Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Joosuan kirjasta
MOABIN tasangoille vuonna 1473 eaa. leiriytyneet israelilaiset ovat epäilemättä innoissaan kuullessaan seuraavat sanat: ”Laittakaa itsellenne evästä, sillä kolmen päivän kuluttua te ylitätte tämän Jordanin mennäksenne ottamaan haltuunne sen maan, jonka Jehova, teidän Jumalanne, antaa teille ottaaksenne sen haltuunne.” (Joosua 1:11.) Heidän 40-vuotinen erämaavaelluksensa on päättymäisillään.
Parisenkymmentä vuotta myöhemmin Israelin johtaja Joosua seisoo Kanaanin maan sydämessä ja julistaa kansan vanhimmille: ”Katsokaa, olen määrännyt teille arvalla nämä kansakunnat, jotka jäävät perinnöksi heimoillenne, ja kaikki kansakunnat, jotka karsin pois Jordanista Suureenmereen asti auringonlaskun puolella. Ja Jehova, teidän Jumalanne, itse työnsi niitä pois edestänne, ja hän hääti ne teidän tähtenne, ja te otitte haltuunne heidän maansa, niin kuin Jehova, teidän Jumalanne, oli teille luvannut.” (Joosua 23:4, 5.)
Joosuan vuonna 1450 eaa. kirjoittama Joosuan kirja on jännittävä historiallinen kertomus siitä, mitä tapahtui noiden 22 vuoden aikana. Koska me seisomme aivan uuden maailman kynnyksellä, meidän tilanteemme on hyvin samankaltainen kuin Israelin poikien, jotka olivat valmiina ottamaan Luvatun maan haltuunsa. Keskitetäänpä siksi huomiomme Joosuan kirjaan. (Heprealaisille 4:12.)
”JERIKON AAVIKKOTASANGOILLE”
Millaisen tehtävän Joosua saakaan, kun Jehova sanoo hänelle: ”Palvelijani Mooses on kuollut; nouse siis nyt, mene tämän Jordanin yli, sinä ja kaikki tämä kansa, siihen maahan, jonka minä annan heille, Israelin pojille.” (Joosua 1:2.) Joosuan tulee johtaa useita miljoonia ihmisiä käsittävä kansa Luvattuun maahan. Hän valmistelee tätä siirtoa lähettämällä kaksi vakoojaa Jerikoon, ensimmäiseen valloitettavaan kaupunkiin. Siellä asuu portto Rahab, joka on kuullut voimateoista, joita Jehova on tehnyt kansansa puolesta. Hän suojelee ja auttaa vakoojia, ja nämä lupaavat puolestaan, että hänen henkensä säästetään.
Kun vakoojat palaavat, Joosua ja kansa ovat valmiita lähtemään liikkeelle ja ylittämään Jordanin. Vaikka joki tulvii parhaillaan, se ei ole heille este, sillä Jehova saa vedet kohoamaan yläjuoksulla ikään kuin padoksi ja antaa vesien virrata alajuoksulta Kuolleeseenmereen. Ylitettyään Jordanin israelilaiset leiriytyvät Gilgaliin lähelle Jerikoa. Neljä päivää myöhemmin, abibkuun 14. päivän iltana, he viettävät pesahia Jerikon aavikkotasangoilla (Joosua 5:10). Seuraavana päivänä he alkavat syödä maan satoa, ja mannan saaminen lakkaa. Tänä aikana Joosua ympärileikkaa kaikki erämaassa syntyneet miespuoliset.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
2:4, 5: Miksi Rahab johtaa vakoojia etsineet kuninkaan miehet harhaan? Rahab suojelee vakoojia oman henkensä uhalla, koska hän on alkanut uskoa Jehovaan. Siksi hän ei ole velvollinen paljastamaan vakoojien olinpaikkaa miehille, jotka pyrkivät vahingoittamaan Jumalan kansaa (Matteus 7:6; 21:23–27; Johannes 7:3–10). Itse asiassa Rahab ”[julistettiin] vanhurskaaksi teoista”, joihin sisältyi kuninkaan asiamiesten harhaan johtaminen (Jaakobin kirje 2:24–26).
5:14, 15: Kuka on ”Jehovan armeijan ruhtinas”? Ruhtinas, joka tulee vahvistamaan Joosuaa Luvatun maan valloituksen kynnyksellä, on todennäköisesti ”Sana”, itse Jeesus Kristus ennen ihmiseksi tuloaan (Johannes 1:1; Daniel 10:13). On rohkaisevaa tietää, että kirkastettu Jeesus Kristus on Jumalan palvelijoiden kanssa myös nykyään, kun he käyvät hengellistä sotaa.
Opetuksia meille
1:7–9: Raamatun lukeminen päivittäin, sen sisällön mietiskeleminen säännöllisesti ja oppimamme soveltaminen on välttämätöntä, jotta voisimme saavuttaa hengelliset tavoitteemme.
1:11: Joosua kehottaa kansaa laittamaan itselleen evästä eikä odottamaan toimettomana, että Jumala ruokkisi heidät. Jeesuksen neuvo lakata olemasta huolissaan elämän välttämättömyyksistä ja lupaus, jonka mukaan ”kaikki tämä muu lisätään teille”, eivät tarkoita, ettei meidän pitäisi nähdä vaivaa elättääksemme itsemme (Matteus 6:25, 33).
2:4–13: Kuultuaan Jehovan suurista teoista ja tajutessaan tilanteen kriittisyyden Rahab päättää asettua Jehovan palvelijoiden puolelle. Jos olet tutkinut Raamattua jo jonkin aikaa ja tajuat, että elämme ”viimeisiä päiviä”, eikö sinunkin tulisi tehdä päätös palvella Jumalaa? (2. Timoteukselle 3:1.)
3:15: Koska Jerikoon lähetettyjen vakoojien raportti on myönteinen, Joosua toimii nopeasti eikä jää odottamaan Jordanin vesien laskemista. Tosi palvonnan ollessa kyseessä meidän täytyy toimia rohkeasti eikä viivytellä, kunnes olosuhteet ovat suotuisammat.
4:4–8, 20–24: Jordanin pohjasta otettujen 12 kiven tulee olla Israelille muistomerkkinä. Samoin se, että Jehova on monesti pelastanut nykyisen kansansa vihollistensa käsistä, on muistutus siitä, että hän on kansansa kanssa.
VALLOITUS ALKAA
Jerikon kaupunki on ”tiukasti suljettu”. Kukaan ei mene ulos eikä sisään. (Joosua 6:1.) Miten kaupunki valloitettaisiin? Jehova antaa Joosualle toimintasuunnitelman. Pian muurit ovat maan tasalla, ja kaupunki tuhotaan. Vain Rahab ja hänen huonekuntansa pelastuvat.
Seuraava kohde on kuninkaankaupunki Ai. Kaupunkiin lähetetyt vakoojat kertovat, että siellä on vain vähän asukkaita, joten heidän lyömiseensä ei tarvita paljon miehiä. Noin 3000 miehen hyökkäysjoukko kääntyy kuitenkin pakoon Ain miesten edessä, koska Jehova ei ole israelilaisten kanssa. Juudan heimoon kuuluva Aakan on tehnyt syntiä Jerikon valloituksen aikana. Selvitettyään asian Joosua lähtee Aita vastaan uudelleen. Koska israelilaiset on voitettu jo kerran, Ain kuningas on kärkäs taistelemaan heitä vastaan, mutta Joosua noudattaakin strategiaa, joka käyttää hyväkseen Ain miesten liiallista itsevarmuutta, ja hän valloittaa kaupungin.
Gibeon on ”suuri kaupunki, – – suurempi kuin Ai”, ja ”kaikki sen miehet – – [ovat] väkeviä” (Joosua 10:2). Gibeonin miehet ovat kuitenkin kuulleet Israelin menestyksestä Jerikoa ja Aita vastaan, joten he petkuttavat Joosuan tekemään heidän kanssaan rauhanliiton. Ympärillä olevat kansat pitävät tällaista puolen vaihtamista uhkana itselleen. Viisi niiden kuninkaista muodostavat liiton ja hyökkäävät Gibeonia vastaan. Israelilaiset pelastavat gibeonilaiset ja lyövät hyökkääjät perinpohjaisesti. Israel valloittaa Joosuan johdolla kaupunkeja myös etelässä ja lännessä ja lyö pohjoisen liittoutuneet kuninkaat. Jordanin länsipuolella kukistetaan kaikkiaan 31 kuningasta.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
10:13: Miten tällainen ilmiö on mahdollinen? ”Onko mikään liian poikkeuksellista Jehovalle”, taivaiden ja maan Luojalle? (1. Mooseksen kirja 18:14.) Jehova voi halutessaan muuttaa maan liikettä, niin että maasta käsin aurinko ja kuu näyttäisivät pysyvän paikoillaan. Tai hän voi antaa maan ja kuun liikkua tavalliseen tapaansa ja vain taittaa auringon ja kuun säteet niin, että ne osuvat maahan edelleen. Joka tapauksessa ”yksikään päivä [ei] ole osoittautunut sen kaltaiseksi” ihmiskunnan historiassa (Joosua 10:14).
10:13: Mikä on Jasarin kirja? Tämä kirja mainitaan uudelleen 2. Samuelin kirjan 1:18:ssa ”Jousi”-nimisen runon yhteydessä, joka oli Israelin kuninkaasta Saulista ja hänen pojastaan Jonatanista kertova surulaulu. Jasarin kirja oli ilmeisesti historiallisia aiheita käsittelevien eeppisten laulujen ja runojen kokoelma, jonka heprealaiset tunsivat hyvin.
Opetuksia meille
6:26; 9:22, 23: Kirous, jonka Joosua lausui Jerikon tuhon aikaan, toteutuu noin 500 vuotta myöhemmin (1. Kuninkaiden kirja 16:34). Nooan pojanpojalleen Kanaanille langettama kirous taas toteutuu, kun gibeonilaisista tulee työläisiä (1. Mooseksen kirja 9:25, 26). Jehovan sana käy aina toteen.
7:20–25: Jotkut saattavat pitää Aakanin varkautta pikkurikkomuksena ja ajatella, ettei siitä ollut haittaa toisille. He saattavat suhtautua samaan tapaan näpistyksiin ja muihin pieniin rikkomuksiin Raamatun lakia vastaan. Meidän tulisi kuitenkin vastustaa painetta toimia laittomasti tai moraalittomasti yhtä päättäväisesti kuin Joosua.
9:15, 26, 27: Meidän tulee suhtautua vakavasti tekemiimme sopimuksiin ja pitää sanamme.
JOOSUA TARTTUU VIIMEISEEN SUUREEN TEHTÄVÄÄNSÄ
Lähes 90 vuoden korkeassa iässä Joosua aloittaa maan jakamisen. Se on valtaisa urakka! Ruubenin ja Gadin heimot ja puolet Manassen heimosta ovat jo saaneet perintöosansa Jordanin itäpuolelta, mutta muille heimoille määrätään nyt arpaa vetämällä perintöosa Jordanin länsipuolelta.
Tabernaakkeli pystytetään Siloon Efraimin heimon alueelle. Kaleb saa itselleen Hebronin kaupungin, ja Joosua saa Timnat-Serahin. Leeviläisille annetaan 48 kaupunkia, joista kuusi on turvakaupunkeja. Paluumatkalla perinnölleen Jordanin itäpuolelle Ruubenin ja Gadin heimojen sekä Manassen puolen heimon soturit pystyttävät alttarin, joka on ”huomiota herättävän suuri” (Joosua 22:10). Jordanin länsipuolella olevat heimot pitävät tätä merkkinä luopumuksesta, mikä on vähällä johtaa heimojen väliseen sotaan, mutta verenvuodatukselta vältytään hyvän viestinnän ansiosta.
Kun Joosua on asunut jonkin aikaa Timnat-Serahissa, hän kutsuu koolle Israelin vanhimmat, päämiehet, tuomarit ja päällysmiehet ja kannustaa heitä olemaan rohkeita ja pysymään uskollisina Jehovalle. Myöhemmin Joosua kokoaa kaikki Israelin heimot Sikemiin. Siellä hän kertaa Jehovan tekoja Abrahamin ajasta alkaen ja kehottaa kansaa jälleen: ”Pelätkää nyt Jehovaa ja palvelkaa häntä moitteettomasti ja totuudessa.” Kansa vastaa: ”Jehovaa, Jumalaamme, me palvelemme, ja hänen ääntään me kuuntelemme!” (Joosua 24:14, 15, 24.) Myöhemmin näiden tapahtumien jälkeen Joosua kuolee 110 vuoden ikäisenä.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
13:1: Eikö tämä ole ristiriidassa sen kanssa, mitä sanotaan Joosuan 11:23:ssa? Ei ole, koska Luvatun maan valloitus tapahtui kahdessa vaiheessa: ensin koko kansa kukisti 31 Kanaanin maan kuningasta, mikä mursi kanaanilaisten vallan, ja sen jälkeen heimot ja yksilöt ottivat maan täysin hallintaansa (Joosua 17:14–18; 18:3). Vaikka Israelin pojat eivät ajaneetkaan kanaanilaisia tyystin pois keskuudestaan, jäljelle jääneet eivät olleet todellinen uhka Israelin turvallisuudelle (Joosua 16:10; 17:12). Joosuan 21:44:ssä todetaan: ”Jehova antoi heille levon yltympäri.”
24:2: Palvoiko Abrahamin isä Terah epäjumalia? Terah ei ollut alun perin Jehova Jumalan palvelija. Hän palvoi todennäköisesti kuunjumala Siniä, joka oli suosittu jumala Urissa. Juutalaisen perimätiedon mukaan Terah on saattanut olla jopa epäjumalankuvien valmistaja. Kun Abraham sai Jumalalta käskyn lähteä Urista, Terah kuitenkin muutti hänen mukanaan Haraniin (1. Mooseksen kirja 11:31).
Opetuksia meille
14:10–13: Vaikka Kaleb on 85-vuotias, hän pyytää itselleen vaikeaa tehtävää ajaa pois Hebronin seudun silloiset asukkaat. Aluetta pitävät hallussaan anakilaiset, jotka ovat epätavallisen kookkaita. Jehovan avulla tämä kokenut soturi onnistuu tehtävässään, ja Hebronista tulee turvakaupunki. (Joosua 15:13–19; 21:11–13.) Kalebin esimerkki kannustaa meitä olemaan karttelematta vaikeita teokraattisia tehtäviä.
22:9–12, 21–33: Meidän tulee varoa syyttämästä toisia vääristä vaikuttimista.
”Ei yksikään sana – – ole pettänyt”
Kypsässä vanhuusiässä Joosua sanoo Israelin vastuullisille miehille: ”Yksikään sana kaikista niistä hyvistä sanoista, jotka Jehova, teidän Jumalanne, on teille puhunut, [ei] ole pettänyt. Ne kaikki ovat käyneet teille toteen.” (Joosua 23:14.) Miten elävästi Joosuan historiallinen kertomus osoittaakaan tämän!
Apostoli Paavali kirjoitti: ”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo.” (Roomalaisille 15:4.) Voimme olla varmoja siitä, että Jumalan lupauksiin perustuva toivomme ei ole turha. Yksikään lupaus ei tule pettämään; ne kaikki käyvät toteen.
[Kartta s. 10]
(Ks. painettu julkaisu)
Joosuan johdolla valloitettu maa
BASAN
GILEAD
ARABA
NEGEV
Jordan
Suolameri
Jabbokin purolaakso
Arnonin purolaakso
Hasor
Madon
Lassaron
Simron
Jokneam
Dor
Megiddo
Kedes
Taanak
Hefer
Tirsa
Afek
Tappuah
Betel
Ai
Gilgal
Jeriko
Geser
Jerusalem
Makkeda
Jarmut
Adullam
Libna
Lakis
Eglon
Hebron
Debir
Arad
[Kuva s. 9]
Tiedätkö, miksi portto Rahab julistettiin vanhurskaaksi?
[Kuva s. 10]
Joosua kehotti Israelia pelkäämään Jehovaa ja palvelemaan Häntä
[Kuva s. 12]
Aakanin varkaus ei ollut pikkurike. Se johti vakaviin seurauksiin
[Kuva s. 12]
”Uskon vaikutuksesta kaatuivat Jerikon muurit.” (Heprealaisille 11:30)