Miten lujittaa rakoilevaa avioliittoa?
”Naimisissa oleville annan ohjeeksi, en kuitenkaan minä, vaan Herra.” (1. KOR. 7:10)
OSAATKO SELITTÄÄ?
Missä mielessä Jumala sitoo puolisot yhteen?
Miten vanhimmat voivat auttaa kristittyjä, joilla on avio-ongelmia?
Miten meidän pitäisi suhtautua avioliittoon?
1. Miten kristityt suhtautuvat avioliittoon ja miksi?
NAIMISIIN menevät kristityt esittävät Jumalan edessä juhlallisen lupauksen, johon ei tule suhtautua kevyesti (Saarn. 5:4–6). Jehova on ”sitonut yhteen” aviopuolisot siinä mielessä, että hän on avioliittojärjestelyn alkuunpanija (Mark. 10:9). Jumala katsoo vihkimisen sitovaksi riippumatta siitä, millaisten lakien mukaisesti se on toimitettu. Myös hänen palvelijoidensa tulee pitää avioliittoa sitovana järjestelynä, ovatpa he olleet sitä solmittaessa hänen palvojiaan tai eivät.
2. Mitä kysymyksiä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?
2 Menestyksellinen avioliitto voi tuottaa paljon onnellisuutta. Mutta entä jos puolisoiden välit kiristyvät? Onko rakoilevaa avioliittoa mahdollista lujittaa? Mikä auttaa niitä, joiden avioliitossa rauha rikkoutuu?
TULEEKO LIITOSTA ONNELLINEN VAI EI?
3, 4. Mitä voi tapahtua, jos valitsee puolison epäviisaasti?
3 Kun kristityn avioliitto on kestävä, se saa aikaan onnellisuutta ja tuottaa kunniaa Jehovalle. Sen hajoamisesta puolestaan koituu paljon murhetta. Avioitumista suunnitteleva naimaton kristitty saa liitolleen hyvän alun, jos hän noudattaa Jumalan opastusta. Toisaalta epäviisas ratkaisu esimerkiksi puolison valinnassa voi aiheuttaa pettymyksiä ja mielipahaa. Jotkut nuoret alkavat seurustella, vaikka he eivät ole vielä valmiita huolehtimaan avioliittoon kuuluvista velvollisuuksista. Jotkut löytävät mahdollisen puolison internetistä. He menevät suin päin naimisiin ja ovat pian hyvin onnettomia. Jotkut taas syyllistyvät seurusteluaikana vakavaan syntiin, menettävät toistensa kunnioituksen ja joutuvat aloittamaan avioliittonsa heikolta pohjalta.
4 Jotkut kristityt eivät noudata ohjetta mennä naimisiin ”vain Herrassa” ja joutuvat kärsimään ongelmista, joita uskonnollisesti jakautuneessa huonekunnassa syntyy (1. Kor. 7:39). Jos sinä olet tällaisessa tilanteessa, rukoile Jumalalta anteeksiantoa ja apua. Jehova ei poista menneistä erheistä koituvia vaikeuksia, mutta hän voi auttaa vilpittömästi katuvia selviytymään niistä (Ps. 130:1–4). ”Jehovan ilo” vahvistaa sinua, kun teet parhaasi miellyttääksesi häntä (Neh. 8:10).
KUN AVIOLIITTO ON VAARASSA HAJOTA
5. Millaista ajattelua tulisi onnettomassa avioliitossa välttää?
5 Joku saattaa olla onneton avioliitossaan ja miettiä: ”Onko liittoni säilyttämisen arvoinen? Kunpa voisin palata ajassa taaksepäin ja aloittaa uudestaan jonkun toisen kanssa!” Hän saattaa haaveilla: ”Ollapa taas vapaa! Jospa ottaisin avioeron. Vaikka en saisikaan raamatullista eroa, voisimme asua erillään ja nauttia taas elämästä.” Sen sijaan että kristityt ajattelisivat näin tai kuvittelisivat, miten erilaista elämä voisi olla, heidän tulisi tehdä vallitsevissa olosuhteissa parhaansa noudattaen Jumalan ohjeita.
6. Mitä Jeesus tarkoitti Matteuksen 19:9:ssä olevilla sanoillaan?
6 Kristitty ei avioeron jälkeen ehkä ole raamatullisesti vapaa solmimaan uutta avioliittoa. Jeesus sanoi: ”Joka eroaa vaimostaan muun kuin haureuden perusteella ja menee naimisiin toisen kanssa, se tekee aviorikoksen.” (Matt. 19:9.) Haureuteen sisältyvät tässä aviorikos ja muut vakavat sukupuoliset synnit. Jos kristityllä olisi kiusaus ottaa avioero, vaikka kumpikaan puoliso ei ole syyllistynyt sukupuoliseen moraalittomuuteen, hänen on tärkeää punnita asioita vakavasti ja rukoillen.
7. Mitä tarkkailjat saattavat ajatella, jos kristittyjen avioliitto hajoaa?
7 Avioliiton hajoaminen saattaa kertoa hengellisestä heikkoudesta. Apostoli Paavali herätti seuraavan vakavan kysymyksen: ”Jos tosiaan joku ei osaa johtaa omaa huonekuntaansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?” (1. Tim. 3:5.) Kun molemmat puolisot tunnustautuvat kristityiksi ja heidän avioliittonsa hajoaa, tarkkailijat saattavat ajatella, etteivät he toimi sen mukaan mitä saarnaavat (Room. 2:21–24).
8. Missä saattaa olla korjattavaa, jos kristityt aviopuolisot päättävät erota?
8 Jos kastetut aviopuolisot suunnittelevat muuttaa erilleen tai ottaa avioeron epäraamatullisin perustein, heidän hengellisyydessään on varmastikin jotain korjattavaa. Ehkä jompikumpi ei noudata Raamatun periaatteita, tai kenties ei kumpikaan. Jos he ”luottavat Jehovaan kaikesta sydämestään”, heidän pitäisi pystyä estämään avioliittonsa hajoaminen. (Lue Sananlaskujen 3:5, 6.)
9. Miten jotkut kristityt ovat hyötyneet siitä, että he ovat ponnistelleet kärsivällisesti avioliittonsa hyväksi?
9 Monet hajoamaisillaan olevat avioliitot ovat myöhemmin osoittautuneet hyvin menestyksellisiksi. Kristityt, jotka eivät hätäisesti pura vaikeaa avioliittoa, saavat usein iloita hyvistä tuloksista. Mietitäänpä, mitä voi tapahtua uskonnollisesti jakautuneessa huonekunnassa. Apostoli Pietari kirjoitti: ”Te vaimot, olkaa alamaisia omalle miehellenne, jotta jos jotkut eivät tottele sanaa, heidät voitettaisiin sanatta vaimonsa käytöksellä, koska he ovat olleet teidän siveellisesti puhtaan käytöksenne sekä syvän kunnioituksenne silminnäkijöitä.” (1. Piet. 3:1, 2.) Ei-uskova voi puolisonsa hyvän käytöksen ansiosta omaksua totuuden. Avioliiton pelastaminen tuottaa kunniaa Jumalalle ja voi olla suureksi siunaukseksi aviomiehelle, vaimolle ja mahdollisille lapsille.
10, 11. Mitä odottamattomia ongelmia avioliitossa saattaa ilmaantua, mutta mistä kristitty voi olla varma?
10 Voidakseen miellyttää Jehovaa useimmat kristityt valitsevat aviopuolisokseen toisen kastetun kristityn. Silloinkin saattaa tapahtua jotain odottamatonta. Joskus puolisolle voi esimerkiksi kehittyä vakavia psyykkisiä ongelmia. Tai jonkin ajan kuluttua vihkimisestä puoliso saattaa tulla toimettomaksi julistustyössä. Esimerkiksi Linda,a innokas kristitty ja hyvä äiti, joutui katselemaan avuttomana, kun hänen kastettu miehensä alkoi toimia vastoin Raamatun normeja. Mies ei katunut, ja hänet erotettiin seurakunnasta. Mitä kristityn pitäisi tehdä, jos hänen avioliittonsa ei tällaisten syiden vuoksi tunnu enää pysyvän koossa?
11 Saatat pohtia, onko sinun yritettävä pelastaa avioliittosi, tapahtuipa mitä hyvänsä. Kukaan ei voi ratkaista asiaa puolestasi, eikä kenenkään tule tehdä niin. On kuitenkin hyviä syitä olla menettämättä toivoaan avioliiton rakoillessa. Kristitty, joka kestää vaikeasta avioliitosta johtuvat koettelemukset omantuntonsa vuoksi, on kallisarvoinen Jumalan silmissä. (Lue 1. Pietarin kirjeen 2:19, 20.) Jehova auttaa Sanansa ja henkensä välityksellä niitä, jotka pyrkivät vilpittömästi lujittamaan rakoilevaa avioliittoaan.
APUA ON SAATAVILLA
12. Miten vanhimmat suhtautuvat meihin, jos etsimme heidän apuaan?
12 Jos sinulla on avioliitossasi ongelmia, älä epäröi pyytää hengellistä apua kypsiltä kristityiltä. Vanhimmat, jotka toimivat lauman paimenina, näyttävät sinulle mielellään Raamatussa olevia henkeytettyjä neuvoja. (Apt. 20:28; Jaak. 5:14, 15.) Älä päättele, että sinä ja puolisosi menetätte vanhinten kunnioituksen, jos etsitte apua ja keskustelette vakavista avio-ongelmista heidän kanssaan. Heidän rakkautensa ja kunnioituksensa teitä kohtaan kasvavat, kun he näkevät vilpittömän halunne miellyttää Jumalaa.
13. Mikä neuvo esitetään 1. Korinttilaiskirjeen 7:10–16:ssa?
13 Kun uskonnollisesti jakautuneessa huonekunnassa elävät kristityt pyytävät apua vanhimmilta, nämä kiinnittävät huomion esimerkiksi seuraavaan Paavalin neuvoon: ”Naimisissa oleville annan ohjeeksi, en kuitenkaan minä, vaan Herra, että vaimon ei tule lähteä pois miehensä luota, mutta jos hän lähtisikin pois, niin pysyköön naimattomana tai muuten sopikoon jälleen miehensä kanssa; eikä miehen tule jättää vaimoaan. – – Sillä mistä tiedät, vaimo, ettet tule pelastamaan miestäsi? Tai mistä tiedät, mies, ettet tule pelastamaan vaimoasi?” (1. Kor. 7:10–16.) Miten suuri siunaus onkaan, jos ei-uskovasta puolisosta tulee Jehovan palvelija!
14, 15. Milloin kristitty saattaisi muuttaa erilleen puolisostaan, mutta miksi hänen tulee rukoilla asian johdosta ja eritellä tunteitaan rehellisesti?
14 Millaisessa tilanteessa kristitty vaimo saattaisi ”lähteä pois”? Jotkut ovat muuttaneet erilleen puolisostaan, koska tämä laiminlyö tahallaan elatusvelvollisuutensa. Jotkut muut ovat tehneet näin äärimmäisen fyysisen väkivallan tai hengellisyytensä ehdottoman vaarantumisen vuoksi.
15 Jokaisen täytyy itse ratkaista, lopettaako yhteiselämän puolisonsa kanssa. Tätä kysymystä harkitsevan kristityn täytyy kuitenkin rukoilla asian johdosta ja eritellä tunteitaan rehellisesti. Esimerkiksi johtuuko hengellisyyden vaarantuminen pelkästään ei-uskovasta, vai onko kristitty laiminlyönyt Raamatun tutkimista tai kokouksissa käymistä tai ollut epäsäännöllinen sananpalveluksessa?
16. Miksi kristityn ei tule tehdä hätäisesti päätöksiä avioeron suhteen?
16 Jos arvostamme suhdettamme Jumalaan ja olemme kiitollisia hänen antamastaan avioliiton lahjasta, emme tee hätäisesti avioeroa koskevia päätöksiä. Jehovan palvelijoina olemme kiinnostuneita hänen nimensä pyhittämisestä. Emme varmasti milloinkaan juonittelisi päästäksemme eroon puolisostamme ja voidaksemme mennä naimisiin jonkun muun kanssa. (Jer. 17:9; Mal. 2:13–16.)
17. Mihin tapauksiin soveltuvat sanat ”Jumala on kutsunut teidät rauhaan”?
17 Kristityn, jonka puoliso ei ole uskova, tulisi vilpittömästi pyrkiä pitämään aviositeensä lujana. Uskovan ei kuitenkaan tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos ei-uskova kieltäytyy jäämästä hänen luokseen huolimatta siitä, että hän ponnistelee vilpittömästi liiton säilyttämiseksi. Paavali kirjoitti: ”Jos ei-uskova on lähdössä pois, lähteköön pois; veli tai sisar ei sellaisissa tapauksissa ole orjuutettu, vaan Jumala on kutsunut teidät rauhaan.” (1. Kor. 7:15.)b
”PANE TOIVOSI JEHOVAAN”
18. Mitä hyvää voi koitua yrityksistä pelastaa avioliitto, vaikka ne eivät tuottaisikaan toivottua tulosta?
18 Kun avioliitossasi on ongelmia, pyydä Jehovalta rohkeutta ja pane aina toivosi häneen. (Lue psalmi 27:14.) Palataanpa aiemmin mainitun Lindan tapaukseen. Vaikka hän yritti useiden vuosien ajan pelastaa avioliittonsa, se päättyi lopulta avioeroon. Tuntuuko hänestä, että hän tuhlasi aikaansa? ”Ei suinkaan”, hän sanoo. ”Se että yritin, oli hyvä todistus tarkkailijoille. Minulla on puhdas omatunto. Mikä parasta, nuo vuodet auttoivat tytärtämme pysymään lujasti totuudessa. Hänestä varttui innokas, vihkiytynyt Jehovan todistaja.”
19. Mitä saattaa tapahtua, jos ponnistelemme avioliittomme pelastamiseksi?
19 Marilyn-niminen kristitty nainen on iloinen siitä, että hän luotti Jumalaan ja ponnisteli kovasti avioliittonsa pelastamiseksi. ”Tunsin kiusausta muuttaa erilleen miehestäni, koska hän ei huolehtinut elatuksestani ja hengellisyyteni oli vaarassa”, hän sanoo. ”Mieheni oli kuitenkin palvellut vanhimpana, ennen kuin hän sekaantui epäviisaisiin liiketoimiin. Hän alkoi laiminlyödä kokouksia, ja lakkasimme puhumasta toisillemme. Kaupungissamme tapahtunut terrori-isku säikäytti minut niin, että vetäydyin kuoreeni. Sitten tajusin, että minussakin oli vikaa. Aloimme taas puhua toisillemme, otimme perhetutkistelun uudelleen ohjelmaamme ja rupesimme käymään säännöllisesti kokouksissa. Vanhimmat olivat ystävällisiä ja hyvin avuliaita. Avioliittomme alkoi jälleen kukoistaa. Aikanaan mieheni pätevöityi taas huolehtimaan seurakunnan tehtävistä. Saamamme läksy oli karvas, mutta lopputulos oli onnellinen.”
20, 21. Mitä meidän tulisi päättää tehdä avioliiton suhteen?
20 Olemmepa naimattomia tai naimisissa, meidän tulee aina toimia rohkeasti ja panna toivomme Jehovaan. Jos kohtaat avio-ongelmia, pyri vilpittömästi ratkaisemaan ne ja muista, että naimisissa olevat ”eivät – – enää ole kaksi, vaan he ovat yhtä lihaa” (Matt. 19:6). Ja jos vaikeuksista huolimatta pysyt hellittämättä ei-uskovan puolisosi luona, hän saattaa iloksesi omaksua totuuden.
21 Olosuhteistamme riippumatta meidän tulisi aina tehdä viisaita ratkaisuja saadaksemme hyvän todistuksen seurakunnan ulkopuolella olevilta. Jos avioliittomme rakoilee, meidän on tärkeää rukoilla hartaasti, tutkia rehellisesti vaikuttimiamme, harkita huolellisesti Raamatun neuvoja ja etsiä hengellistä apua vanhimmilta. Päättäkäämme ennen muuta miellyttää kaikessa Jehova Jumalaa ja osoittaa aitoa arvostusta hänen antamaansa suurenmoista avioliiton lahjaa kohtaan.
[Alaviitteet]
a Nimiä on muutettu.
b Ks. ”Pitäkää itsenne Jumalan rakkaudessa” s. 219–222; Vartiotorni 1.11.1988 s. 26–27; 15.1.1976 s. 47–48.
[Huomioteksti s. 10]
Kristityt, jotka eivät hätäisesti pura rakoilevaa avioliittoa, saavat usein nauttia hyvistä tuloksista.
[Huomioteksti s. 12]
Pane aina toivosi Jehovaan ja pyydä häneltä rohkeutta.
[Kuva s. 9]
Jehova siunaa kristittyjä puolisoita, jotka pyrkivät lujittamaan rakoilevaa avioliittoa.
[Kuva s. 11]
Kristillinen seurakunta voi olla lohdutuksen ja hengellisen avun lähde.