Naisen asema Raamatussa
”Hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu.” – 1. MOOSEKSEN KIRJA 2:23.
1, 2. a) Millainen käsitys joillakuilla on Raamatun suhtautumisesta naisiin? b) Mikä meidän tulisi tasapuolisuuden vuoksi ottaa vertailukohteeksi, ja mitä muuan hakuteos sanoo?
MITEN Pyhä Raamattu suhtautuu naisiin? Siitä on olemassa monenlaisia mielipiteitä. Eräs aiheesta äskettäin ilmestynyt kirja sanoo: ”Nykyään vallitsevan ennakkoluulon mukaan Raamattu on väheksynyt naisia.” Jotkut väittävät, että sekä heprealaisessa että kreikkalaisessa osassa Raamattu on ankara naisia kohtaan. Pitääkö se paikkansa?
2 Tasapuolisuuden vuoksi on sopivaa ensin tarkastella, miten naisia Raamatun aikoina kohdeltiin sellaisten kansojen keskuudessa, jotka eivät palvoneet Jehovaa. Joissakin äiti-jumalatarta palvovissa muinaisissa kulttuureissa naisia kunnioitettiin hedelmällisyyden vertauskuvina. Babyloniassa ja Egyptissä heitä nähtävästi pidettiin suuressa arvossa. Mutta muualla heillä oli huonommat oltavat. Muinaisessa Assyriassa mies saattoi milloin tahansa hylätä vaimonsa ja jopa tappaa hänet, jos vaimo oli uskoton. Kodin ulkopuolella hänen piti käyttää huntua. Kreikassa ja Roomassa vain rikkailla naisilla, joista monet olivat kurtisaaneja eli ylhäisiä prostituoituja, oli mahdollisuus saada koulutusta ja nauttia jonkinlaisesta vapaudesta. Siksi on miellyttävää lukea ”Uudesta kansainvälisestä Uuden testamentin teologian sanakirjasta” seuraavaa: ”Päinvastoin kuin muualla itämaisessa (uskonnollisessa) maailmassa hänet [nainen Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa] tunnustetaan ihmiseksi ja miehen kumppaniksi.” (The New International Dictionary of New Testament Theology, 3. osa, s. 1055) Tämä ilmaistaan hyvin Heprealaisten kirjoitusten viimeisessä kirjassa, jossa Jehovan profeetta kuvailee vaimoa miehen ”puolisoksi” ja lisää: ”Älkääkä olko uskottomat nuoruutenne vaimolle.” – Malakia 2:14, 15.
Luotiin miehen toveriksi
3 ja alaviite. a) Mitä työtehtäviä Jehova antoi Aadamille luotuaan hänet? b) Vaikka Aadamilla ei vielä ollutkaan vaimoa, niin mikä piti paikkansa hänestä ennen Eevan luomista, ja mikä piti paikkansa myös ”viimeisestä Aadamista”, Jeesuksesta?
3 Raamatun mukaan Jehova loi Aadamin ”maan tomusta” ja asetti hänet Eedenin puutarhaan viljelemään sitä. Jumala toi metsän eläimet ja linnut Aadamin luo, jotta hän voisi tutustua niihin ja antaa niille nimet. Koko sen ajan, minkä tämän tekeminen Aadamilta vei, hän oli yksin. Niitä tehtäviä ajatellen, jotka hän oli tähän mennessä saanut Jehovalta, hän oli täydellinen eikä häneltä puuttunut mitään.a Hänellä ei ollut ”auttajaa hänen täydennyksekseen” (UM). – 1. Mooseksen kirja 2:7, 15, 19, 20.
4, 5. a) Mitä Jehova teki, kun Aadamin ei ollut enää hyvä olla yksinänsä? b) Minkä pitkäaikaisen tehtävän Jehova antoi Aadamille ja Eevalle, ja mitä tämä vaatisi heiltä molemmilta?
4 Jonkin ajan kuluttua Jehova kuitenkin sanoi, että ”ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä”, ja hän ryhtyi luomaan Aadamille toveria, joka osallistuisi hänen kanssaan heitä odottavien tehtävien suorittamiseen. Jumala nukutti Aadamin, otti yhden hänen kylkiluistaan ja rakensi siitä naisen, ’luun Aadamin luista ja lihan hänen lihastaan’. Nyt Aadamilla olisi ”auttaja”, ”täydennys” eli toveri. ”Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.’” – 1. Mooseksen kirja 1:25, 28; 2:18, 21–23.
5 Huomaa, että tämä tehtävä annettiin ”heille”, sekä miehelle että naiselle. Heidän yhteistoimintansa ei rajoittuisi maan täyttämiseen. Siihen sisältyisi myös maan tekeminen alamaiseksi ja asianmukaisen vallan käyttäminen kaikkiin alempiin luomuksiin. Se vaatisi älyllisiä ja henkisiä ominaisuuksia, ja sekä miehellä että naisella oli tarvittavia kykyjä niiden kehittämiseksi Jumalan tahdon mukaisesti.
Naiselle sopiva osa
6. a) Mitä Raamattu osoittaa miehen ja naisen suhteellisesta fyysisestä voimasta? b) Mitä naisten olisi hyvä pohtia hyväksyäkseen Jehovan asiainjärjestelyn?
6 Maan tekeminen alamaiseksi vaatisi luonnollisesti myös fyysistä voimaa. Äärettömässä viisaudessaan Jehova loi Aadamin ensin, sitten Eevan. Nainen luotiin ”miehestä”, ”miehen tähden” ja ilmeisesti sellaiseksi, että hänellä oli vähemmän ruumiinvoimia kuin miehellä. (1. Timoteukselle 2:13; 1. Korinttolaisille 11:8, 9; vrt. 1. Pietari 3:7.) Tätä elämän tosiasiaa monien feministien ja myös joidenkin muiden naisten näyttää olevan vaikea hyväksyä. He olisivat varmasti onnellisempia, jos he yrittäisivät ymmärtää, miksi Jehova järjesti asiat näin, ja hyväksyisivät Jumalalta saamansa aseman. Ihmisiä, jotka valittavat Jumalan järjestelyistä, voitaisiin verrata satakieleen, joka murjottaa pesässään, koska ei ole yhtä vahva kuin lokki, sen sijaan että se lentäisi korkealle oksalle ja laulaisi kiitollisena Jumalan sille antamista ainutlaatuisista lahjoista.
7. Miksi Aadamin asema oli sellainen, että hänen oli hyvä johtaa Eevaa ja mahdollisesti syntyviä lapsia, mutta oliko tästä vahinkoa Eevalle?
7 Ennen Eevan luomista Aadam epäilemättä sai paljon elämänkokemusta. Tänä aikana Jehova antoi hänelle joitakin ohjeita. Aadamin piti välittää ne vaimolleen ja toimia siten Jumalan puhemiehenä. Johdonmukaisesti miehen olisi pitänyt ottaa johto kaikissa niissä palvontaa ja jumalisia toimia koskevissa asioissa, joita heidän piti hoitaa suorittaakseen tehtävänsä. Kun syntyisi lapsia, mies olisi perheen pää. Tästä ei kuitenkaan olisi vahinkoa hänen vaimolleen. Pikemminkin se olisi vaimolle eduksi, koska näin hänellä olisi joku tukemassa häntä, kun hän käyttäisi omaa Jumalalta saamaansa valtaa lapsiinsa.
8. Mikä jumalallinen asiainjärjestys esitetään Raamatussa?
8 Jumalallisen asiainjärjestyksen mukaisesti Aadam oli vastuussa Jehovalle, Eeva oli Aadamin johdon alaisuudessa, mahdollisesti syntyvät lapset olisivat vanhempiensa johdon alaisuudessa, ja eläimet olivat alamaisia ihmisille. Miehellä ja naisella oli oma asemansa, ja kumpikin saattoi viettää onnellista ja antoisaa elämää. Näin oli mahdollista, että ’kaikki tapahtui asiallisesti ja järjestyksessä’. – 1. Korinttolaisille 11:3; 14:33, 40, Uusi testamentti nykysuomeksi.
Synti vääristi naisen aseman
9, 10. Mitkä olivat syntiinlankeemuksen seuraukset miehelle ja naiselle, ja mitä tuloksia tästä on aiheutunut monille naisille?
9 Luonnollisesti synnin ja epätäydellisyyden tunkeutuminen alkuperäiseen paratiisiin turmeli tämän hyvän asiainjärjestelyn. (Roomalaisille 7:14–20) Se aiheutti vaikeuksia kapinalliselle miehelle ja hänen tottelemattomalle vaimolleen. (1. Mooseksen kirja 3:16–19) Siitä lähtien monet itsekkäät miehet ovat käyttäneet väärin oikeutettua johtoasemaansa ja aiheuttaneet paljon kärsimystä naisille kautta aikojen.
10 Jehova näki ennalta tämän nimenomaisen seurauksen synnistä ja sanoi Eevalle: ”Mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva.” (1. Mooseksen kirja 3:16) Tämä tyrannimainen hallitseminen ei ole ollut johtoaseman oikeaa käyttöä. Se on heijastanut miehen syntistä tilaa ja myös naisen epätäydellisyyttä, sillä joskus naiset ovat kärsineet siksi, että ovat yrittäneet anastaa miehensä vallan.
11. Mikä pitää paikkansa monista naisista, ja mitä eräs kirjailija kirjoitti patriarkaalisina aikoina eläneistä naisista?
11 Mutta silloin, kun Raamatun periaatteista on pidetty kiinni, monet naiset ovat pystyneet toteuttamaan itseään ja saaneet onnellisuutta. Näin oli myös patriarkaalisina aikoina. Puhuessaan tuosta ajasta kirjassaan ”Raamattu feminiinisuvussa” (La Bible au Féminin) sen tekijä Laure Aynard kirjoittaa: ”Kaikissa näissä kertomuksissa on erityisen huomattavaa naisten tärkeä asema, heidän arvovaltansa patriarkkojen silmissä, heidän rohkea aloitteellisuutensa ja se vapauden ilmapiiri, jossa he elivät.”
Naiset Mooseksen lain alaisuudessa
12, 13. a) Millainen asema naisilla oli Mooseksen lain alaisuudessa? b) Millaista oli naisen hengellinen elämä lain alaisuudessa?
12 Mooseksen välityksellä annettujen Jehovan lakien mukaan vaimoja piti ’vaalia’. (5. Mooseksen kirja 13:6, UM) Vaimojen arvokkuutta piti kunnioittaa sukupuoliasioissa, eikä ketään naista saanut käyttää sukupuolisesti väärin. (3. Mooseksen kirja 18:8–19) Miehet ja naiset olivat lain edessä samassa asemassa, jos heidät havaittiin syyllisiksi aviorikokseen, sukurutsaukseen tai eläimiin sekaantumiseen. (3. Mooseksen kirja 18:6, 23; 20:10–12) Viides käsky vaati kunnioittamaan samalla tavalla isää ja äitiä. – 2. Mooseksen kirja 20:12.
13 Ennen kaikkea laki antoi naisille täydet mahdollisuudet kehittää hengellisyyttään. He hyötyivät siitä, että lakia luettiin. (Joosua 8:35; Nehemia 8:2, 3) Heitä vaadittiin viettämään uskonnollisia juhlia. (5. Mooseksen kirja 12:12, 18; 16:11, 14) He osallistuivat viikoittaiseen sapattiin ja saattoivat tehdä nasiirilupauksen. (2. Mooseksen kirja 20:8; 4. Mooseksen kirja 6:2) Heillä oli henkilökohtainen suhde Jehovaan ja he rukoilivat häntä yksityisesti. – 1. Samuelin kirja 1:10.
14. Mitä eräs katolinen raamatunoppinut sanoo heprealaisista naisista, ja mitä voidaan sanoa naisen asemasta lain alaisuudessa?
14 Puhuessaan heprealaisista naisista katolinen raamatunoppinut Roland de Vaux kirjoittaa: ”Hänen osalleen lankesivat luonnostaan kaikki kodin raskaat työt; hän huolehti eläinlaumoista, työskenteli pelloilla, valmisti ruoan, kehräsi langat ja niin edelleen. Mutta sen sijaan että tämä näennäinen raataminen olisi alentanut hänen asemaansa, se nosti hänen arvoaan. – – Ja ne harvat katkelmat, jotka raottavat meille perhe-elämän yksityisyyden verhoa, osoittavat, että Israelissa aviomies rakasti ja kuunteli vaimoaan ja kohteli häntä tasavertaisena. – – Eikä ole epäilystäkään siitä, että tämä oli tavanomainen tilanne. Se heijasti uskollisesti 1. Mooseksen kirjassa pyhänä säilytettyä opetusta: Jumalan sanotaan siinä luoneen naisen miehelle auttajaksi, jolle miehen tuli pysyä uskollisena (1. Moos. 2:18, 24); ja Sananlaskujen viimeinen luku laulaa ylistyksiä hyvälle perheenemännälle, jota hänen lapsensa kiittävät ja joka on hänen miehensä ylpeys (Sananl. 31:10–31).” (Ancient Israel – Its Life and Institutions) Kun Israelissa noudatettiin lakia, niin naisia ei varmastikaan kohdeltu huonosti.
Huomattavia naisia
15. a) Miten Saaran käytös valaisee miehen ja hänen vaimonsa välistä oikeaa suhdetta? b) Miksi Raahabin tapaus on merkille pantava?
15 Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa on monia esimerkkejä naisista, jotka olivat huomattavia Jehova Jumalan palvelijoita. Saaran esimerkki valaisee hyvin sitä, miten jumalinen nainen voi samalla olla miehelleen alamainen ja auttaa häntä ratkaisujen tekemisessä. (1. Mooseksen kirja 21:9–13; 1. Pietari 3:5, 6) Raahabin tapaus on merkille pantava. Se osoittaa, että on väärin syyttää Jehovan olevan rotuennakkoluuloinen ja tyly naisia kohtaan. Raahab oli ei-israelilainen prostituoitu. Jehova paitsi hyväksyi hänet palvojakseen myös julisti hänet vanhurskaaksi hänen suuren uskonsa vuoksi, jota hän tuki teoillaan, muun muassa muuttamalla elämäntapaansa. Lisäksi Jehova palkitsi hänet antamalla hänelle huomattavan edun tulla Messiaan esiäidiksi. – Matteus 1:1, 5; Heprealaisille 11:31; Jaakob 2:25.
16. Mitä Abigailin esimerkki valaisee, ja miksi hänen menettelytapansa oli oikeutettu?
16 Sitä että Jehova ei vaadi vaimoa olemaan sokeasti miehelleen alamainen, valaisee Abigailin tapaus. Abigailin puoliso oli rikas mies, jolla oli suuria lammas- ja vuohilaumoja. Mutta hän oli ”tyly ja menoissaan raaka”. Abigail ei suostunut jäljittelemään aviomiehensä huonoa menettelytapaa. Osoittamalla arvostelukykyä, tervejärkisyyttä, nöyryyttä ja nopeaälyisyyttä Abigail esti tilanteen, joka olisi voinut koitua tuhoisaksi hänen huonekunnalleen, ja Jehova siunasi häntä runsaasti. – 1. Samuelin kirja 25:2–42.
17. a) Mikä huomattava etu joillakuilla naisilla oli Israelissa? b) Minkä opetuksen Mirjamin esimerkki sisältää kristityille naisille, joille voidaan antaa joitakin palvelusetuja?
17 Jotkut naiset toimivat jopa profeettoina. Heihin kuului tuomarien aikana elänyt Debora. (Tuomarien kirja, luvut 4 ja 5) Hulda oli Juudassa naisprofeettana vähän ennen Jerusalemin tuhoa. (2. Kuningasten kirja 22:14–20) Mirjamin tapaus on merkille pantava. Vaikka hänestä puhutaankin Jehovan lähettämänä naisprofeettana, niin ilmeisesti tämä etu teki jossakin vaiheessa hänet omahyväiseksi. Hän ei tunnustanut sitä valtaa, jonka Jehova oli antanut hänen nuoremmalle veljelleen Moosekselle johtaa Israelia, ja häntä rangaistiin sen vuoksi, mutta ilmeisesti hän katui ja hänen asemansa palautui entiselleen. – 2. Mooseksen kirja 15:20, 21; 4. Mooseksen kirja 12:1–15; Miika 6:4.
Naiset juutalaisuuden alaisuudessa
18, 19. Millainen oli naisten asema juutalaisuuden alaisuudessa, ja miten tilanne tuli tällaiseksi?
18 Kuten olemme näheet, Mooseksen laki suojeli naisten oikeuksia ja soi naisten viettää tyydyttävää elämää, kun sitä noudatettiin. Mutta ajan myötä ja erityisesti vuonna 607 eaa. tapahtuneen Jerusalemin tuhon jälkeen kehittyi juutalainen uskonto, joka perustui pikemminkin suullisiin perinteisiin kuin Jehovan kirjoitettuun lakiin. 300-luvulta eaa. lähtien juutalaisuus omaksui paljon kreikkalaista filosofiaa. Kreikkalaiset filosofit kiinnittivät yleensä vain vähän huomiota naisten oikeuksiin, ja siksi naisten asema vastaavasti heikkeni juutalaisuuden piirissä. 200-luvulta eaa. lähtien naisia alettiin erottaa miehistä juutalaisissa synagogissa eikä pidetty suotavana, että he olisivat lukeneet Tooraa (Mooseksen lakia). Juutalainen tietosanakirja (Encyclopaedia Judaica) myöntää: ”Se johti siihen, että harvat naiset olivat oppineita.” Koulusivistys tarkoitettiin etupäässä pojille.
19 Jeesuksen ajan Jerusalemista kertovassa kirjassaan (Jerusalem in the Time of Jesus) Joachim Jeremias kirjoittaa: ”Kaiken kaikkiaan naisten asemaa uskonnollisessa lainsäädännössä ilmentää parhaiten tämä alituisesti toistettu kaava: ’Naiset, (pakana-) orjat ja lapset.’ – – Kaikkeen tähän voimme lisätä, että naisista lausuttiin runsaasti halveksivia mielipiteitä. – – Meillä on siksi sellainen vaikutelma, että Jeesuksen ajan juutalaisuudellakin oli hyvin kielteinen käsitys naisista.”
Uskolliset naiset jotka odottivat Messiasta
20, 21. a) Keiden oli määrä olla niiden joukossa, jotka pysyivät valppaina Messiaan tuloajan lähestyessä huolimatta juutalaisten uskonnollisten johtajien ylenkatseellisesta asenteesta naisia kohtaan? b) Mikä osoittaa, että Elisabet ja Maria tunsivat syvää jumalista antaumusta?
20 Tämä ylenkatseellinen suhtautuminen naisiin oli yksi seikka, jossa juutalaiset rabbiinit ’tekivät Jumalan sanan pätemättömäksi perinteellään’. (Markus 7:13) Mutta tästä halveksunnasta huolimatta, kun Messiaan tulemisen aika lähestyi, niin jotkut jumaliset naiset olivat valppaina. Yksi näistä oli Elisabet, leeviläisen papin Sakarjan vaimo. Hän ja hänen miehensä olivat ”vanhurskaita Jumalan edessä, koska he vaelsivat moitteettomasti kaikkien Jehovan käskyjen ja oikeudellisten vaatimusten mukaan”. (Luukas 1:5, 6) Jehova suosi Elisabetia siten, että vaikka hän oli hedelmätön ja hänelle oli karttunut vuosia, hänestä tuli Johannes Kastajan äiti. – Luukas 1:7, 13.
21 Pyhän hengen vaikutuksesta Elisabet ilmaisi syvää rakkautta erästä toista hänen aikanaan elänyttä jumalista naista, Maria-nimistä sukulaistaan, kohtaan. Kun enkeli Gabriel vuoden 3 eaa. lopulla ilmoitti Marialle, että hänessä sikiäisi ihmeen avulla lapsi (Jeesus), Gabriel käytti Mariasta nimitystä ”suuresti suosittu” ja lisäsi: ”Jehova on sinun kanssasi.” Pian sen jälkeen Maria vieraili Elisabetin luona, joka siunasi häntä ja hänen kohdussaan olevaa syntymätöntä lasta kutsuen Jeesusta ’Herrakseen’ jo ennen kuin tämä oli syntynyt. Silloin Maria puhkesi ylistämään Jehovaa tavalla, joka todistaa kaunopuheisesti hänen syvästä jumalisesta antaumuksestaan. – Luukas 1:28, 31, 36–55.
22. Kuka Jumalaa pelkäävä nainen osoitti Jeesuksen syntymän jälkeen, että hän oli ollut Messiasta odottavien joukossa?
22 Kun Jeesus syntyi ja Maria toi hänet Jerusalemin temppeliin esittääkseen hänet Jehovalle, toinen Jumalaa pelkäävä nainen, iäkäs naisprofeetta Hanna, ilmaisi ilonsa. Hän kiitti Jehovaa ja puhui Jeesuksesta kaikille, jotka odottivat innokkaasti luvattua Messiasta. – Luukas 2:36–38.
23. Miten apostoli Pietari puhuu uskollisista esikristillisistä naisista, ja mitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?
23 Kun Jeesuksen maallisen palveluksen aika lähestyi, oli siis yhä ”pyhiä naisia, jotka panivat toivonsa Jumalaan”. (1. Pietari 3:5) Joistakuista näistä naisista tuli Kristuksen opetuslapsia. Miten Jeesus kohteli heitä? Ja onko nykyään olemassa naisia, jotka omaksuvat mielellään heille Raamatussa esitetyn aseman? Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.
[Alaviitteet]
a ”Viimeinen Aadam”, Jeesus Kristus, oli samoin täydellinen mies, vaikka hänellä ei ollut ihmisvaimoa. – 1. Korinttolaisille 15:45.
Kertauskysymyksiä
◻ Miten naisia kohdeltiin Israelissa päinvastoin kuin muissa maissa?
◻ Mitkä olivat Aadamin ja Eevan suhteelliset asemat ja miksi?
◻ Millainen asema israelilaisilla naisilla oli lain alaisuudessa, ja olivatko he hengellisesti huonossa asemassa?
◻ Mitä voidaan oppia Heprealaisissa kirjoituksissa mainittujen huomattavien naisten elämästä?
◻ Mitä erinomaisia uskon esimerkkejä voidaan löytää huolimatta juutalaisuuden näkemyksistä?
[Tekstiruutu s. 10]
’VAIMO JOKA PELKÄÄ JEHOVAA’
”10. Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi. 11. Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu. 12. Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä. 13. Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee. 14. Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa. 15. Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa. 16. Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä. 17. Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa. 18. Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä. 19. Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään. 20. Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä. 21. Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan. 22. Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa. 23. Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa. 24. Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa. 25. Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle. 26. Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus. 27. Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö. 28. Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä: 29. ’Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä’. 30. Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää! 31. Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.” – Sananlaskut 31:10–31.
[Kuva s. 8, 9]
Naisella oli perheessä kunnioitettu paikka