YMPÄRILEIKKAUS

Miehen siittimen esinahan poistaminen. Heprealaista verbiä mul (ympärileikata) käytetään sekä kirjaimellisessa että kuvaannollisessa merkityksessä. Kreikkalainen substantiivi pe·ri·to·mēʹ (ympärileikkaus) merkitsee kirjaimellisestikin ’ympäri leikkaamista’ (Joh 7:22). ”Ympärileikkaamattomuus” on käännetty kreikan sanasta a·kro·by·stiʹa, jota kreikkalaisessa Septuagintassa käytettiin ’esinahkaa’ tarkoittavan heprean sanan vastineena (Ro 2:25; 1Mo 17:11, LXX).

Jehova Jumala antoi ympärileikkauskäskyn Abrahamille 1919 eaa., vuotta ennen Iisakin syntymää. Jumala sanoi: ”Tämä on se liittoni – –, joka teidän tulee pitää: Jokainen miespuolinen teistä on ympärileikattava.” Tämä koski kaikkia Abrahamin huonekunnan miespuolisia jäseniä, sekä hänen jälkeläisiään että hänen alaisiaan, ja niin Abraham, hänen 13-vuotias poikansa Ismael ja kaikki hänen orjansa saivat tämän ”liiton merkin”. Uudet huonekuntaan hankitut orjat piti myös ympärileikata. Siitä lähtien jokainen huonekunnan miespuolinen jäsen, olipa hän orja tai vapaa, piti ympärileikata kahdeksantena päivänä syntymänsä jälkeen. Tämän Jumalan vaatimuksen laiminlyöminen rangaistiin kuolemalla. (1Mo 17:1, 9–14, 23–27.)

Seinämaalauksista ja muumioista voidaan päätellä, että Egyptissä tehtiin ympärileikkauksia, mutta sitä, milloin tapa alun perin otettiin käyttöön tuossa maassa ja miten yleinen se oli, ei tiedetä varmasti. Jotkut sanovat, että Joosef pani sen alulle Egyptissä toimiessaan siellä elintarvikevirkamiehenä. Toiset väittävät Herodotokseen viitaten, että Abraham vain lainasi tavan egyptiläisiltä. Jälkimmäisiin väitteisiin vastaa W. M. Thomson seuraavasti: ”Kieltäydyn ehdottomasti sijoittamasta Herodotoksen todistusta, hänen joka tuli Egyptiin 1500 vuotta myöhemmin ja joka suuresta oppineisuudestaan ja laajoista tutkimuksistaan huolimatta kirjoittaa usein hyvän joukon hölynpölyä, samaan kategoriaan Mooseksen todistuksen kanssa. Tuo juutalaisvaltion suuri perustaja – historian suurin lainsäätäjä – joka syntyi ja kasvoi Egyptissä, kertoo, miten ympärileikkaus sai todellisuudessa alkunsa hänen kansansa keskuudessa. Pelkkä matkailija ja historioitsija – ulkomaalainen, kreikkalainen – ilmaantuu aikojen perästä ja esittää lausuntoja, jotka ovat osaksi tosia, osaksi erheellisiä, kuten Josefus vastauksessaan Apionille osoittaa; ja yli 2000 vuotta Herodotoksen jälkeen skeptiset kirjailijat sitten ottavat uudelleen käsiteltäväksi hänen epätäydelliset lausuntonsa ja yrittävät niitä väännellen ja paisutellen todistaa, ettei Abraham saanut ympärileikkausta Jumalalta (kuten Mooses selvästi sanoo) vaan egyptiläisiltä! Sellaisin asein ei Mooseksen totuudenmukaisuutta vastaan voida menestyksellisesti hyökätä.” (The Land and the Book, tark. J. Grande, 1910, s. 593.)

Egyptiläisten lisäksi myös moabilaiset, ammonilaiset ja edomilaiset tekivät ympärileikkauksia (Jer 9:25, 26). Myöhemmin ympärileikattiin myös samarialaiset, jotka noudattivat Pentateukissa esitettyjä vaatimuksia. Toisaalta assyrialaiset, babylonialaiset, kreikkalaiset ja ennen kaikkea filistealaiset eivät ympärileikkauttaneet itseään. Erityisesti viimeksi mainittuja – ei niinkään kanaanilaisia yleensä – sanotaan halveksivasti ”ympärileikkaamattomiksi”, ja heitä vastaan käydyistä taisteluista tuotiin voitonmerkkeinä esinahkoja (Tu 14:3; 15:18; 1Sa 14:6; 17:26; 18:25–27; 2Sa 1:20; 1Ai 10:4).

Iisakin ja Jaakobin kautta polveutuneet Abrahamin jälkeläiset pitivät tunnollisesti ympärileikkausliiton. ”Abraham ympärileikkasi poikansa Iisakin tämän ollessa kahdeksan päivän ikäinen, niin kuin Jumala oli häntä käskenyt.” (1Mo 21:4; Ap 7:8; Ro 4:9–12.) Abrahamin pojanpojanpojat sanoivat Sikemille ja hänen kanssaan samassa kaupungissa asuville miehille: ”Emme mitenkään voi tehdä sellaista, että annamme sisaremme [Dinan] miehelle, jolla on esinahka – –. Voimme antaa suostumuksemme teille vain sillä ehdolla, että tulette meidän kaltaisiksemme siten, että jokainen miespuolinen teistä ympärileikataan.” (1Mo 34:13–24.) Koska Mooses ei ollut ympärileikannut poikaansa, Jumala oli ilmeisesti vihastunut häneen, kunnes hänen vaimonsa Sippora ympärileikkasi pojan hänen puolestaan (2Mo 4:24–26; ks. SIPPORA).

Ympärileikkaus Lain alaisuudessa. Mooseksen laissa ympärileikkauksesta tehtiin pakollinen. ”Kahdeksantena päivänä [poikalapsen syntymän jälkeen] tulee ympärileikata pojan esinahan liha.” (3Mo 12:2, 3.) Asia oli niin tärkeä, että ympärileikkaus tehtiin, vaikka kahdeksas päivä olisi sattunut olemaan suuresti kunnioitettu sapatti (Joh 7:22, 23). Johannes Kastajan, Jeesuksen ja Paavalin vanhemmat olivat esimerkkejä tämän Lain alaisista vanhemmista, jotka kuuliaisesti ympärileikkauttivat lapsensa kahdeksantena päivänä (Lu 1:59; 2:21; Fil 3:4, 5). Laki vaati myös, että muukalaiset ympärileikattiin, ennen kuin heidän sallittiin syödä pesah-uhria (2Mo 12:43–48).

Miksi ympärileikkaus määrättiin Laissa juuri kahdeksanneksi päiväksi?

Jehova ei selittänyt sitä, eikä se ollut tarpeenkaan. Hänen tiensä ovat aina oikeat, hänen perusteensa parhaat (2Sa 22:31). Viime vuosina on kuitenkin opittu jotakin niistä terveydellisistä syistä, joiden vuoksi kahdeksas päivä sopi hyvin ympärileikkaukseen. Veressä on vasta viidestä seitsemään päivää syntymän jälkeen normaalimäärä veren hyytymistä edistävää K-vitamiinia. Erästä hyytymistekijää, protrombiinia, on kolmantena päivänä veressä vain n. 30 prosenttia normaalimäärästä, mutta kahdeksantena päivänä sitä on runsaammin kuin minään muuna aikana lapsen elämässä, jopa 110 prosenttia normaalimäärästä. Jehovan ohjeita noudattamalla vältettiin siis runsaan verenvuodon vaara. Tri S. I. McMillen sanookin tästä: ”K-vitamiinin ja protrombiinin kannalta sopivin päivä ympärileikkauksen suorittamiseen on kahdeksas päivä – – päivä, jonka K-vitamiinin Luoja valitsi.” (None of These Diseases, 1986, s. 21.)

Ympärileikkauksen teki tavallisesti, tosin ei aina, huonekunnan pää. Myöhemmin tehtävään määrättiin virallisesti joku, jota valmennettiin siihen. Ensimmäiselle vuosisadalle tultaessa näyttää olleen tapana antaa pojalle nimi ympärileikkauksen yhteydessä (Lu 1:59, 60; 2:21).

Poikalapsia ei ympärileikattu 40-vuotisen erämaavaelluksen aikana. Sen vuoksi Joosua ympärileikkautti kaikki nuo miespuoliset israelilaiset Jordanin ylityksen jälkeen Gilgalissa piikiviveitsillä, ja Jehova suojeli heitä, kunnes he olivat toipuneet. (Jos 5:2–9; ks. HÄVÄISTYS.)

Pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Kaksisataa vuotta sen jälkeen kun juutalaiset olivat palanneet Babylonista, alkoi Lähi-idässä päästä vallalle kreikkalaisten vaikutus, ja monet kansat luopuivat ympärileikkauksesta. Mutta kun Syyrian kuningas Antiokhos IV (Epifanes) kielsi ympärileikkauksen, hän totesi, että jotkut juutalaisäidit mieluummin kuolivat kuin kielsivät pojiltaan tuon ”liiton merkin” (1Mo 17:11). Rooman keisari Hadrianus koki saman vuosia myöhemmin, kun hän kielsi juutalaisia ympärileikkaamasta poikiaan. Jotkut juutalaiset urheilijat halusivat osallistua helleenisiin kisoihin (joissa juoksijoilla ei ollut vaatteita), ja välttyäkseen ylenkatseelta ja pilkalta he tahtoivat tulla ”ympärileikkaamattomiksi” sellaisen toimenpiteen avulla, jolla pyrittiin palauttamaan jonkinlainen esinahka. Paavali on ehkä tarkoittanut tällaista toimenpidettä, kun hän neuvoi kristittyjä: ”Kutsuttiinko joku ympärileikattuna? Älköön hän tulko ympärileikkaamattomaksi.” (1Ko 7:18.) Tässä ilmauksella ”tulla ympärileikkaamattomaksi” käännetty kreikkalainen verbi (e·pi·spaʹo·mai) tarkoittaa kirjaimellisesti ’vetää päälle’, mikä ilmeisesti viittaa siihen, että esinahkaa vedettiin eteenpäin, jotta henkilö näyttäisi ympärileikkaamattomalta. (Vrt. Int.)

Ei kristittyjä koskeva vaatimus. Sen jälkeen kun Jehova oli ilmaissut hyväksyvänsä ei-juutalaisia kristilliseen seurakuntaan, ja sen vuoksi, että monet kansakuntiin kuuluvat suhtautuivat myönteisesti hyvään uutiseen, Jerusalemissa olevan hallintoelimen oli ratkaistava kysymys: täytyykö ei-juutalaisten kristittyjen tulla ympärileikatuiksi lihassa? Asiasta tehty päätös kuului seuraavasti: ympärileikkaus ei sisältynyt sen enempää ei-juutalaisille kuin juutalaisillekaan asetettuihin ”välttämättömiin” vaatimuksiin (Ap 15:6–29).

Paavali ympärileikkasi Timoteuksen pian tämän säädöksen antamisen jälkeen, ei uskon takia, vaan hälventääkseen niiden juutalaisten ennakkoluuloja, joille he aikoivat saarnata (Ap 16:1–3; 1Ko 9:20). Apostoli käsitteli tätä aihetta useissa kirjeissään (Ro 2:25–29; Ga 2:11–14; 5:2–6; 6:12–15; Kol 2:11; 3:11). ”Todellinen [sydämen] ympärileikkaus on meillä, jotka suoritamme pyhää palvelusta Jumalan hengen avulla”, kirjoitti Paavali Filippin ei-juutalaisille kristityille (Fil 3:3). Korinttilaisille hän taas kirjoitti: ”Ympärileikkaus ei merkitse mitään, eikä ympärileikkaamattomuus merkitse mitään, vaan Jumalan käskyjen noudattaminen.” (1Ko 7:19.)

Kuvaannollista käyttöä. Sanaa ”ympärileikkaus” käytetään kuvaannollisessa merkityksessä eri yhteyksissä. Luvatussa maassa istutetusta puusta sanottiin esimerkiksi, että sen tuli ”pysyä – – ympärileikkaamattomana” kolme vuotta, ja puun hedelmää pidettiin sen ”esinahkana”, jota ei saanut syödä (3Mo 19:23). Mooses sanoi Jehovalle: ”Katso! Minä olen huuliltani ympärileikkaamaton, kuinka siis farao kuuntelisi minua?” (2Mo 6:12, 30.) Ilmaus ”ympärileikkaamattomat” kuvaa vastenmielisyyttä ja halveksuntaa niitä kohtaan, joiden katsotaan ansaitsevan vain alhaisimpien surmattujen joukkohaudan (Hes 32:18–32).

Sydämen ympärileikkaus oli Jumalan asettama vaatimus niillekin israelilaisille, jotka oli jo ympärileikattu lihassa. Mooses käski israelilaisia: ”Teidän on ympärileikattava sydämenne esinahka ettekä saa enää jäykistää niskaanne.” ”Jehovan, sinun Jumalasi, on ympärileikattava sydämesi ja jälkeläistesi sydämet, jotta rakastaisit Jehovaa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi elämäsi tähden.” (5Mo 10:16; 30:6.) Jeremia muistutti omana aikanaan uppiniskaista kansakuntaa samasta asiasta (Jer 4:4). ’Sydämen ympärileikkaus’ merkitsee kaiken sellaisen poistamista ajattelustaan, mieltymyksistään ja vaikuttimistaan, mikä ei miellytä Jehovaa, mikä on epäpuhdasta hänen silmissään ja kovettaa sydämen. Myös korvia, jotka eivät ole herkkiä eli vastaanottavaisia, sanotaan ”ympärileikkaamattomiksi”. (Jer 6:10; Ap 7:51.)