Miellyttävää elämää Jehovan pelossa

”Pelätkää Jehovaa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääviltä ei puutu mitään.” (PSALMIT 34:9)

 1, 2. a) Millaisin erilaisin tavoin kristikunta suhtautuu jumalanpelkoon? b) Mitä kysymyksiä nyt pohdimme?

KRISTIKUNNASSA monet saarnamiehet julistavat jumalanpelkoa vedoten siihen epäraamatulliseen opetukseen, että Jumala rankaisee syntisiä ikuisesti tulisessa helvetissä. Tämä oppi on vastoin sitä Raamatun opetusta, että Jehova on rakastava ja oikeudenmukainen Jumala. (1. Mooseksen kirja 3:19; 5. Mooseksen kirja 32:4; Roomalaisille 6:23; 1. Johanneksen kirje 4:8.) Jotkut muut kristikunnan papit taas ovat omaksuneet päinvastaisen kannan. He eivät puhu mitään jumalanpelosta vaan opettavat, että Jumala on sallivainen ja hyväksyy melkein kenet tahansa, elääpä hän miten hyvänsä. Tämäkin on ristiriidassa sen kanssa, mitä Raamattu opettaa. (Galatalaisille 5:19–21.)

² On totta, että Raamattu kannustaa meitä pelkäämään Jumalaa (Ilmestys 14:7). Tämä herättää kuitenkin kysymyksiä. Miksi rakastava Jumala haluaa meidän pelkäävän häntä? Millaista pelkoa Jumala odottaa? Miten Jumalan pelkääminen voi hyödyttää meitä? Pohdimme näitä kysymyksiä jatkaessamme psalmin 34 tarkastelua.

Miksi pelätä Jumalaa?

 3. a) Mitä ajattelet käskystä pelätä Jumalaa? b) Miksi Jehovaa pelkäävät ovat onnellisia?

³ Jehova on Luoja ja Kaikkeuden Suvereeni, ja siksi häntä on syytä pelätä (1. Pietarin kirje 2:17). Tämä pelko ei kuitenkaan ole jonkin julman jumalan synnyttämää silmitöntä kauhua. Se on kunnioittavaa pelkoa, joka johtuu sen tietämisestä, kuka Jehova on. Se on myös sen pelkäämistä, että joutuisimme hänen epäsuosioonsa. Jumalan pelko on ylevää ja rakentavaa, ei masentavaa eikä kauhistuttavaa. Jehova on ”onnellinen Jumala”, ja hän haluaa myös luomiensa ihmisten nauttivan elämästä (1. Timoteukselle 1:11). Se on kuitenkin mahdollista ainoastaan sillä ehdolla, että elämme Jumalan vaatimusten mukaisesti. Tämä merkitsee monille sitä, että heidän on muutettava elämäntapaansa. Kaikki, jotka tekevät tarpeelliset muutokset, kokevat psalmista Daavidin sanojen totuudenmukaisuuden: ”Maistakaa ja nähkää, että Jehova on hyvä. Onnellinen on se voimakas mies, joka turvautuu häneen. Pelätkää Jehovaa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääviltä ei puutu mitään.” (Psalmit 34:8, 9.) Jehovaa pelkääviltä ei puutu mitään sellaista, millä on pysyvää arvoa, koska heillä on hyvä suhde häneen.

 4. Mitä sekä Daavid että Jeesus vakuuttivat?

⁴ Huomaa, että psalmin silloisen sovelluksen mukaisesti Daavid kunnioitti miehiään sanomalla heitä ”pyhiksi”. He kuuluivat Jumalan pyhään kansaan. Seuratessaan Daavidia he lisäksi antautuivat hengenvaaraan. Vaikka he olivat paossa kuningas Saulia, Daavid luotti siihen, että Jehova huolehtisi jatkuvasti heidän perustarpeistaan. Daavid kirjoitti: ”Harjakkaat nuoret leijonat ovat kärsineet puutetta ja olleet nälissään, mutta Jehovaa etsiviltä ei puutu mitään hyvää.” (Psalmit 34:10.) Jeesus vakuutti seuraajilleen samaa (Matteus 6:33).

 5. a) Millainen oli monien Jeesuksen seuraajien tausta? b) Mitä Jeesus neuvoi pelon suhteen?

⁵ Monet Jeesuksen juutalaisista kuulijoista kuuluivat vähäosaiseen tavalliseen kansaan. Niinpä Jeesus ”tunsi sääliä heitä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta” (Matteus 9:36). Olisiko näillä ihmisillä rohkeutta seurata Jeesusta? Saadakseen rohkeutta heidän piti kehittää Jehovan – ei ihmisten – pelkoa. Jeesus sanoi: ”Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin eivätkä sen jälkeen voi tehdä mitään enempää. Mutta minä osoitan teille, ketä teidän tulee pelätä: pelätkää häntä, jolla on tapettuaan valta heittää Gehennaan. Niin, minä sanon teille, häntä pelätkää. Eikö viisi varpusta myydä kahdesta vähäarvoisesta kolikosta? Silti yhtäkään niistä ei ole unohdettu Jumalan edessä. Mutta teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut. Älkää pelätkö; te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.” (Luukas 12:4–7.)

 6. a) Mitkä Jeesuksen sanat ovat vahvistaneet kristittyjä? b) Miksi Jeesus on paras esimerkki jumalanpelon osoittamisesta?

⁶ Kun viholliset painostavat Jehovaa pelkääviä ihmisiä lopettamaan Hänen palvelemisensa, nämä voivat palauttaa mieleensä Jeesuksen sanat: ”Jokaiseen, joka tunnustaa yhteyden minuun ihmisten edessä, siihen Ihmisen Poikakin tunnustaa yhteyden Jumalan enkelien edessä. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.” (Luukas 12:8, 9.) Nämä sanat ovat vahvistaneet kristittyjä erityisesti maissa, joissa tosi palvonta on kiellettyä. He ylistävät edelleen Jehovaa kristillisissä kokouksissa ja julkisessa sananpalveluksessa varovaisuutta noudattaen (Apostolien teot 5:29). Paras esimerkki jumalanpelon osoittamisesta on Jeesus (Heprealaisille 5:7). Profeetallinen Sana ennusti hänestä: ”Hänen päälleen on laskeutuva Jehovan henki, – – Jehovan pelon henki, ja hänen ilonsa on Jehovan pelossa.” (Jesaja 11:2, 3.) Jeesus on siis kaikin tavoin pätevä opettamaan meille, mitä hyötyä jumalanpelosta koituu.

 7. a) Miten kristityt osoittavat vastakaikua samanlaiselle kutsulle kuin minkä Daavid esitti? b) Miten vanhemmat voivat jäljitellä Daavidin hyvää esimerkkiä?

⁷ Kaikki, jotka jäljittelevät Jeesuksen esimerkkiä ja noudattavat hänen opetuksiaan, osoittavat tosiasiassa vastakaikua samanlaiselle kutsulle kuin minkä Daavid esitti: ”Tulkaa, te pojat, kuunnelkaa minua, Jehovan pelkoa minä teille opetan.” (Psalmit 34:11.) Daavidin oli luontevaa puhutella miehiään ”pojiksi”, koska he pitivät häntä johtajanaan. Daavid puolestaan auttoi seuraajiaan hengellisesti, niin että he saattoivat olla yksimielisiä ja pysyä Jumalan suosiossa. Tässä on erinomainen esimerkki kristityille vanhemmille. He ovat saaneet Jehovalta vallan ”kasvattaa – – [poikiaan ja tyttäriään] jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa” (Efesolaisille 6:4). Vanhemmat auttavat lapsiaan viettämään miellyttävää elämää Jehovan pelossa, kun he keskustelevat heidän kanssaan päivittäin hengellisistä asioista ja johtavat heille säännöllistä raamatuntutkistelua (5. Mooseksen kirja 6:6, 7).

Miten osoittaa Jumalan pelkoa?

 8, 9. a) Mikä tekee Jumalaa pelkäävien elämästä miellyttävää? b) Mitä kielemme varjelemiseen sisältyy?

⁸ Kuten aiemmin todettiin, Jehovan pelkääminen ei riistä meiltä iloa. Daavid kysyi: ”Kuka on se mies, joka iloitsee elämästä, joka rakastaa päiviä nähdäkseen hyvää?” (Psalmit 34:12.) Jehovan pelko on selvästikin avain siihen, että saa nauttia pitkästä elämästä ja nähdä hyvää. On kuitenkin helppo sanoa pelkäävänsä Jumalaa. Sen todistaminen käytöksellä on aivan eri asia. Siksi Daavid selittää, miten voimme osoittaa jumalanpelkoa.

⁹ ”Varjele kielesi pahasta ja huulesi puhumasta petosta.” (Psalmit 34:13.) Apostoli Pietari henkeytettiin lainaamaan tätä psalmin 34 kohtaa sen jälkeen, kun hän oli neuvonut kristittyjä osoittamaan toisiaan kohtaan veljellistä kiintymystä (1. Pietarin kirje 3:8–12). Kielemme varjeleminen pahasta merkitsee sitä, että kartamme vahingollista juoruilua. Pyrimme sen sijaan aina puhumaan toisille rakentavasti. Pyrimme myös rohkaisemaan toisia ja puhumaan totta. (Efesolaisille 4:25, 29, 31; Jaakobin kirje 5:16.)

10. a) Mitä kääntyminen pois pahasta merkitsee? b) Mitä sisältyy hyvän tekemiseen?

¹⁰ ”Käänny pois pahasta ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.” (Psalmit 34:14.) Kartamme asioita, jotka Jumala tuomitsee, kuten sukupuolista moraalittomuutta, pornografiaa, varastamista, spiritismiä, väkivaltaa, juoppoutta ja huumeidenkäyttöä. Emme myöskään hyväksy viihdettä, joka korostaa tällaisia iljettäviä asioita. (Efesolaisille 5:10–12.) Käytämme sen sijaan aikamme hyvän tekemiseen. Eniten hyvää voimme saada aikaan saarnaamalla säännöllisesti Valtakunnan sanomaa ja tekemällä opetuslapsia, koska näin autamme toisia pelastumaan (Matteus 24:14; 28:19, 20). Hyvän tekemiseen sisältyy myös se, että valmistaudumme seurakunnan kokouksiin ja olemme niissä läsnä, annamme lahjoituksia maailmanlaajuiseen työhön, huolehdimme valtakunnansalistamme ja kiinnitämme huomiota vähäosaisten kristittyjen tarpeisiin.

11. a) Miten Daavid noudatti käytännössä sitä, mitä hän opetti rauhasta? b) Miten voit pyrkiä rauhaan seurakunnassa?

¹¹ Daavid etsi rauhaa esimerkillisellä tavalla. Hänellä oli kahdesti mahdollisuus tappaa Saul. Molemmilla kerroilla hän pidättyi väkivallasta ja puhui myöhemmin kunnioittavasti kuninkaalle toivoen saavansa aikaan rauhan. (1. Samuelin kirja 24:8–11; 26:17–20.) Mitä voidaan tehdä nykyään, kun jokin tilanne uhkaa häiritä seurakunnan rauhaa? Meidän pitäisi ”etsiä rauhaa ja pyrkiä siihen”. Jos meistä siis tuntuu, että suhteemme johonkin toiseen uskovaan kiristyy, noudatamme Jeesuksen neuvoa: ”Tee ensin sovinto veljesi kanssa.” Sitten voimme taas keskittyä tosi palvonnan muihin piirteisiin. (Matteus 5:23, 24; Efesolaisille 4:26.)

Jumalan pelko palkitaan ruhtinaallisesti

12, 13. a) Mistä Jumalaa pelkäävät ihmiset saavat nykyään nauttia? b) Minkä suurenmoisen palkinnon uskolliset palvojat pian saavat?

¹² ”Jehovan silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän avunhuutoaan.” (Psalmit 34:15.) Kertomus siitä, miten Jumala kohteli Daavidia, osoittaa nämä sanat tosiksi. Nykyään tunnemme syvää iloa ja sisäistä rauhaa, koska tiedämme Jehovan huolehtivan meistä. Luotamme siihen, että hän täyttää aina tarpeemme, silloinkin kun olemme kovan paineen alaisina. Tiedämme, että pian kaikkien tosi palvojien edessä on Magogin Gogin ennustettu hyökkäys ja ”Jehovan suuri ja pelottava päivä”. (Joel 2:11, 31; Hesekiel 38:14–18, 21–23.) Joudummepa silloin kohtaamaan mitä tahansa, meihin soveltuvat Daavidin sanat: ”He huusivat, ja Jehova itse kuuli ja vapautti heidät kaikista heidän ahdistuksistaan.” (Psalmit 34:17.)

¹³ Tulee olemaan sykähdyttävää nähdä, miten Jehova korottaa suuren nimensä. Tunnemme sydämessämme suurempaa pelkoa ja syvempää kunnioitusta kuin koskaan aikaisemmin, ja kaikki vastustajat kohtaavat nöyryyttävän lopun. ”Jehovan kasvot ovat pahaa tekeviä vastaan karsiakseen pois maasta heidän muistonsa.” (Psalmit 34:16.) Miten ruhtinaallisesti meidät palkitaankaan, kun saamme kokea suurenmoisen vapautuksen ja pääsemme Jumalan uuteen vanhurskaaseen maailmaan!

Jehovan lupaukset auttavat meitä kestämään

14. Mikä auttaa meitä kestämään onnettomuuksista huolimatta?

¹⁴ Jehovan jatkuva totteleminen turmeltuneessa ja vihamielisessä maailmassa vaatii kestävyyttä. Tottelevaisuuden kehittämisessä meitä auttaa Jumalan pelko. Koska elämme kriittisiä aikoja, jotkut Jehovan palvelijat kokevat äärimmäisiä vaikeuksia, jotka ikään kuin särkevät heidän sydämensä ja musertavat heidän henkensä. He voivat kuitenkin olla ehdottoman varmoja siitä, että jos he luottavat Jehovaan, hän auttaa heitä kestämään. Daavidin sanat antavat aitoa lohtua: ”Jehova on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on musertunut henki.” (Psalmit 34:18.) Myös seuraavat Daavidin sanat ovat rohkaisevat: ”Paljon on vanhurskaalla onnettomuuksia, mutta Jehova vapauttaa hänet niistä kaikista.” (Psalmit 34:19.) Kohtaammepa kuinka paljon onnettomuuksia tahansa, Jehovalla on kylliksi voimaa vapauttaa meidät.

15, 16. a) Mistä onnettomuudesta Daavid sai tietää pian psalmin 34 sepittämisen jälkeen? b) Mikä auttaa meitä kestämään koettelemuksia?

¹⁵ Pian psalmin 34 sepittämisen jälkeen Daavid kuuli onnettomuudesta, joka oli kohdannut Nobin asukkaita, kun Saul surmautti heidät ja useimmat papit. Hän on varmasti tuntenut suurta tuskaa tajutessaan, että juuri hänen käyntinsä Nobissa nostatti Saulin vihan. (1. Samuelin kirja 22:13, 18–21.) Daavid epäilemättä pyysi Jehovalta apua ja sai lohtua sen tietämisestä, että ”vanhurskaat” tullaan herättämään kuolleista (Apostolien teot 24:15).

¹⁶ Ylösnousemustoivo vahvistaa meitäkin. Tiedämme, ettei mikään, mitä vihollisemme tekevät, voi vahingoittaa meitä pysyvästi (Matteus 10:28). Daavid ilmaisi luottavansa tähän, kun hän sanoi: ”Hän varjelee kaikki hänen [vanhurskaan] luunsa, yhtäkään niistä ei ole murrettu.” (Psalmit 34:20.) Tämä jae täyttyi kirjaimellisesti Jeesuksen tapauksessa. Vaikka Jeesus surmattiin julmasti, yhtäkään hänen luutaan ei ”murskattu” (Johannes 19:36). Laajemmin sovellettuna psalmi 34:20 vakuuttaa, että kohtaavatpa voidellut kristityt ja heidän kumppaninsa, ”muut lampaat”, millaisia koettelemuksia hyvänsä, he eivät kärsi pysyvää vahinkoa. Heidän luitaan ei kuvaannollisesti puhuen koskaan murskata. (Johannes 10:16.)

17. Mikä onnettomuus odottaa Jehovan kansan katumattomia vihaajia?

¹⁷ Toisin on jumalattomien laita. He niittävät pian sitä pahaa, mitä ovat kylväneet. ”Onnettomuus surmaa jumalattoman, ja vanhurskasta vihaavia pidetään syyllisinä.” (Psalmit 34:21.) Kaikki, jotka vastustavat jatkuvasti Jumalan kansaa, kohtaavat pahimman mahdollisen onnettomuuden. Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä he ”joutuvat kärsimään ikuisen tuhon rangaistustuomion” (2. Tessalonikalaisille 1:9).

18. Missä mielessä ”suuri joukko” on jo lunastettu, ja mitä se kokee tulevaisuudessa?

¹⁸ Daavidin psalmi päättyy seuraaviin rauhoittaviin sanoihin: ”Jehova lunastaa palvelijoittensa sielun, eikä ketään häneen turvautuvaa pidetä syyllisenä.” (Psalmit 34:22.) Lähellä 40-vuotisen hallituskautensa loppua Daavid sanoi: ”[Jumala] lunasti sieluni kaikesta ahdingosta.” (1. Kuninkaiden kirja 1:29.) Daavidin tavoin ne, jotka pelkäävät Jehovaa, voivat pian katsoa taakseen ja iloita siitä, että heidät on lunastettu kaikesta synnin aiheuttamasta syyllisyydestä ja pelastettu kaikista koettelemuksista. Useimmat voidellut kristityt ovat jo saaneet taivaallisen palkintonsa. ”Suuri joukko” kaikista kansakunnista liittyy nykyään palvelemaan Jumalaa jäljellä olevien Jeesuksen veljien kanssa. Tuon ”suuren joukon” jäsenet saavat nauttia puhtaasta asemasta Jehovan edessä, koska he uskovat Jeesuksen vuodatetun veren lunastusvoimaan. Kristuksen tulevan tuhatvuotisen hallituskauden aikana lunastusuhrin täyttä hyötyä sovelletaan heihin ja heidät kohotetaan inhimilliseen täydellisyyteen. (Ilmestys 7:9, 14, 17; 21:3–5.)

19. Mitä ”suuren joukon” jäsenet ovat päättäneet tehdä?

¹⁹ Miksi Jumalan palvojien ”suuri joukko” saa kaikki nämä siunaukset? He pelkäävät, ihailevat ja kunnioittavat Jehovaa ja ovat siksi päättäneet palvella ja totella häntä jatkuvasti. Jehovan pelko tekee elämästä miellyttävää tänä aikana ja auttaa meitä ”saamaan lujan otteen todelliseen elämään”, ikuiseen elämään Jumalan uudessa maailmassa. (1. Timoteukselle 6:12, 18, 19; Ilmestys 15:3, 4.)

Muistatko?

• Miksi meidän tulee pelätä Jumalaa, ja mitä hänen pelkäämisensä merkitsee?

• Miten Jumalan pelon pitäisi vaikuttaa käytökseemme?

• Miten Jumalan pelkääminen palkitaan?

• Mitkä lupaukset auttavat meitä kestämään?

[Kuva s. 26]

Jehovaa pelkäävät ihmiset noudattavat varovaisuutta kiellon alaisuudessa.

[Kuva s. 28]

Voimme tehdä lähimmäisillemme eniten hyvää kertomalla heille Valtakunnan hyvää uutista.