Varo vahingollista juoruilua!

”Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.” – SANANLASKUT 10:19.

 1. Miten vahingollista on ilkeämielinen juoruaminen eli panettelu?

MIKÄÄN ei voi muuttaa kuolettavaa myrkkyä terveelliseksi juomaksi. Ilkeämielistä juoruamista eli panettelua on sopivasti verrattu myrkkyyn, joka voi myös riistää rehdiltä ihmiseltä hänen hyvän nimensä. Roomalainen runoilija Juvenalis kutsui panettelua ”pahimmaksi kaikista myrkyistä”. Ja englantilainen näytelmäkirjailija William Shakespeare pani seuraavat sanat yhden näytelmänsä henkilön suuhun: ”Hyvän nimeni jos viet, niin ryöstät semmoista, jok’ ei rikkaaks sua saata, vaan köyhän köyhäks minut.”

 2. Mitkä kysymykset ansaitsevat tarkastelumme?

² Mutta mitä juoruaminen oikeastaan on? Miten se voi erota panettelusta? Miksi vahingollista juoruilua tulee varoa? Ja miten se voidaan tehdä?

Miten ne eroavat

 3. Miten juoruaminen eroaa panettelusta?

³ Juoru on ”joutavaa, ei aina todenperäistä puhetta toisista ihmisistä ja heidän asioistaan”. Se on ”kevytmielistä, tuttavallista puhetta tai kirjoittelua”. Koska me kaikki olemme kiinnostuneita ihmisistä, me puhumme joskus toisista hyviä ja rakentavia asioita. Panettelu on erilaista. Se esittää ”valheellisia tietoja, joiden tarkoitus on vahingoittaa toisen hyvää nimeä ja mainetta”. Sellainen puhe on yleensä ilkeämielistä ja se on epäkristillistä.

 4. Miten panettelu erään kirjailijan mukaan voi alkaa, ja mistä se juontaa juurensa?

⁴ Viaton juoruilu voi muuttua häijyksi panetteluksi. Kirjailija Arthur Mee sanoi: ”Hyvin usein panettelu, joka vahingoittaa ihmistä ja saattaa aiheuttaa hänen perikatonsa, alkaa juorusta, juorusta jonka alkuna ei kenties ole mitään pahempaa kuin joutava puhe. Se kuuluu maailmassa pahimpiin asioihin, mutta yleensä se juontaa juurensa tietämättömyydestä. Sitä esiintyy ennen kaikkea niiden keskuudessa, joilla on hyvin vähän tekemistä ja joilla ei ole mitään erityistä tavoitetta elämässä.”

 5. Mikä on Paavalin 1. Timoteuksen kirjeen 5:11–15:ssä olevien neuvojen ydin?

⁵ Koska joutava puhe voi johtaa panetteluun, apostoli Paavali esitti suoria sanoja eräistä juoruilijoista. Mainittuaan lesket, jotka olivat oikeutettuja samaan seurakunnan apua, hän kirjoitti: ”Kieltäydy ottamasta mukaan nuorempia leskiä, sillä kun heidän sukupuoliset intohimonsa ovat tulleet heidän ja Kristuksen väliin, – – samalla he myös oppivat olemaan toimettomia, kierrellen taloissa, eikä vain toimettomia, vaan myös juoruilijoita ja toisten asioihin sekaantujia, puhumaan sellaisesta, mistä heidän ei pitäisi. Haluan sen tähden, että nuoremmat lesket menevät naimisiin, synnyttävät lapsia, hoitavat taloutta eivätkä anna vastustajalle mitään syytä herjaamiseen. Jotkut ovat näet jo kääntyneet syrjään seuraamaan Saatanaa.” – 1. Timoteukselle 5:11-15.

 6. Mitä ihmisen tulisi tehdä voittaakseen henkilökohtaisen heikkouden sellaiseen juoruamiseen, joka voi johtaa panetteluun?

⁶ Koska Paavali kirjoitti Jumalan henkeytyksestä, hän ei esittänyt epäoikeudenmukaisia huomautuksia noista naisista. On aiheellista harkita vakavasti hänen sanojaan. Kukaan jumalinen nainen ei halua ’kääntyä syrjään seuraamaan Saatanaa’. Mutta entä jos kristitty nainen huomaa, että hän lankeaa helposti puheeseen, joka voisi saada hänet syyllistymään panetteluun? Silloin hänen pitäisi nöyrästi noudattaa Paavalin neuvoa: ”Naisten tulee – – olla vakavia, ei panettelevia.” Hän sanoi myös: ”Olkoot iäkkäät naiset käyttäytymisessään jumalaapelkääviä, ei panettelevia.” (1. Timoteukselle 3:11; Tiitukselle 2:3) Veljienkin tulisi noudattaa järkevästi tuota viisasta neuvoa.

 7. Minkä raamatunkohtien perusteella sanoisit, että meidän kaikkien tulisi valvoa puhettamme?

⁷ Toisinaan me kaikki tietysti puhumme muista ihmisistä, heidän palveluksessa saamistaan kokemuksista ja niin edelleen. Mutta älkäämme koskaan ’istuko ja puhuko veljeämme vastaan’. (Psalmi 50:19, 20) On tosiaan viisasta olla puhumatta liian paljon, koska ”missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava”. (Sananlaskut 10:19) Meidän tulisi siksi varoa juoruilua, vaikkei se tuntuisikaan vahingolliselta. Meidän ei tarvitse puhua kaiken aikaa ihmisistä, sillä meillä on erinomainen valikoima aiheita, jos ajattelemme vanhurskaita, siveellisesti puhtaita, rakastettavia, hyveellisiä ja ylistettäviä asioita. – Filippiläisille 4:8.

Miten juorusta tulee panettelua

 8. Miksi ei ole aina väärin puhua toisista kristityistä?

⁸ Siinä, että puhumme uskovien tovereittemme kenttäpalveluksesta ja muista jumalisista toimista, ei ole mitään pahaa, jos lausuntomme pitävät paikkansa eivätkä tuota vahinkoa. Todellisuudessa tällaiset myönteiset huomautukset saattavat rohkaista toisia. (Vrt. Apostolien teot 15:30–33.) Jotkut kristityt puhuivat uskollisesta vanhimmasta Gaiuksesta, jolle apostoli Johannes kirjoitti: ”Rakas, teet uskollista työtä, mitä tahansa teetkin veljien, ja lisäksi vieraitten, hyväksi, jotka ovat seurakunnan edessä todistaneet sinun rakkaudestasi.” (3. Johannes 5, 6) Ei siis ole aina väärin puhua toisista kristityistä.

 9. a) Miten kevytmielinen jutustelu voi muuttua rehtien ihmisten panetteluksi? b) Mitä kysymyksiä meidän olisi sopivaa tehdä itsellemme?

⁹ Kevytmielinen jutustelu voi kuitenkin muuttua rehtien ihmisten panetteluksi, jos sekaannumme heidän yksityisasioihinsa, asetamme heidän vaikuttimensa kyseenalaisiksi tai herätämme epäilyksiä heidän käytöksestään. Voisimme ottaa tavaksemme tehdä itsellemme seuraavanlaisia kysymyksiä: Vahingoittaisiko puheeni toisen mainetta? Pitävätkö sanani paikkansa? (Ilmestys 21:8) Sanoisinko saman, jos hän olisi läsnä? Kylväisikö se epäsopua seurakuntaan? Voisivatko lausuntoni saada hänet menettämään palvelusetuja? Voisiko kateus asustaa sydämessäni? (Galatalaisille 5:25, 26; Tiitukselle 3:3) Tuottaisivatko huomautukseni hyvää vai pahaa hedelmää? (Matteus 7:17–20) Olisinko sanonut samoin apostoleista? (2. Korinttolaisille 10:10–12; 3. Johannes 9, 10) Sopiiko sellainen puhe ihmisille, jotka kunnioittavat Jehovaa?

10, 11. Mitä me Psalmin 15:1–3:n mukaan emme tee, jos haluamme olla Jumalan vieraita?

¹⁰ Psalmi 15:1 kysyy niistä, jotka kunnioittavat Jumalaa: ”Herra, kuka saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi?” Psalmista Daavid vastaa: ”Se, – – joka ei panettele kielellänsä, joka ei tee toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi.” (Psalmi 15:2, 3) Tässä sana ”panettele” tulee heprean verbistä, joka merkitsee ’kävellä’ ja siten ’liikkua’. Israelilaisia käskettiin: ”Älä liiku panettelijana kansasi keskellä.” (3. Mooseksen kirja 19:16) Kuka tahansa, joka ’liikkuu panettelijana’, ei ole Jumalan vieras eikä ystävä.

¹¹ Jumalan ystävät eivät tee mitään pahaa tovereilleen eivätkä hyväksy eli ota totuudellisina vastaan mitään häpäiseviä kertomuksia rehdeistä tuttavistaan. Sen sijaan että levittäisimme valheellisia kertomuksia uskonveljistä ja lisäisimme sitä jumalattomien ihmisten ilkeämielisten soimausten kuormaa, jota he jo kantavat, meidän tulisi puhua heistä hyvää. Meidän ei tulisi koskaan haluta kasvattaa uskollisten veljiemme ja sisartemme taakkaa esittämällä heistä moittivia sanoja.

Kun syntyy vaikeuksia

12. Miten Apostolien tekojen 15:36–41 voi auttaa meitä, jos meillä on kiusaus juoruta sellaisesta, jonka kanssa meillä on erimielisyyttä?

¹² Epätäydellisinä ihmisinä meillä voi olla kiusaus puhua sellaista ihmistä vastaan, jonka kanssa meillä on ollut vakava erimielisyys. Mutta ajattelehan, mitä tapahtui, kun apostoli Paavali oli lähdössä toiselle lähetysmatkalleen. Vaikka Barnabas oli päättänyt ottaa Markuksen mukaansa, Paavali ei ollut samaa mieltä, ”koskapa – – [Markus] oli poistunut heidän luotaan Pamfyliasta eikä ollut lähtenyt heidän kanssaan työhön”. Siitä syntyi ”kiivas suuttumuksen purkaus”, ja he erosivat. Barnabas otti Markuksen mukaansa Kyprokseen, kun taas Paavali otti mukaansa Silaan kulkemaan Syyrian ja Kilikian halki. (Apostolien teot 15:36–41) Myöhemmin Paavalin, Barnabaan ja Markuksen välit ilmeisesti korjaantuivat, sillä Markus oli apostolin mukana Roomassa, ja Paavali puhui hänestä hyvää. (Kolossalaisille 4:10) Vaikka noilla kristityillä oli ollut erimielisyyttä, todisteet eivät osoita heidän kulkeneen ympäriinsä juoruamassa toisistaan uskonveljiensä keskuudessa.

13. Missä Pietaria koskevassa tilanteessa Paavali vastusti mahdollista kiusausta juoruta kristitystä toveristaan?

¹³ Paavalikin vastusti hänellä mahdollisesti ollutta kiusausta turvautua vahingolliseen juoruun ojentaessaan Keefasta (Pietaria). Keefas ei ollut kehdannut syödä pakanauskovien kanssa eikä seurustella heidän kanssaan, koska läsnä oli joitakin Jerusalemista tulleita juutalaiskristittyjä. Paavali ei puhunut Pietarista hänen selkänsä takana, vaan ’vastusti häntä vasten kasvoja’ puhumalla rohkeasti ”kaikkien edessä”. (Galatalaisille 2:11–14) Pietarikaan ei juorunnut ojentajastaan. Itse asiassa hän myöhemmin käytti hänestä sanoja ”rakas veljemme Paavali”. (2. Pietari 3:15) Vaikka siis uskonveli tarvitsee oikaisua, niin se ei ole mikään syy hänestä juoruamiseen. On olemassa erittäin hyvät syyt varoa sellaista puhetta ja vastustaa kiusausta vahingollisen juorun levittämiseen.

Miksi olla varuillaan?

14. Mikä on pääsyy, jonka vuoksi ei tule kuunnella eikä levittää vahingollista juorua?

¹⁴ Pääsyy, jonka vuoksi meidän ei tulisi kuunnella vahingollista juorua eikä osallistua sen levittämiseen, on se, että haluamme miellyttää Jehovaa, joka tuomitsee panettelun. Kuten mainittiin, niin Jumalan suhtautuminen sellaiseen puheeseen ilmeni selvästi israelilaisille annetusta käskystä: ”Älä liiku panettelijana kansasi keskellä äläkä vaani lähimmäisesi verta. Minä olen Herra.” (3. Mooseksen kirja 19:16) Voidaksemme siis nauttia Jumalan suosiosta emme saa panetella ketään, jonka saatamme mainita keskusteluissamme.

15. Kuka on pahin panettelija, ja miten vahingollinen juoruaminen voi vaikuttaa suhteeseemme Jumalaan?

¹⁵ Toinen syy karttaa vahingollista juoruilua on se, että se voisi johtaa Saatanan, Jehovan pahimman panettelijan, jäljittelemiseen. Tälle Jumalan periviholliselle annettiin sopivasti jopa nimeksi ”Panettelija” (kreik. di·aʹbo·los ’panettelija’). Kun Eeva kuunteli Saatanan panettelevaa puhetta Jumalaa vastaan ja toimi sen mukaisesti, niin ensimmäinen ihmispari erotettiin parhaasta Ystävästään. (1. Mooseksen kirja 3:1–24) Älkäämme koskaan antako periksi Saatanan juonille ja sekaantuko vahingolliseen puheeseen, joka ansaitsee Jumalan paheksunnan ja voi sen vuoksi erottaa meidät parhaasta Ystävästämme, Jehova Jumalasta.

16. Miten panettelija ”erottaa ystävykset”?

¹⁶ Meidän ei tulisi kuunnella ilkeämielisiä juoruilijoita, koska he erottavat ystäviä. Usein panettelijat liioittelevat, väärinesittävät, valehtelevat ja syytävät suustaan loputtomasti kiihottavia sanoja. Sen sijaan että he puhuisivat ihmiselle kasvoista kasvoihin, he supattelevat hänen selkänsä takana. Usein herätetään perusteettomia epäilyksiä. Siten ”panettelija erottaa ystävykset”. – Sananlaskut 16:28.

17. Miksi meidän tulisi varoa sotkeutumasta kovin paljoa edes kevytmieliseen juoruamiseen?

¹⁷ Meidän tulisi varoa sekaantumasta kovin paljoa edes kevytmieliseen juoruilemiseen. Minkä vuoksi? Koska huomautus, jota ei ole tarkoitettu loukkaamaan ketään, voi muuttua loukkaavaksi, kun se toistetaan. Se voi paisua tai vääristyä, kunnes se vahingoittaa jumalisen ihmisen mainetta ja riistää häneltä hänen hyvän nimensä. Jos kävisi näin, niin miltä sinusta tuntuisi, jos olisit pannut tuon kertomuksen alulle tai jatkanut sitä eteenpäin? Ihmiset voisivat pitää sinua todennäköisenä vahingon aiheuttajana eivätkä ehkä siksi enää etsisi seuraasi. – Vrt. Sananlaskut 20:19.

18. Miten juoruilu voi tehdä ihmisestä valehtelijan?

¹⁸ Yksi syy varuillaan oloon on se, että vahingollinen juoruilu voi tehdä sinusta valehtelijan. ”Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.” (Sananlaskut 26:22) Mitä jos nielet valheita ja toistat niitä? Silloinkin kun luulet valheita tosiksi, valehtelet levittäessäsi niitä. Kun niiden valheellisuus paljastuu, sinua voidaan pitää valehtelijana. Haluatko, että käy niin? Eikö Jumala pidä valheopettajia vastuullisina uskonnollisista valheista? Pitää, ja hän katsoo myös valehtelevien panettelijoiden olevan tilivelvollisia. Jeesus varoitti: ”Ihmisten on viimeisellä tuomiolla tehtävä tiliä jokaisesta turhasta sanastaan. Sillä sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi ja sanojesi perusteella sinut julistetaan syylliseksi.” (Matteus 12:36, 37, Uusi testamentti nykysuomeksi) Koska ”kukin meistä on tekevä itsestään tilin Jumalalle”, niin haluaisitko sinä hänen tuomitsevan sinut valehtelevaksi panettelijaksi? – Roomalaisille 14:12.

19. Miksi voidaan sanoa, että vahingollinen juoruilu voi olla murhaavaa?

¹⁹ Vielä yksi syy olla levittämättä vahingollista juorua on se, että se voi olla murhaavaa. Niin, se voi olla kuolettavaa, se voi tuhota viattoman ihmisen hyvän maineen. Jotkin kielet ovat ’teräviä miekkoja’, ja karvaat sanat ovat kuin nuolia, jotka on väijyksistä ammuttu kohti nuhteetonta. Daavid rukoili: ”Kätke [Jehova] minut pahain seuralta, väärintekijäin riehuvalta joukolta, jotka hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan karvaat sanat, salaa ampuaksensa nuhteettoman.” (Psalmi 64:3–5) Haluaisitko joutua vastuuseen siitä, että olet puhunut niin paljon pahaa toisesta ihmisestä, että hän on katsonut välttämättömäksi rukoilla Jumalalta helpotusta psalmistan tavoin? Haluatko syyllistyä sellaiseen, mikä vastaa murhaa?

20. a) Mitä voi Jumalan seurakunnassa tapahtua katumattomalle panettelijalle? b) Millaista varovaisuutta vanhinten täytyy noudattaa juoruamisen ja panettelun yhteydessä?

²⁰ Panettelu voi johtaa Jumalan järjestöstä karkottamiseen; panettelija voidaan erottaa, kenties katumattomana valehtelijana. Sellaiseen toimenpiteeseen ei kuitenkaan tule ryhtyä niitä vastaan, jotka syyllistyvät kevytmieliseen juoruamiseen. Vanhinten tulisi punnita asioita rukoillen ja tehdä jyrkkä ero pelkän juoruamisen ja häijyn panettelun välillä. Ennen kuin väärintekijä erotetaan, hänen täytyy olla ilkeämielinen, katumaton panettelija. Vanhimmilla ei ole valtuutta erottaa ketään mitättömän juoruilun vuoksi, jonka vaikuttimena on inhimillinen kiinnostus, mutta joka ei ole valheellista eikä ilkeämielistä. Asioita ei saa suhteettomasti suurennella, ja sen osoittamiseksi, että kyseessä on kiistattomasti panettelu, täytyy olla konkreettisia todistajalausuntoja. (1. Timoteukselle 5:19) Katumattomat panettelijat karkotetaan pääasiassa siksi, että ilkeämielinen juoruilu saadaan tukahdutettua ja seurakunta säästyy tulemasta synnin hapattamaksi. (1. Korinttolaisille 5:6–8, 13) Vanhinten ei kuitenkaan tulisi koskaan olla niin hätäisiä, että he erottavat jonkun epäraamatullisin perustein. Rukouksen ja neuvonnan avulla he kykenevät usein auttamaan häntä katumaan, pyytämään anteeksi tai muuten korjaamaan tilanteen ja edistymään jatkuvasti kielensä kesyttämisessä.

Onko se panettelua?

21. Mitä sinun tulisi tehdä sen sijaan, että juoruaisit väärintekijästä?

²¹ Viisas sananlasku sanoo: ”Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.” (Sananlaskut 11:13) Merkitseekö tämä sitä, että jos tiedät jonkun salaa syyllistyvän törkeään syntiin, siitä puhuminen olisi panettelua? Ei. Tietenkään sinun ei tulisi juoruta asiasta. Sinun tulisi puhua väärintekijälle ja kehottaa häntä etsimään vanhinten apua. (Jaakob 5:13–18) Jos hän ei tee tätä kohtuullisen ajan kuluesa, niin seurakunnan puhtaudesta tuntemasi huolen tulisi saada sinut ilmoittamaan asiasta vanhimmille. – 3. Mooseksen kirja 5:1.

22. Miksi voimme sanoa, ettei 1. Korinttolaiskirjeen 1:11 anna valtuutta juoruamiselle?

²² Sellainen ilmoitus voi johtaa väärintekijän kurittamiseen, ja se ei näyttäisi olevan ilahduttavaa. Mutta kurilla valmennettu ihminen korjaa vanhurskauden hedelmää. (Heprealaisille 12:11) Väärinteko tulisi paljastaa niille, jotka on määrätty huolehtimaan sellaisista asioista, ei juoruilijoille, jotka saattavat lörpötellä siitä. Paavali sanoi Korinton kristityille: ”Ne, jotka ovat Kloen huonekuntaa, toivat minulle ilmi teistä, veljeni, että keskuudessanne on erimielisyyksiä.” (1. Korinttolaisille 1:11) Juoruilivatko tuon huonekunnan jäsenet uskonveljistään? Eivät, vaan he ilmoittivat asiasta vastuulliselle vanhimmalle, joka saattoi ryhtyä toimenpiteisiin apua tarvitsevien hyväksi saadakseen heidän jalkansa takaisin elämän polulle.

23. Mikä kysymys jää tarkasteltavaksi?

²³ Jos me autamme ihmistä varomaan sekaantumista vahingolliseen juoruilemiseen, me teemme jotakin hänen hyväkseen. Viisas sananlasku sanoo: ”Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.” (Sananlaskut 13:3) On siis selvästi olemassa hyviä syitä varoa vahingollista juoruilua ja pahansuopaa panettelua. Mutta miten sitten vahingollisesta juoruamisesta voidaan tehdä loppu? Seuraava kirjoitus kertoo siitä.

Mitä vastaat?

◻ Miten kevytmielinen juoruaminen eroaa panettelusta?

◻ Miten juoruamisesta voi tulla panettelua?

◻ Mainitse joitakin syitä, joiden vuoksi tulee varoa vahingollista juoruilua.

◻ Miksi toisen törkeästä väärinteosta ilmoittaminen ei ole panettelemista?

[Kuva s. 14]

Varmistaudu siitä, ettet koskaan syyllisty toisen selkään ampumiseen juoruilemalla hänestä