavoin me kaikki voimme osoittaa lämpöämme ja ymmärtämystämme toisia kohtaan, silloin kun he sitä tarvitsevat. (1. Tessalonikalaisille 2:7, 8, 11.)
8. Miksi Jeesuksen opetus lohduttaa surevia?
8 Ilmaistessaan tällaista huolehtivaisuutta ja huomaavaisuutta Paavali vain jäljitteli suurta Esimerkkiään, Jeesusta. Muista se myötätuntoinen kutsu, jonka Jeesus esittää kaikille Matteuksen 11:28–30:ssä: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja tulkaa minun opetuslapsikseni, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on kevyt.” Jeesuksen opetus on tosiaan virvoittavaa, koska siihen sisältyy toivo ja lupaus – ylösnousemuslupaus. Juuri tämän toivon ja lupauksen tarjoamme ihmisille esimerkiksi silloin kun jätämme heille kirjasen Kun joku rakkaasi kuolee. Tämä toivo voi auttaa meitä kaikkia, vaikka surumme olisi ahdistanut meitä pitkäänkin.
Miten voimme lohduttaa surevia
9. Miksi meidän ei tulisi suhtautua kärsimättömästi sureviin?
9 Suru ei haihdu heti kun jokin tietty aika on kulunut rakkaan ihmisen kuolemasta. Jotkut kantavat surun taakkaansa läpi koko elämän, varsinkin sellaiset jotka ovat menettäneet lapsiaan. Erään uskollisen kristityn espanjalaispariskunnan 11-vuotias poika kuoli aivokalvontulehdukseen vuonna 1963. Vielä nytkin heiltä vierähtää kyynel, kun he puhuvat Paquitosta. Vuosipäivät, valokuvat ja muistoesineet voivat herättää surullisia muistoja. Meidän ei tulisi siksi koskaan olla kärsimättömiä ja ajatella, että toisten olisi pitänyt jo tähän mennessä päästä surunsa yli. Muuan lääketieteen asiantuntija myöntää: ”Masennusta ja mielialanvaihteluja voi esiintyä jopa useiden vuosien ajan.” Muista sen vuoksi, että ruumiiseemme jäävien fyysisten arpien tavoin voivat monet tunneperäisetkin arvet jäädä meihin loppuiäksemme.
10. Mitä meidän täytyy tehdä voidaksemme auttaa surevia?
10 Mitä käytännöllistä voimme tehdä lohduttaaksemme niitä kristillisessä seurakunnassa olevia, jotka surevat? Saatamme aivan vilpittömästi sanoa lohdutusta kaipaavalle veljelle tai sisarelle: ”Kerro vain, jos voin jotenkin auttaa.” Mutta miten usein sureva todella soittaa meille sanoakseen: ”Olen miettinyt, miten voisit auttaa minua”? On selvää, että meidän on tehtävä sopiva aloite voidaksemme lohduttaa surevia. Mitä hyödyllistä voimme siis tehdä? Seuraavaksi esitetään muutamia käytännöllisiä ehdotuksia.
11. Miten se, että kuuntelemme, voi lohduttaa toisia?
11 Kuuntele. Kuunteleminen on parhaita tapoja ottaa osaa surevan tuskaan. Voit kysyä: ”Haluaisitko puhua siitä?” Anna hänen päättää. Eräs kristitty muistelee aikaa, jolloin hänen isänsä kuoli: ”Minua helpotti suuresti se, että toiset kysyivät, mitä oli tapahtunut, ja sitten todella kuuntelivat.” Kuten Jaakob neuvoi, ole nopea kuulemaan (Jaakob 1:19). Kuuntele kärsivällisesti ja myötätuntoisesti. ”Itkekää itkevien kanssa”, suositellaan Raamatussa Roomalaiskirjeen 12:15:ssä. Muista, että Jeesus itki Martan ja Marian kanssa (Johannes 11:35).
12. Miten voimme rauhoittaa surevia?
12 Rauhoita. Pidä mielessäsi, että sureva saattaa aluksi tuntea syyllisyyttä ja ajatella, että ehkä hän olisi voinut tehdä vielä enemmän. Vakuuta hänelle, että todennäköisesti hän teki jo kaiken voitavansa (tai mitä muuta tahansa, minkä tiedät olevan totta ja myönteistä). Rauhoita häntä sanomalla, että hänen tunteensa eivät ole lainkaan epätavallisia. Kerro hänelle toisista, joiden tiedät toipuneen samanlaisesta menetyksestä. Toisin sanoen ole ymmärtäväinen ja myötätuntoinen. Huomaavainen apumme voi merkitä todella paljon! Salomo kirjoitti: ”Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa.” (Sananlaskut 16:24; 25:11; 1. Tessalonikalaisille 5:11, 14.)
13. Miten se, että asetumme käytettäväksi, voi auttaa?
13 Ole käytettävissä. Asetu käytettäväksi, älä vain niiksi muutamiksi päiviksi, joina monet ystävät ja sukulaiset ovat lähellä, vaan tarvittaessa vielä kuukausiksi eteenpäin, jolloin muut ovat jo palanneet jokapäiväisiin askareihinsa. Suruajan pituus voi vaihdella suuresti yksilöittäin. Kristillinen kiinnostuksemme ja myötätuntomme voivat olla suureksi avuksi aina silloin kun jollakulla on vaikeaa. Raamatussa sanotaan, että ”on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia”. ”Hädässä ystävä tunnetaan” on tuttuakin tutumpi sanonta, jonka mukaan meidän tulisi pyrkiä elämään. (Sananlaskut 18:24; vrt. Apostolien teot 28:15.)
14. Mistä voimme puhua lohduttaaksemme surevia?
14 Puhu kuolleen hyvistä ominaisuuksista. Sopivalla hetkellä tällaisestakin keskustelusta voi olla paljon apua. Kerro myönteisiä muistoja, joita sinulla on hänestä. Älä pelkää käyttää kuolleen nimeä. Älä käyttäydy ikään kuin edesmennyttä ihmistä ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Eräässä Harvardin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan julkaisussa esitettiin seuraavankaltainen lohduttava ajatus: ”Jonkinlaisesta toipumisesta kertoo se, että surevat pystyvät vihdoinkin ajattelemaan vainajaa tuntematta musertavaa haikeutta – –. Kun uusi todellisuus tunnustetaan ja siihen mukaudutaan, suru haipuu kultaisiin muistoihin.” ”Kultaiset muistot” – kuinka lohdullista onkaan muistella rakkaan ihmisen kanssa vietettyjä ihania hetkiä! Muuan Jehovan todistaja, jonka isä kuoli muutama vuosi sitten, sanoi: ”Mieleeni on jäänyt erityisesti se, kuinka luimme isän kanssa Raamattua vähän sen jälkeen kun hän oli alkanut tutkia totuutta. Ja se, kuinka olimme pitkällämme joentörmällä ja keskustelimme ongelmistani. Koska näin hänet vain joka kolmas tai neljäs vuosi, nuo tapaukset olivat arvokkaita.”
15. Miten voimme tehdä aloitteen avun tarjoamisessa?
15 Tee aloite, kun se on sopivaa. Jotkut surevat selviytyvät paremmin kuin toiset. Tartu toimeen tilanteen mukaan ja auta jollakin käytännöllisellä tavalla. Eräs sureva kristitty nainen muisteli: ”Moni sanoi: ’Kerro vain, miten voin auttaa.’ Mutta eräs kristitty sisar ei turhia kysellyt. Hän meni suoraan makuuhuoneeseen, otti vuoteesta tahraantuneet lakanat ja pesi ne. Toinen otti ämpärin, vettä ja pesuainetta ja pesi maton, jolle mieheni oli oksentanut. He olivat tosi ystäviä, enkä koskaan unohda heitä.” Kun avuntarve on ilmeinen, tee aloite – voisit ehkä valmistaa aterian, auttaa siivouksessa tai hoitaa juoksevia asioita. Tietenkin meidän tulisi varoa sitä, ettemme ole tunkeilevia, silloin kun sureva haluaa olla omissa oloissaan. Meidän tulisi vilpittömästi soveltaa Paavalin sanoja: ”Pukeutukaa siis Jumalan valitsemina, pyhinä ja rakastettuina sääliväisyyden hellään kiintymykseen, huomaavaisuuteen, mielen vaatimattomuuteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen.” Huomaavaisuudesta, kärsivällisyydestä ja rakkaudesta ei ole koskaan vahinkoa. (Kolossalaisille 3:12; 1. Korinttolaisille 13:4–8.)
16. Miksi kirje tai kortti voi lohduttaa?
16 Kirjoita kirje tai lähetä lohduttava kortti. Surunvalittelukirjeiden tai kauniiden, myötätuntoa ilmaisevien korttien merkitystä väheksytään usein. Mitä etua niistä on? Niitä voidaan lukea yhä uudelleen. Kirjeen ei tarvitse olla pitkä, mutta sen tulisi ilmaista myötätuntoasi. Lisäksi sen tulisi olla sävyltään hengellinen, muttei saarnaava. Jo pelkästään ajatus ”Olemme tukenasi” voi lohduttaa.
17. Miten rukous voi tuoda lohtua?
17 Rukoile heidän kanssaan. Älä aliarvioi surevien kristittyjen toveriesi kanssa ja heidän puolestaan esitettyjen rukousten merkitystä. Raamatussa sanotaan Jaakobin 5:16:ssa: ”Vanhurskaan rukouksessa – – on paljon voimaa.” Se että surevat kuulevat meidän rukoilevan heidän puolestaan, auttaa heitä esimerkiksi selvittelemään kielteisiä tunteitaan, muun muassa syyllisyydentunnettaan. Heikkoina hetkinämme, kun itseluottamuksemme on tipotiessään, Saatana yrittää ”vehkeilyillään” eli ”viekkailla teoillaan” horjuttaa meitä. Juuri silloin tarvitsemme rukouksesta saatavaa lohdutusta ja tukea, niin kuin Paavali sanoi: ”Kaikin rukoilemisen ja nöyrän pyytämisen muodoin jatkatte rukoilemista joka tilaisuudessa hengessä. Ja sitä varten pysykää hereillä täysin kestävinä ja rukoillen kaikkien pyhien puolesta.” (Efesolaisille 6:11, 18, Kingdom Interlinear; vrt. Jaakob 5:13–15.)
Mitä pitää välttää
18, 19. Miten voimme ilmaista tahdikkuutta keskusteluissamme?
18 On myös sellaista, mitä ei pidä tehdä tai sanoa surevalle. Sananlaskujen 12:18:ssa varoitetaan: ”Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.” Toisinaan voimme huomaamattamme toimia tahdittomasti. Saattaisimme esimerkiksi sanoa: ”Tiedän, miltä sinusta tuntuu.” Mutta tiedätkö todella? Oletko kokenut täsmälleen samanlaisen menetyksen? Lisäksi ihmiset reagoivat eri tavoin. Sinä et ole ehkä reagoinut aivan samalla tavalla kuin tuo sureva. Olisi ymmärtäväisempää sanoa: ”Tunnen todella myötätuntoa sinua kohtaan, koska koin samanlaisen menetyksen, kun minulta kuoli – – jonkin aikaa sitten.”
19 Olisi myös hienotunteista olla kommentoimatta sitä, saako kuollut ylösnousemuksen vai ei. Jotkut veljet ja sisaret ovat syvästi loukkaantuneet tuomitsevista huomautuksista, joita on esitetty edesmenneen ei-uskovan aviopuolison tulevaisuudenodotteista. Me emme ole tuomareita, jotka päättävät, kuka saa ylösnousemuksen tai kuka ei. Voimme luottaa siihen, että Jehova, joka näkee sydämen, on paljon armollisempi kuin useimmat meistä voisivat olla. (Psalmit 86:15; Luukas 6:35–37.)
Lohduttavia raamatunkohtia
20, 21. Mainitse joitakin raamatunkohtia, jotka voivat lohduttaa surevia.
20 Kuolleita koskevien Jehovan lupausten tarkasteleminen – kun sitä ehdotetaan oikeaan aikaan – on parhaita avunlähteitä. Näistä raamatullisista ajatuksista on hyötyä, onpa sureva jo Jehovan todistaja tai joku, jonka tapaamme palveluksessa. Mitä tällaisia raamatunkohtia on? Tiedämme, että Jehova on kaiken lohdutuksen Jumala, sillä hän sanoi: ”Minä, minä olen teidän lohduttajanne.” Lisäksi hän sanoi: ”Niinkuin äiti lohduttaa lastansa, niin minä lohdutan teitä.” (Jesaja 51:12; 66:13.)
21 Psalmista kirjoitti: ”Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa. Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen. Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.” Huomaa, että sanaa ”lohdutus” käytetään noissa jakeissa toistuvasti. Voimme tosiaan ammentaa todellista lohtua itsellemme ja muille kääntymällä Jehovan sanan puoleen silloin kun meillä on vaikeaa. Kun lisäksi veljet osoittavat rakkautta ja myötätuntoa, voimme kestää menetyksemme ja täyttää elämämme jälleen iloisella toiminnalla kristillisessä palveluksessa. (Psalmit 119:50, 52, 76.)
22. Millainen tulevaisuudenkuva on edessämme?
22 Voimme lievittää jonkin verran suruamme myös auttamalla muita heidän ahdistuksessaan. Kun kohdistamme huomiomme toisiin lohdutusta tarvitseviin, voimme lisäksi saada tosi onnellisuutta hengellisestä antamisesta (Apostolien teot 20:35). Kertokaamme heille tulevaisuudessa koittavasta ylösnousemuksen päivästä, jolloin kaikkiin entisiin kansakuntiin kuuluvat ihmiset, sukupolvi sukupolven perään, toivottavat poismenneet rakkaansa tervetulleiksi astumaan kuolemasta uuteen maailmaan. Millainen tulevaisuudenkuva! Varmasti ilonkyyneleet virtaavat silloin, kun muistamme, että Jehova on todella Jumala, ”joka lohduttaa alas painettuja”! (2. Korinttolaisille 7:6.)
Muistatko?
◻ Miten Jehova on ”kaiken lohdutuksen Jumala”?
◻ Miten Jeesus ja Paavali lohduttivat surevia?
◻ Luettele joitakin tapoja, joilla voimme lohduttaa surevia.
◻ Mitä meidän pitäisi välttää ollessamme tekemisissä surevien kanssa?
◻ Mitkä raamatunkohdat ovat sinusta erityisen lohduttavia silloin kun joku on kuollut?
[Kuva s. 15]
Tee tahdikkaasti aloite auttaaksesi surevia