KISONIN PUROLAAKSO
Kisonin ajatellaan olevan nykyinen Nahr el-Muqattaʽ (Nahal Qishon). Tämä joki kiemurtelee Taanakin lähellä olevilta kukkuloilta luoteeseen Jisreelin tasangon (ʽEmeq Yizreʽel) halki, ja virrattuaan Karmelinvuoren ja Galilean kukkuloiden sivuhaaran välisen kapean rotkon kautta se saapuu Akkon tasangolle ja laskee lopuksi Välimereen. Kisonin alkulähteiltä sen suulle Akkonlahdelle on matkaa linnuntietä n. 37 km. Jisreelin tasangon halki virtaava Kisonin osa on keväällä n. 6 m leveä, mutta joki levenee n. 3 m tasangon länsiosassa. Suurimmillaan Kisonin leveys on n. 20 m, ja sen se saavuttaa Akkon tasangolla. Viimeistä, suunnilleen 10 km:n pituista matkaa lukuun ottamatta Kison on kesällä tavallisesti kuiva. Sadeaikana se muuttuu kuitenkin vuolaaksi virraksi, joka tulvii yli äyräittensä ja pyyhkäisee kaiken mennessään. Tasangosta, jonka läpi Kison virtaa, tulee tuolloin suoalue.
Kisonin purolaaksolla oli osansa israelilaisten vapautumisessa kanaanilaisten sorrosta Barakin ja Deboran aikana. Barak asettui joukkoineen Taborinvuorelle, mikä houkutteli sotapäällikkö Siseran kokoamaan hyvin varustetut joukkonsa ja 900 sotavaununsa Kisonille (Tu 4:6, 7, 12, 13). Israelilaiset näyttivät olevan sotilaallisesti alakynnessä. Mutta kun Barak ja hänen 10000 miestään laskeutuivat saamiensa ohjeiden mukaisesti Taborinvuorelta ryhtyäkseen taisteluun vihollista vastaan, puuttui Jehova Jumala asioiden kulkuun. ”Tähdet taistelivat taivaalta, radoiltaan ne taistelivat Siseraa vastaan.” (Tu 4:14, 15; 5:20.)
Josefuksen kirjoituksissa ilmaistun perinteisen juutalaisen käsityksen mukaan ”nousi kova myrsky ankarine sade- ja raekuuroineen, ja tuuli painoi sateen kanaanilaisten kasvoille ja sumensi heidän näkökykynsä, niin ettei heidän jousistaan ja lingoistaan ollut heille mitään hyötyä” (Jewish Antiquities, V, 205 [v, 4]). Tämänkaltainen rankkasade olisi pehmentänyt maan liejuiseksi, jolloin sotavaunut eivät olisi pystyneet liikkumaan, hevoset olisivat vajonneet mutaan ja vihollinen olisi paennut kauhun vallassa Barakin miesten edestä. Mitä tahansa keinoja Jehova käyttikin, hänen avullaan ”koko Siseran leiri kaatui miekan terään. Ei ainoatakaan jäänyt jäljelle.” (Tu 4:15, 16; ks. myös Ps 83:9, 10.) Ilmeisesti salakavala Kisoninpuro vei mukanaan vihollisten ruumiit (Tu 5:21). Sisera itse pakeni jalan mutta kohtasi häpeällisen kuoleman naisen – keniläisen Heberin vaimon Jaelin – käden kautta (Tu 4:17–21).
Myöhemmin, Israelin kuninkaan Ahabin hallituskaudella, profeetta Elia surmasi Kisonin purolaaksossa 450 Baalin profeettaa (1Ku 18:22, 40).
”Megiddon vesien” (Tu 5:19) ja ”Jokneamin edustalla olevan purolaakson” (Jos 19:11) ajatellaan tarkoittavan Kisonia.