Hesekiel
33 Minulle tuli sitten Jehovan sana, joka kuului: 2 ”Ihmisen poika, puhu kansaasi kuuluville+ ja sano heille:
’Oletetaan, että minä nostan miekan jotain maata vastaan+ ja kaikki tuon maan asukkaat asettavat miehen vartiomiehekseen 3 ja hän näkee miekan tulevan maan kimppuun, puhaltaa torveen ja varoittaa kansaa.+ 4 Jos joku kuulee torven äänen mutta ei noudata varoitusta+ ja miekka tulee ja riistää hänen elämänsä,* hän on itse vastuussa kuolemastaan.*+ 5 Hän kuuli torven äänen mutta ei noudattanut varoitusta. Hän on itse vastuussa kuolemastaan. Jos hän olisi noudattanut varoitusta, hänen elämänsä olisi säästynyt.
6 Jos taas vartiomies näkee miekan tulevan eikä puhalla torveen+ eikä kansa saa mitään varoitusta ja miekka tulee ja riistää joltain heistä elämän,* niin tuo ihminen kuolee omien rikkomustensa vuoksi, mutta minä pidän vartiomiestä vastuullisena hänen kuolemastaan.’*+
7 Ihmisen poika, sinut minä olen asettanut Israelin kansan vartiomieheksi, ja kun kuulet sanan suustani, sinun on annettava heille minulta varoitus.+ 8 Kun sanon jumalattomalle: ’Jumalaton, sinä varmasti kuolet!’,+ mutta sinä et kehota häntä muuttamaan elämäntapaansa etkä varoita häntä, hän kuolee jumalattomana omien rikkomustensa takia,+ mutta minä pidän sinua vastuullisena hänen kuolemastaan.* 9 Jos sinä kuitenkin varoitat jumalatonta, jotta hän hylkäisi tiensä, mutta hän ei muuta elämäntapaansa, hän kuolee rikkomustensa takia,+ mutta sinä varmasti pelastat elämäsi.+
10 Sinä, ihmisen poika, sano Israelin kansalle: ’Te olette sanoneet: ”Kapinamme ja syntimme painavat meitä raskaasti, niin että riudumme niiden vuoksi.+ Kuinka me siis voimme pysyä elossa?”’+ 11 Sano heille: ’”Yhtä varmasti kuin minä elän”, julistaa suvereeni Herra Jehova, ”minä en saa iloa pahan ihmisen kuolemasta,+ vaan siitä että hän muuttaa elämäntapansa+ ja pysyy elossa.+ Kääntykää, kääntykää pahoilta teiltänne.+ Miksi teidän pitäisi kuolla, Israelin kansa?”’+
12 Sinä, ihmisen poika, sano kansaasi kuuluville: ’Oikeat teot eivät pelasta oikein toiminutta,* kun hän kapinoi,+ eikä paha ihminen tuhoudu* pahuutensa vuoksi, kun hän hylkää pahat tekonsa.+ Kukaan oikein toiminut* ei myöskään voi pysyä elossa oikean toimintansa* ansiosta sinä päivänä, jona hän tekee syntiä.+ 13 Kun sanon oikein toimivalle,* että hän saa varmasti elää, ja hän luottaa omiin oikeisiin tekoihinsa* ja tekee sitä, mikä on väärin,*+ yhtäkään hänen oikeaa* tekoaan ei muisteta, vaan hän kuolee väärän toimintansa takia.+
14 Kun sanon jumalattomalle, että hän tulee varmasti kuolemaan, ja hän hylkää syntinsä, toimii oikeudenmukaisesti, tekee sitä, mikä on oikein,*+ 15 palauttaa pantin,+ maksaa takaisin sen, minkä on ryöstänyt,+ ja noudattaa säädöksiä, jotka johtavat elämään, eikä tee sitä, mikä on väärin, hän saa varmasti elää.+ Hän ei kuole. 16 Yhtäkään hänen tekemäänsä syntiä ei käytetä* häntä vastaan.+ Koska hän on toiminut oikeudenmukaisesti ja tehnyt sitä, mikä on oikein,* hän saa varmasti elää.’+
17 Kansasi on kuitenkin sanonut: ’Jehovan toimintatapa on epäoikeudenmukainen’, vaikka heidän oma toimintatapansa on epäoikeudenmukainen.
18 Kun oikein toimiva lakkaa toimimasta oikein* ja tekee sitä, mikä on väärin, hänen täytyy sen takia kuolla.+ 19 Mutta kun paha ihminen hylkää pahuutensa, toimii oikeudenmukaisesti ja tekee sitä, mikä on oikein,* hän saa sen vuoksi elää.+
20 Te olette kuitenkin sanoneet: ’Jehovan toimintatapa on epäoikeudenmukainen.’+ Israelin kansa, minä tuomitsen teistä jokaisen sen mukaan, mitä kukin on tehnyt.”
21 Aikanaan pakkosiirtolaisuutemme 12. vuonna, kymmenennen kuun viidentenä päivänä, luokseni tuli mies, joka oli paennut Jerusalemista.+ Hän sanoi: ”Kaupunki on kukistunut!”+
22 Paenneen miehen tuloa edeltävänä iltana Jehovan käsi tuli päälleni, ja hän avasi suuni ennen kuin mies tuli luokseni aamulla. Niin suuni avautui, enkä minä enää ollut mykkänä.+
23 Sitten minulle tuli Jehovan sana, joka kuului: 24 ”Ihmisen poika, näiden raunioiden asukkaat+ sanovat Israelin maasta: ’Abraham oli vain yksi mies, ja silti hän otti maan haltuunsa.+ Meitä on kuitenkin monta. Maa on varmasti annettu meille omaisuudeksi.’
25 Sano heille sen vuoksi: ’Näin sanoo suvereeni Herra Jehova: ”Te syötte ruokaa, jossa on verta,+ kohotatte katseenne iljettäviä epäjumalianne* kohti ja vuodatatte jatkuvasti verta.+ Miksi te siis saisitte omistaa maan? 26 Te olette luottaneet miekkaanne,+ teillä on inhottavia tapoja, ja jokainen teistä on maannut lähimmäisensä vaimon kanssa.*+ Miksi te siis saisitte omistaa maan?”’+
27 Sinun tulee sanoa heille: ’Näin sanoo suvereeni Herra Jehova: ”Yhtä varmasti kuin minä elän, ne, jotka asuvat raunioissa, kaatuvat miekkaan, ne, jotka ovat maaseudulla, minä annan ruoaksi villieläimille, ja ne, jotka ovat linnoituksissa ja luolissa, kuolevat tautiin.+ 28 Minä teen maasta täysin autiota erämaata,+ ja sen ylpeydestä ja voimasta tehdään loppu, ja Israelin vuoret autioitetaan,+ niin ettei kukaan kulje sitä kautta. 29 He tulevat varmasti tietämään, että minä olen Jehova, kun teen maasta täysin autiota erämaata+ kaiken sen inhottavan takia, mitä he ovat tehneet.”’+
30 Ihmisen poika, sinusta puhutaan kansasi keskuudessa seinien vierustoilla ja talojen ovilla.+ He sanovat toinen toiselleen, kukin veljelleen: ’Mennään kuuntelemaan, mitä Jehova sanoo.’ 31 He tulevat luoksesi joukoittain ja istuvat edessäsi minun kansanani, ja he kuulevat sanasi mutta eivät toimi niiden mukaan.+ Suullaan he puhuvat sinusta imartelevasti,* mutta sydämessään he ahnehtivat epärehellisesti saatavaa voittoa. 32 Sinä olet heille kuin romanttinen rakkauslaulu, jota lauletaan kauniilla äänellä ja soitetaan taitavasti kielisoittimella. He kuulevat sanasi, mutta kukaan ei toimi niiden mukaan. 33 Kun ne sitten toteutuvat – ja ne toteutuvat – he tulevat varmasti tietämään, että heidän keskuudessaan on ollut profeetta.”+