Lukijoiden kirjeitä

Maria

Mariaa käsitelleessä kirjoituksessanne 8. marraskuuta 1988 yritettiin mielestäni esittää katolilaiset epäjumalanpalvojina. Siinä viitattiin useita kertoja, että katolilaiset ovat Marian ”palvojia”. Antakaahan, kun kerron, kuinka asiat todellisuudessa ovat. Olen ollut 35 vuotta katolilainen enkä tunne ketään katolilaista, joka ”palvoo” Mariaa. Monet meistä rukoilevat Jumalaa Marian kautta. Kukaan meistä ei ryhtyisi samastamaan tai vertaamaan häntä Jumalaan.

G. A. H., Yhdysvallat

”The Catholic Encyclopedia” (vuodelta 1912, osa 15, sivu 463), toteaa: ”Ei voida kieltää sitä, että Pyhälle Neitsyelle yleisesti osoitettuun antaumukseen liittyi usein [keskiajalla] kohtuuttomuutta ja väärinkäytöksiä.” Vierailemalla eri paikkakunnilla monissa katolisissa maissa nykyään G. A. H. voisi tulla vakuuttuneeksi siitä, että tällaista liiallisuutta esiintyy yhä. – Toimitus.

Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Jos katolilaiset todella palvovat Mariaa liiaksi, antakaa Herramme päättää siitä tuomiopäivänä. Muistakaa, että totuus voittaa lopulta. Kirjoittakaa tilanteen valo- ja varjopuolista, ja antakaa lukijoiden saada tietää huolestuneisuudestanne.

R. W., Yhdysvallat

Perheeni ja minä olemme katolilaisia ja hartaita Marian kannattajia, mutta olemme siitä huolimatta jo useiden vuosien ajan todenneet lehtienne olevan mielenkiintoista ja hyödyllistä luettavaa. Mariaa käsitelleet artikkelinne olivat, kuten tavallista, asiallisia eikä niissä ilmennyt halveksuntaa. Haluaisimme kuitenkin tietää, miksi ette ole tähän mennessä syventyneet yksityiskohtaisesti Lourdesin ja Fátiman tapauksiin? Kuten hyvin tiedetään, olette rehellisiä tutkiessanne eri aiheita ja tehdessänne päätelmiä. Voisitteko jättää pois kristilliseen uskoon kuuluvia asioita kieltäytymällä uskomasta raamatullisen ajan jälkeisiin ilmestyksiin?

P. O., Saksan liittotasavalta

Nimimerkki P. O. on jo ehkä nähnytkin 8. maaliskuuta 1989 päivätyn lehtemme numeron, jossa tarkastellaan joitakin yksityiskohtia Lourdesissa ja Fátimassa sattuneista ilmiöistä. – Toimitus.

Naisliike

Olen syntynyt vuonna 1920. Ymmärtääksenne sitä, miksi naiset käyvät työssä (artikkeli 22.7.1988), teidän pitäisi kuunnella, ei feministejä, vaan konservatiivista, tavallista – vaikkakin työssä käyvää – naista. Naiset käyvät työssä pohjimmiltaan kahdesta syystä. Ensinnäkin taloudellinen tilanne vaikuttaa asiaan. Jos mies ei pysty elättämään perhettä ja naisen on pakko käydä kokopäivätyössä, olisi aivan kohtuullista, että mies tekisi puolet kotitöistä, ja silloin ylirasittuneen virkanaisen ongelma poistuisi heti.

Toinen syy, miksi nainen pitää parempana mennä työhön, on aliarvostettu asema kotona. Olen toisinaan nähnyt isän ja tyttären liittoutuneen vaimoa vastaan, jolloin hänestä tuntuu kuin perhe hiostaisi häntä. Tai mies saattaa pitää oluesta ja televisiosta enemmän kuin vaimostaan. Tästä syystä vaimo hankkiutuu työhön, missä hän tuntee tyydytystä saadessaan jotain palautetta ponnisteluilleen. Huomasin vanhempieni sukupolven ihmisillä erään asenteen, jota ei ilmene enää nykyään. Tuolloin miehet eivät osoittaneet ainoastaan rakkautta vaimoaan kohtaan, vaan myös kunnioitusta ja huomaavaisuutta. En ole havainnut tämän sukupolven osoittavan mitään noista kolmesta ominaisuudesta. Olkoot miehet jälleen rakkaudellisia, uskollisia ja kunnioittavia, ja naisten voidaan nähdä palaavan hellan äärelle.

F. K., Kanada

F. K:n maininta ”tästä sukupolvesta” tuo mieleen sen ”sukupolven”, josta Jeesus ja Paavali ennustivat ja jolloin perheet olisivat ”vailla luonnollista kiintymystä”. (Matteus 24:3, 34; 2. Timoteukselle 3:1–3) – Toimitus.