Abortti

Määritelmä: Abortti merkitsee sellaisen alkion tai sikiön poistumista kohdusta, joka ei normaalisti pysty elämään sen ulkopuolella. Spontaani abortti eli itsestään tapahtuva raskauden keskeytyminen saattaa johtua inhimillisestä epätäydellisyydestä tai onnettomuudesta. Tarkoituksellisesti aiheutettu abortti pelkästään ei-toivotun lapsen syntymän välttämiseksi merkitsee ihmiselämän tahallista tuhoamista.

Miten ihmiselämän Alkulähteen tulisi vaikuttaa näkemykseemme tästä asiasta?

Apt. 17:28: ”Hänessä [Jumalassa] meillä on elämä ja me liikumme ja olemme olemassa.”

Ps. 36:9: ”Sinun [Jehova Jumalan] luonasi on elämän lähde.”

Room. 14:12: ”Kukin meistä tulee tekemään itsestään tilin Jumalalle.”

Pitääkö Jehova lapsen elämää kallisarvoisena jo sen hedelmöitymisen jälkeisissä hyvin varhaisissa kehitysvaiheissa?

Ps. 139:13–16: ”Sinä [Jehova] – – pidit minua suojattuna äitini kohdussa. – – Silmäsi näkivät jopa alkioni, ja kirjassasi olivat kirjoitettuina kaikki sen osat.”

Onko Jumala koskaan sanonut, että ihminen vaadittaisiin tilille syntymättömälle lapselle aiheutetusta vahingosta?

2. Moos. 21:22, 23: ”Mikäli miehet kamppailevat keskenään ja vahingoittavat raskaana olevaa naista niin, että hän synnyttää lapsensa kesken, mutta kohtalokasta onnettomuutta ei satu, tulee miehen suoritettavaksi ehdottomasti määrätä vahingonkorvaus sen mukaan, mitä naisen omistaja hänelle asettaneekin, ja hänen on annettava se tuomarien välityksellä. Mutta jos kohtalokas onnettomuus sattuu, niin sinun on annettava sielu sielusta.” (Jotkin käännökset antavat ymmärtää, että ratkaisevaa tässä Israelille annetussa laissa oli se mitä tapahtui äidille, ei se mitä tapahtui sikiölle. Alkuperäinen heprealainen teksti viittaa kuitenkin niin äidille kuin lapsellekin tapahtuneeseen kohtalokkaaseen onnettomuuteen.)

Kuinka vakavaa on tuhota tahallisesti ihmiselämä sellaisesta syystä, jota Jumala ei hyväksy?

1. Moos. 9:6: ”Joka vuodattaa ihmisen veren, hänen oman verensä ihminen vuodattaa, sillä Jumala teki ihmisen kuvakseen.”

1. Joh. 3:15: ”[Ei] kenelläkään tappajalla ole ikuista elämää, joka pysyisi hänessä.”

2. Moos. 20:13: ”Et saa murhata.”

Oikeuttaako lääkärin mielipide, jonka mukaan täysiaikaiseksi jatkuva raskaus vahingoittaisi äidin terveyttä, suorittamaan abortin?

Lääketieteelliset mielipiteet ovat joskus vääriä. Olisiko oikein surmata ihminen siksi, että hän saattaisi vahingoittaa lähimmäistään? Jos synnytyshetkellä on tehtävä valinta äidin ja lapsen elämän välillä, asianomaisten on tehtävä tuo valinta. Lääketieteellisten menetelmien kehittyminen monissa maissa on kuitenkin tehnyt tuon tilanteen hyvin harvinaiseksi.

Joku voi sanoa:

”Mutta minulla on oikeus päättää siitä, mikä koskee omaa ruumistani”

Voisit vastata: ”Voin hyvin ymmärtää, miltä teistä tuntuu. Nykyään toiset polkevat hyvin usein oikeuksiamme; monet eivät välitä vähääkään, miten toisten käy. Mutta Raamattu esittää ohjeita, jotka voivat suojella meitä. Hyötyäksemme niistä meidän täytyy kuitenkin suostua kantamaan myös vastuut.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Monet äidit ovat joutuneet lastensa isän hylkäämäksi. Mutta kodissa, jossa sekä mies että vaimo elävät Raamatun mittapuitten mukaan, aviomies todella rakastaa vaimoaan ja lapsiaan ja pysyy uskollisesti heidän luonaan ja huolehtii heistä (1. Tim. 5:8; Ef. 5:28–31).” 2) ”Jotta me henkilökohtaisesti saisimme sellaista rakkautta ja kunnioitusta osaksemme, meidänkin täytyy soveltaa Raamatun mittapuita siihen, miten suhtaudumme perheemme jäseniin. Miten meidän Raamatun mukaan tulisi suhtautua lapsiin, jotka saatamme maailmaan? (Ps. 127:3; vrt. Jes. 49:15.)”