Yhdeksästoista luku

Ulkokultaisuus paljastetaan!

Jesaja 58:1–14

 1. Miten Jeesus ja Jehova suhtautuvat ulkokultaisuuteen, ja miten se ilmenee Jesajan päivinä?

”ULKONAISESTI [te] näytätte ihmisistä vanhurskailta”, sanoi Jeesus aikansa uskonnollisille johtajille, ”mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta.” (Matteus 23:28.) Tuomitessaan ulkokultaisuuden Jeesus heijasti taivaallisen Isänsä näkemystä. Jesajan profetian 58. luvussa huomio kiinnitetään erityisesti Juudassa rehottavaan ulkokultaisuuteen. Riitely, sorto ja väkivalta kuuluvat jokapäiväiseen elämänmenoon, ja sapatinvietto on rappeutunut merkityksettömäksi muotomenoksi. Ihmiset palvelevat Jehovaa vain nimellisesti ja näyttelevät huomiota herättävästi hurskasta paastoamalla näön vuoksi. Ei ihme, että Jehova paljastaa, mitä he ovat todellisuudessa!

’Kerro kansalle sen kapinasta’

 2. Millaista henkeä Jesaja osoittaa julistaessaan Jehovan sanomaa, ja ketkä ovat nykyään hänen kaltaisiaan?

² Vaikka Jehova inhoaa Juudan käytöstä, hänen tälle kansakunnalle osoittamiinsa sanoihin sisältyy lämmin kehotus katua. Silti hän ei halua, että hänen nuhteensa on epäselvä. Niinpä hän käskee Jesajaa: ”Huuda täyttä kurkkua, älä pidättele. Korota äänesi niin kuin torvi ja kerro minun kansalleni sen kapinasta ja Jaakobin huoneelle sen synneistä.” (Jesaja 58:1.) Jos Jesaja julistaa rohkeasti Jehovan sanat, hän voi saada kansan vihat niskoilleen, mutta hän ei peräänny. Hänellä on edelleen sama antaumuksen henki, jota hän osoitti sanoessaan: ”Tässä minä olen! Lähetä minut.” (Jesaja 6:8.) Jesaja on erinomainen esimerkki kestävyydestä nykyisille Jehovan todistajille, joille on niin ikään annettu tehtäväksi saarnata Jumalan sanaa ja paljastaa uskonnollinen ulkokultaisuus! (Psalmit 118:6; 2. Timoteukselle 4:1–5.)

 3, 4. a) Millaisen väärän ulkoisen vaikutelman kansa antaa Jesajan päivinä? b) Millainen tilanne Juudassa todellisuudessa vallitsee?

³ Päältäpäin katsoen näyttää siltä, että Jesajan aikalaiset etsivät Jehovaa ja saavat mielihyvää hänen vanhurskaista tuomioistaan. Jehova sanoo: ”Minua he kuitenkin etsivät päivästä päivään, ja minun teitteni tuntemisesta he ilmaisivat mielihyvää kuin kansakunta, joka noudatti vanhurskautta eikä ollut hylännyt Jumalansa oikeutta pyytäessään minulta vanhurskaita tuomioita, lähestyessään Jumalaa, josta he saivat iloa.” (Jesaja 58:2.) Onko tämä mielihyvä, jota he väittävät saavansa Jehovan teistä, aitoa? Ei. He ovat ”kuin kansakunta, joka noudatti vanhurskautta”, mutta yhtäläisyys on vain pintapuolista. Todellisuudessa kansa on ”hylännyt Jumalansa oikeuden”.

⁴ Pitkälti samanlainen tilanne paljastettiin myöhemmin profeetta Hesekielille. Jehova kertoi hänelle, että juutalaiset sanoivat toisilleen: ”Tulkaahan ja kuulkaa, mikä on Jehovalta lähtevä sana.” Mutta Jumala varoitti Hesekieliä heidän vilpillisyydestään: ”He tulevat luoksesi, – – ja he kuulevat sanasi, mutta eivät tee niiden mukaan, sillä suullaan he esittävät himokkaita haluja ja heidän väärän voittonsa perässä kulkee heidän sydämensä. Ja katso, sinä olet heille kuin laulu aistillisesta rakkaudesta, kuin kaunisääninen ja taitava kielisoittimella soittaja. Ja he kuulevat sanasi, mutta ei kukaan tee niiden mukaan.” (Hesekiel 33:30–32.) Jesajankin aikalaiset väittävät etsivänsä jatkuvasti Jehovaa, mutta he eivät tottele hänen sanojaan.

Ulkokultaista paastoamista

 5. Miten juutalaiset yrittävät saada Jumalan suosion, ja miten Jehova suhtautuu siihen?

⁵ Yrittäessään saada Jumalan suosion juutalaiset paastoavat muodon vuoksi, mutta heidän hurskastelunsa vain vieraannuttaa heitä Jehovasta. He kysyvät näennäisen hämmästyneinä: ”Miksi me paastosimme etkä sinä nähnyt ja vaivasimme sieluamme etkä sinä pannut merkille?” Jehova vastaa suorapuheisesti: ”Tosiaan te saitte iloa paastopäivästänne, kun ajoitte työhön kaikkia hyväksenne uurastavia. Tosiaan, riidelläksenne ja kamppaillaksenne te paastositte ja lyödäksenne jumalattomuuden nyrkillä. Ettekö jatkaneet paastoamista niin kuin päivänä, jona saattaisitte äänenne kuulumaan korkeudessa? Tällainenko tulisi olemaan paasto, jonka minä valitsen, päivä, jona ihminen vaivaa sieluaan? Että hän painaisi päänsä alas niin kuin kaisla ja levittäisi lepovuoteekseen säkkikankaan ja tuhkaa? Tätäkö sinä kutsut paastoksi ja Jehovalle otolliseksi päiväksi?” (Jesaja 58:3–5.)

 6. Mitkä juutalaisten teot paljastavat, että heidän paastoamisensa on ulkokultaista?

⁶ Samalla kun ihmiset paastoavat, tekeytyvät vanhurskaiksi ja jopa pyytävät Jehovalta vanhurskaita tuomioita, he etsivät itsekästä nautintoa ja tavoittelevat taloudellista hyötyä. He riitelevät, sortavat ja harjoittavat väkivaltaa. Yrittäessään peitellä tekojaan he tekeytyvät katuviksi suremalla syntejään huomiota herättävästi: he roikottavat päätään kuin kaislat ja istuvat säkkikankaan ja tuhkan päällä. Mitä merkitystä kaikella tällä on, jos he jatkavat kapinointiaan? He eivät osoita lainkaan sitä jumalista murhetta ja katumusta, jonka pitäisi liittyä vilpittömiin paastoihin. Vaikka heidän valituksensa on äänekästä, sitä ei kuulla taivaassa.

 7. Miten Jeesuksen ajan juutalaiset toimivat ulkokultaisesti, ja millä tavalla monet toimivat nykyään samoin?

⁷ Jeesuksen aikana juutalaisten paastoaminen oli samanlaista muodollista teeskentelyä, ja jotkut paastosivat jopa kahdesti viikossa! (Matteus 6:16–18; Luukas 18:11, 12.) Monet uskonnolliset johtajat jäljittelivät Jesajan sukupolvea myös siinä, että he olivat kovia ja hallitsevia. Siksi Jeesus paljasti rohkeasti nuo uskonnolliset ulkokultailijat ja sanoi heille, että heidän palvontamuotonsa oli hyödytön (Matteus 15:7–9). Nykyäänkin miljoonat ihmiset ”julistavat julkisesti tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet, koska he ovat inhottavia ja tottelemattomia eivätkä minkäänlaiseen hyvään työhön hyväksyttyjä” (Titukselle 1:16). He saattavat toivoa Jumalalta armoa, mutta heidän käytöksensä kielii heidän vilpillisyydestään. Jehovan todistajat sitä vastoin osoittavat aitoa jumalista antaumusta ja veljellistä rakkautta (Johannes 13:35).

Millaista on aito katumus

 8, 9. Millaisia myönteisiä tekoja täytyy vilpittömään katumukseen liittyä?

⁸ Jehova haluaa ihmisten tekevän muutakin kuin paastoavan syntiensä vuoksi. Hän haluaa heidän katuvan. Silloin he saavat hänen suosionsa. (Hesekiel 18:23, 32.) Hän selittää, että paastoamisella olisi merkitystä vain siinä tapauksessa, että sen ohella korjataan aiemmat synnit. Harkitse niitä tutkivia kysymyksiä, joita Jehova esittää: ”Eikö tämä ole paasto, jonka minä valitsen, että jumalattomuuden kahleet irrotetaan, iesvarren siteet avataan ja muserretut vapautetaan ja että te katkaisette jokaisen iesvarren?” (Jesaja 58:6.)

⁹ Kahleet ja iesvarret kuvaavat osuvasti ankaraa orjuutta. Niinpä sen sijaan, että ihmiset paastoaisivat ja samanaikaisesti sortaisivat toisia uskovia, heidän pitäisi totella seuraavaa käskyä: ”Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (3. Mooseksen kirja 19:18.) Heidän tulisi vapauttaa ne, joita he ovat sortaneet ja epäoikeudenmukaisesti orjuuttaneet.a Huomiota herättävät uskonnolliset teot, kuten paastoaminen, eivät korvaa aitoa jumalista antaumusta ja veljellisestä rakkaudesta kertovia tekoja. Jesajan aikalainen profeetta Miika kirjoitti: ”Mitä muuta Jehova vaatii sinulta takaisin kuin että noudatat oikeutta ja rakastat huomaavaisuutta ja olet vaatimaton vaeltaessasi Jumalasi kanssa?” (Miika 6:8.)

10, 11. a) Mitä juutalaisten olisi parempi tehdä kuin paastota? b) Miten kristityt voivat nykyään soveltaa Jehovan juutalaisille antamia neuvoja?

¹⁰ Oikeudenmukaisuus, huomaavaisuus ja vaatimattomuus vaatii tekemään hyvää toisille. Tämä on Jehovan lain ydin. (Matteus 7:12.) Heidän olisi paljon parempi paastoamisen sijasta jakaa yltäkylläisyydestään puutteenalaisille. Jehova kysyy: ”Eikö se [ole paasto, jonka minä valitsen], että jaat leipäsi nälkäiselle ja tuot ahdistetut, kodittomat taloosi? Että nähdessäsi alastoman peität hänet ja ettet kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?” (Jesaja 58:7.) Teennäisen paastoamisen sijasta niiden Juudan asukkaiden, joilla on varaa, tulisi antaa ruokaa, vaatteita tai asunto puutteenalaisille maanmiehilleen, jotka ovat heidän omaa lihaansa.

¹¹ Nämä kauniit periaatteet, jotka liittyvät veljelliseen rakkauteen ja Jehovan ilmaisemaan sääliin, eivät sovellu vain Jesajan ajan juutalaisiin. Ne ohjaavat yhtä lailla kristittyjä. Siksi apostoli Paavali kirjoitti: ”Todellakin siis, niin kauan kuin meillä on siihen suotuisaa aikaa, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa.” (Galatalaisille 6:10.) Kristillisen seurakunnan on oltava rakkauden ja veljellisen kiintymyksen satama, varsinkin nykyään, kun elämme yhä kriittisemmiksi muuttuvia aikoja. (2. Timoteukselle 3:1; Jaakobin kirje 1:27.)

Tottelevaisuus tuo runsaasti siunauksia

12. Mitä Jehova tekee, jos hänen kansansa tottelee häntä?

¹² Kunpa Jehovan kansa vain ymmärtäisi kiinnittää huomiota siihen ojennukseen, jota hän rakkaudellisesti antaa! Jehova sanoo: ”Silloin sinun valosi puhkeaisi esiin niin kuin aamunkoitto, ja pian toipuminen orastaisi sinussa. Ja vanhurskautesi kulkisi varmasti sinun edelläsi; Jehovan kunnia olisi selustavartiosi. Silloin sinä kutsuisit, ja Jehova itse vastaisi; sinä huutaisit apua, ja hän sanoisi: ’Tässä olen!’” (Jesaja 58:8, 9a.) Miten lämpimiä, vetoavia sanoja! Jehova siunaa ja suojelee niitä, jotka saavat iloa rakkaudellisesta huomaavaisuudesta ja vanhurskaudesta. Jos Jehovan kansa katuu kovuuttaan ja ulkokultaisuuttaan sekä tottelee häntä, tilanne muuttuu heidän kannaltaan paljon valoisammaksi. Jehova suo kansalle ”toipumisen”, hengellisen ja fyysisen paranemisen. Hän myös vartioi siihen kuuluvia, niin kuin hän vartioi heidän esi-isiään, kun nämä lähtivät Egyptistä. Ja hän vastaa heti, kun he huutavat apua. (2. Mooseksen kirja 14:19, 20, 31.)

13. Mitkä siunaukset odottavat juutalaisia, jos he noudattavat Jehovan kehotusta?

¹³ Nyt Jehova jatkaa aiempaa kehotustaan sanomalla: ”Jos poistat keskuudestasi iesvarren [ankaran, epäoikeudenmukaisen orjuuden], sormella osoittelun [ehkä pilkan tai valheellisen syyttelyn] ja vahingollisen puheen ja annat nälkäiselle sen, mitä oma sielusi haluaa, sekä teet kylläiseksi ahdistetun sielun, niin valosi on leimahtava pimeydessä, ja synkkä hämäryytesi tulee olemaan kuin keskipäivä.” (Jesaja 58:9b, 10.) Itsekkyys ja kovuus aiheuttavat vain ongelmia ja tuottavat Jehovan vihan. Huomaavaisuus ja anteliaisuus, varsinkin nälkäisiä ja ahdistettuja kohtaan, tuottavat Jumalan runsaan siunauksen. Kunpa juutalaiset vain painaisivat nämä totuudet sydämeensä! Silloin heidän hengellinen säteilynsä ja hyvinvointinsa saisi heidät loistamaan kuin keskipäivän aurinko ja karkottaisi synkkyyden. Ennen kaikkea he tuottaisivat kunniaa ja ylistystä Jehovalle, heidän kirkkautensa ja siunaustensa Lähteelle. (1. Kuninkaiden kirja 8:41–43.)

Kansakunta ennallistetaan

14. a) Miten Jesajan aikalaiset suhtautuvat hänen sanoihinsa? b) Mitä Jehova edelleen antaa?

¹⁴ Valitettavasti kansa jättää huomiotta Jehovan vetoomuksen ja vajoaa vielä syvemmälle jumalattomuuteen. Lopulta Jehovalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin lähettää se pakkosiirtolaisuuteen, aivan kuten hän oli varoittanut (5. Mooseksen kirja 28:15, 36, 37, 64, 65). Silti seuraavat sanat, jotka Jehova esittää Jesajan kautta, antavat edelleen toivoa. Jumala ennustaa, että kuritettu, katuva jäännös palaa iloiten Juudaan, vaikka se onkin autiona.

15. Minkä iloa tuottavan ennallistuksen Jehova ennustaa?

¹⁵ Jehova viittaa Jesajan kautta kansansa vuonna 537 eaa. tapahtuvaan ennallistamiseen ja sanoo: ”Jehova on johtava sinua jatkuvasti ja tekevä sielusi kylläiseksi paahtuneessakin maassa, ja hän elvyttää sinun luusi, ja sinusta on tuleva kuin hyvin kasteltu puutarha ja kuin vesilähde, jonka vedet eivät tuota pettymystä.” (Jesaja 58:11.) Jehova muuttaa Israelin korventuneen kotimaan jälleen hyvin hedelmälliseksi. Vielä suurenmoisempaa on se, että hän siunaa katuvaa kansaansa elvyttämällä sen ”luut” hengellisestä elottomuudesta täyteen elinvoimaisuuteen (Hesekiel 37:1–14). Kansasta itsestään tulee kuin ”hyvin kasteltu puutarha”, jossa on runsaasti hengellistä hedelmää.

16. Miten maa ennallistetaan?

¹⁶ Ennallistamiseen sisältyy myös niiden kaupunkien jälleenrakentaminen, jotka babylonialaiset maahantunkeutujat tuhosivat vuonna 607 eaa. ”Sinun aloitteestasi rakennetaan ammoin hävitetyt paikat; sinä tulet kohottamaan perättäisten sukupolvien perustukset. Ja sinua sanotaankin aukon korjaajaksi, kulkuteiden ennallistajaksi, joiden varrella asutaan.” (Jesaja 58:12.) Rinnakkaiset ilmaukset ”ammoin hävitetyt paikat” ja ”perättäisten sukupolvien perustukset” (eli sukupolvien ajan raunioina olleet perustukset) osoittavat, että maahansa palaava jäännös rakentaa uudelleen Juudan tuhotut kaupungit, varsinkin Jerusalemin (Nehemia 2:5; 12:27; Jesaja 44:28). Se korjaa ”aukon”, joka viittaa kollektiivisesti Jerusalemin ja epäilemättä myös muiden kaupunkien muureissa oleviin sortumiin (Jeremia 31:38–40; Aamos 9:14).

Uskollisesta sapatinvietosta koituvat siunaukset

17. Miten Jehova kehottaa vetoavasti kansaansa tottelemaan sapattilakeja?

¹⁷ Sapatti oli osoitus Jumalan syvästä kiinnostuksesta kansansa fyysistä ja hengellistä hyvinvointia kohtaan. Jeesus sanoi: ”Sapatti tuli olemaan ihmisen tähden.” (Markus 2:27.) Tämä Jehovan pyhittämä päivä antoi israelilaisille erityisen tilaisuuden osoittaa rakkauttaan Jumalaa kohtaan. Jesajan aikaan mennessä siitä on valitettavasti tullut päivä, jolloin harjoitetaan merkityksettömiä muotomenoja ja toteutetaan itsekkäitä haluja. Jehovalla on jälleen kerran aihetta nuhdella kansaansa. Ja hän yrittää jälleen tavoittaa heidän sydämensä. Hän sanoo: ”Jos sinä sapatin vuoksi pidätät jalkasi tekemästä omien mieltymystesi mukaan minun pyhänä päivänäni ja nimität sapatin suureksi iloksi, Jehovan pyhäksi päiväksi, kunnioitettavaksi, ja todella kunnioitat sitä sen sijaan että toimit omien tapojesi mukaan, sen sijaan että etsit sitä, mikä sinua ilahduttaa, ja puhut sanan, niin siinä tapauksessa sinä saat suurta iloa Jehovasta, ja minä annan sinun ratsastaa maan kukkuloilla, ja minä annan sinun syödä esi-isäsi Jaakobin perintöomaisuudelta, sillä Jehovan suu sen on puhunut.” (Jesaja 58:13, 14.)

18. Mitä siitä seuraa, että Juuda ei kunnioita sapattia?

¹⁸ Sapatti on tarkoitettu hengellistä mietiskelyä, rukoilemista ja perheenä harjoitettavaa palvontaa varten. Sen pitäisi auttaa juutalaisia ajattelemaan niitä ihmeellisiä tekoja, joita Jehova on tehnyt heidän hyväkseen, sekä hänen Laissaan ilmenevää oikeudenmukaisuutta ja rakkautta. Jos kansa viettäisi tätä pyhää päivää uskollisesti, se voisi päästä lähemmäksi Jumalaa. Sen sijaan se vääristää sapatin ja on siksi vaarassa menettää Jehovan siunauksen (3. Mooseksen kirja 26:34; 2. Aikakirja 36:21).

19. Mitä runsaita siunauksia on tiedossa Jumalan kansalle, jos se alkaa jälleen noudattaa sapattia?

¹⁹ Jos juutalaiset kuitenkin ottavat kurituksesta oppia ja alkavat jälleen kunnioittaa sapattijärjestelyä, tiedossa on runsaita siunauksia. Tosi palvonnan ja sapatin arvostamisen hyvät vaikutukset ulottuvat heidän elämänsä kaikille alueille. (5. Mooseksen kirja 28:1–13; Psalmit 19:7–11.) Jehova esimerkiksi antaa kansansa ”ratsastaa maan kukkuloilla”. Tämä ilmaus viittaa turvallisuuteen ja vihollisista saatuun voittoon. Se joka hallitsee kukkuloita ja vuoria, hallitsee maata (5. Mooseksen kirja 32:13; 33:29). Aikoinaan Israel totteli Jehovaa, jolloin hän suojeli sitä ja muut kansakunnat kunnioittivat, jopa pelkäsivät sitä (Joosua 2:9–11; 1. Kuninkaiden kirja 4:20, 21). Jos se jälleen kääntyy tottelevaisena Jehovan puoleen, osa aiemmasta kunniasta annetaan takaisin. Jehova antaa kansaansa kuuluvien päästä täysin määrin osallisiksi ”Jaakobin perintöomaisuudesta”, Hänen ja heidän esi-isiensä välisen liiton kautta luvatuista siunauksista, varsinkin siitä, joka koskee Luvatun maan turvattua omistusta (Psalmit 105:8–11).

20. Millainen ”sapatinlepo” koskee kristittyjä?

²⁰ Voivatko kristityt oppia tästä jotain? Jeesuksen Kristuksen kuoltua Mooseksen laki, myös sen sapattia koskevat vaatimukset, poistettiin (Kolossalaisille 2:16, 17). On kuitenkin yhä erittäin tärkeää, että Jehovan palvojilla on se henki, jota sapatinvieton olisi pitänyt edistää Juudassa: ihmisen tulee panna hengelliset asiat etusijalle ja lähestyä Jehovaa (Matteus 6:33; Jaakobin kirje 4:8). Lisäksi Paavali sanoo kirjeessään heprealaisille: ”Jumalan kansalle jää – – sapatinlepo.” Kristityt pääsevät tähän ”sapatinlepoon” tottelemalla Jehovaa ja pyrkimällä vanhurskauteen, jonka perustana on usko Jeesuksen Kristuksen vuodatettuun vereen. (Heprealaisille 3:12, 18, 19; 4:6, 9–11, 14–16.) Kristityt viettävät tällaista sapattia joka päivä, eivät vain yhtenä päivänä viikossa (Kolossalaisille 3:23, 24).

Hengellinen Israel ”ratsastaa maan kukkuloilla”

21, 22. Miten Jehova on antanut Jumalan Israelin ”ratsastaa maan kukkuloilla”?

²¹ Siitä lähtien kun voidellut kristityt vapautuivat Babylonin vankeudesta vuonna 1919, he ovat viettäneet uskollisesti sitä, mistä sapatti oli esikuva. Siksi Jehova on antanut heidän ”ratsastaa maan kukkuloilla”. Missä mielessä? Jehova teki vuonna 1513 eaa. Abrahamin jälkeläisten kanssa liiton, jonka mukaan heistä tulisi pappisvaltakunta ja pyhä kansa, jos he olisivat tottelevaisia (2. Mooseksen kirja 19:5, 6). Niin kuin kotka kantaa poikasiaan, Jehova kantoi heitä turvallisesti erämaassa 40 vuoden ajan ja siunasi heitä runsaasti (5. Mooseksen kirja 32:10–12). Kansalta puuttui kuitenkin uskoa, ja lopulta se menetti kaikki ne edut, jotka se olisi voinut saada. Silti Jehovalla on nykyään pappisvaltakunta. Se on Jumalan hengellinen Israel. (Galatalaisille 6:16; 1. Pietarin kirje 2:9.)

²² Toisin kuin muinainen Israel tämä hengellinen kansakunta on ”lopun aikana” säilyttänyt uskon Jehovaan (Daniel 8:17). Kun sen jäsenet noudattavat huolellisesti Jehovan korkeita mittapuita ja yleviä teitä, Jehova nostaa heidät hengellisessä mielessä korkeuksiin (Sananlaskut 4:4, 5, 8; Ilmestys 11:12). He viettävät korkeatasoista elämää ympäröivältä epäpuhtaudelta suojattuina, ja sen sijaan että he noudattaisivat itsepäisesti omia tapojaan, he ’iloitsevat suuresti Jehovasta’ ja hänen Sanastaan (Psalmit 37:4). Jehova on suojellut heitä hengellisesti kautta maailman, kun he ovat kohdanneet määrätietoista vastustusta. Vuodesta 1919 lähtien heidän hengellinen ’maansa’ on säilynyt loukkaamattomana (Jesaja 66:8). He ovat edelleen hänen ylevälle nimelleen otettu kansa, joka julistaa tätä nimeä iloiten kautta maailman (5. Mooseksen kirja 32:3; Apostolien teot 15:14). Lisäksi kasvavalla määrällä sävyisiä ihmisiä, jotka ovat peräisin kaikista kansakunnista, on nykyään tuon kansan ohella se suurenmoinen etu, että heille opetetaan Jehovan teitä ja heitä autetaan vaeltamaan niillä.

23. Miten Jehova on antanut voideltujen palvelijoittensa ’syödä Jaakobin perintöomaisuudelta’?

²³ Jehova on antanut voideltujen palvelijoittensa ’syödä Jaakobin perintöomaisuudelta’. Kun patriarkka Iisak siunasi Esaun sijasta Jaakobin, hän ennusti siunauksia kaikille niille, jotka uskoisivat Abrahamin luvattuun Siemeneen (1. Mooseksen kirja 27:27–29; Galatalaisille 3:16, 17). Samoin kuin Jaakob – ja toisin kuin Esau – voidellut kristityt ja heidän toverinsa ’arvostavat pyhiä asioita’, varsinkin sitä hengellistä ravintoa, jota Jumala antaa runsain määrin (Heprealaisille 12:16, 17; Matteus 4:4). Tämä hengellinen ravinto – johon sisältyy tieto siitä, mitä Jehova saa aikaan luvatun Siemenen ja tuon Siemenen tovereiden välityksellä – on vahvistavaa, elvyttävää ja elintärkeää heidän hengellisen elämänsä kannalta. Heidän on siksi ratkaisevan tärkeää nauttia jatkuvasti hengellistä ruokaa lukemalla ja mietiskelemällä Jumalan sanaa (Psalmit 1:1–3). Heidän on välttämätöntä olla toisten uskovien kanssa kristillisissä kokouksissa. Heidän on myös ehdottomasti pidettävä kiinni puhtaan palvonnan korkeista mittapuista samalla kun he jakavat iloiten tätä ruokaa toisille.

24. Miten tosi kristityt toimivat nykyään?

²⁴ Samalla kun tosi kristityt odottavat innokkaasti Jehovan lupausten toteutumista, pysykööt he edelleen erossa kaikenlaisesta ulkokultaisuudesta. Nauttikoot he ”Jaakobin perintöomaisuudella” ravittuina jatkuvasti hengellisestä turvallisuudesta ”maan kukkuloilla”.

[Alaviite]

[Kuva s. 278]

Juutalaiset paastosivat ja painoivat päänsä alas teeskennellen katumusta, mutta he eivät muuttaneet tapojaan

[Kuva s. 283]

Ne joilla on varaa, antavat asunnon, vaatteita tai ruokaa puutteenalaisille

[Kuva s. 286]

Jos Juuda katuu, se tulee rakentamaan uudelleen hävitetyt kaupungit