Onko tulevaisuutesi kirjoitettu tähtiin?
On lokakuinen aamu muinaisessa Babylonin kaupungissa. Korkealle kohoavan pengertornin huipulta pappi näkee tärkeän merkin nousevan ylös itäiseltä taivaanrannalta. Skorpionin tähtikuvio näkyy lyhyen hetken, kunnes nouseva aamuaurinko hitaasti häivyttää sen näkyvistä.
TAIKAUSKOISILLE babylonialaisille tämä oli erityisen tärkeää. Heidän tähtientutkijansa olivat jo pitkään panneet merkille, että erään tähtikuvion tähdet muistuttivat skorpionia pitkine käyrine pyrstöineen. Sille annettiin siksi nimeksi girtab eli Skorpioni. He uskoivat, että tällä tähtiryhmällä todella oli samoja ominaisuuksia kuin skorpionilla. Koska skorpioni on yöeläin, se tuntui sopivalta pimeyden vertauskuvalta. Sen lyhyt näyttäytyminen aamunkoitteessa joka lokakuussa oli merkkinä talven tulosta.
Tri Michel Gauquelin selittää: ”He samastivat maallisen skorpionin erääseen tähtikuvioon, ja tämän vuorostaan katsottiin vaikuttavan niihin, jotka syntyivät kyseisen tähtikuvion alla. Tällaista astrologista inversiota [jolloin taivaan ilmiöillä uskottiin olevan vastineensa maan päällä ja päinvastoin] esiintyy meidänkin päivinämme. Nykyisissä käsikirjoissa väitetään, että kun aurinko on syntymähetkellä Skorpionin merkissä, vastasyntyneeseen lapseen siirtyy joitakin niistä ominaisuuksista, jotka ovat tyypillisiä skorpionille – vaaralliselle, aggressiiviselle ja rohkealle hyönteiselle [hämähäkkieläimelle], pelottavan pistimen omistajalle.” – The Truth About Astrology.
Onko astrologia tiedettä?
Aurinko ei enää ole Skorpionin merkissä lokakuussa. Vuosisatojen kuluessa tähtikuviot ovat vähitellen siirtyneet maasta katsottuna. Niinpä aurinko onkin nykyään lokakuussa Vaa’an tähdistössä, jonka sanotaan antavan esimerkiksi sellaisia ominaisuuksia kuin viehätysvoimaa ja huolettomuutta. Skorpioni oli siis aivan erilainen.
Itämaalaiset astrologit ovat mukauttaneet eläinratansa näihin muutoksiin. Useimmat länsimaisista astrologeista eivät kuitenkaan ole tehneet näin, joten heidän ennustuksensa perustuvat yhä noin 2000 vuotta vanhaan taivaankuvaan. Tohtorit H. J. Eysenck ja D. K. B. Nias sanovat tästä: ”Jos länsimaalaiset astrologit ovat oikeassa omissa tulkinnoissaan, ovat heidän kollegansa idässä väärässä, ja päinvastoin. Silti kumpaisetkin väittävät omien tulkintojensa olevan täysin luotettavia.”
Yksistään tämä asettaa astrologian luotettavuuden perin kyseenalaiseksi. Sitä paitsi eräs psykologi tutki rekisteriä, jossa oli tiedot 3456 avioparin avioliitoista ja -eroista. Oliko puolisoiden tähtimerkkien yhteensopivuus jotenkin vaikuttanut avioliittojen onnistumiseen tai epäonnistumiseen? Tiedelehti Science 84 selittää: ”Yhteen sopimattomat merkit menivät naimisiin – ja erosivat – yhtä usein kuin yhteen sopivat merkitkin.”
Astrologit vastaavat tähän sanomalla, että auringon asema on itsessään vähämerkityksinen ja että sitä pitää tarkastella yhdessä planeettojen vaikutuksen kanssa. Mutta tämäkin synnyttää ongelmia, sillä babylonialaiset uskoivat vain viiden eri jumalia edustavan planeetan – Merkuriuksen, Venuksen, Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen – vaikutukseen. Kaukoputkien avulla taivaalta on kuitenkin löydetty vielä kolme planeettaa: Uranus, Neptunus ja Pluto. Tämä on aiheuttanut hämmennystä astrologien keskuudessa. Louis MacNeice kirjoittaa: ”Jotkut astrologit ovat panneet edeltäjiensä ennustusten puutteet näiden uusien planeettojen tiliin, mutta toiset taas – – ovat väittäneet, että nämä uudet planeetat eivät voi vaikuttaa ihmisiin, koskapa niitä ei voida nähdä paljain silmin.” (Astrology) Useimmat itämaalaisista astrologeista eivät siksi välitä noista kaukana sijaitsevista planeetoista, mutta länsimaalaiset astrologit kyllä pitävät niitä hyvinkin tärkeinä.
Horoskoopin lähtökohdaksi valittava ajankohta herättää myös kysymyksiä. Useimmat astrologit perustavat laskelmansa syntymähetkeen. Perinnöllisyyslakien nojalla kuitenkin tiedämme, että perinnölliset luonteenpiirteet siirtyvät jälkeläisille jo hedelmöityksessä eikä vasta syntymähetkellä. Kirjan Astrology: Science or Superstition? mukaan vanhalla ajalla elänyt astrologi Ptolemaios ”väisti ongelman yksinkertaisesti väittämällä, että hedelmöitys ja syntyminen tapahtuvat saman tähtikuvion alla, vaikkei ole mitään syytä edes olettaa tällaista”.
Tiedemiesten reaktioita
Astrologian kasvava suosio onkin syystä alkanut huolestuttaa monia tiedemiehiä. Vuonna 1975 antoi 19 nobelistia yhdessä muiden tiedemiesten kanssa julkilausuman, jonka otsikkona oli ”Vastalause astrologiaa vastaan – allekirjoittanut 192 johtavaa tiedemiestä”. Siinä sanottiin:
”Muinoin ihmiset – – pitivät taivaankappaleita jumalten asuntoina tai jumalten antamina enteinä ja katsoivat niiden siten kytkeytyvän läheisesti maanpäällisiin tapahtumiin. Heillä ei ollut käsitystä siitä, miten valtavan kaukana maapallo on planeetoista ja tähdistä. Nyt kun näitä välimatkoja kyetään mittaamaan ja niitä on mitattu, voidaan nähdä, miten häviävän pieniä ovat etäisten planeettojen ja vielä etäämmällä olevien tähtien aiheuttamat painovoima- ja muut vaikutukset. On erehdys uskoa, että tähdet ja planeetat kykenisivät millään tavoin muovaamaan tulevaisuuttamme syntymähetkellä.”
On kiintoisaa havaita, että eräs vanhan ajan kansa ei tarvinnut nykytiedettä selittämään, että astrologia oli erhettä. Yli 2500 vuotta sitten Jehova Jumala sanoi Israelin kansalle: ”Älkää totutelko itseänne kansojen elämänmenoon älkääkä kauhistuko taivaan merkkejä, koska kansat kauhistuvat niitä, sillä kansojen tavat ovat taikauskoisuutta.” (Jeremia 10:2, 3, Byington) ”Uuden maailman käännös” sanoo tässä kohdassa ”taivaitten merkeistä”, että ne ”ovat vain huokaus”. Toisin sanoen tähtimerkeillä on suurin piirtein saman verran annettavaa, käsissä pysyvää sisältöä, kuin on uloshengityksessä keuhkoista poistuvassa ilmassa.
Jotkut voivat kuitenkin olla eri mieltä ja sanoa: ”Mitä väliä sillä sitten on, vaikka astrologia ei olisikaan tiedettä. Eikö sitä silti voida pitää harmittomana huvina?”
[Huomioteksti s. 5]
”Nykyisissä [astrologian] käsikirjoissa väitetään, että kun aurinko on syntymähetkellä Skorpionin merkissä, vastasyntyneeseen lapseen siirtyy joitakin niistä ominaisuuksista, jotka ovat tyypillisiä skorpionille – vaaralliselle, aggressiiviselle ja rohkealle hyönteiselle, pelottavan pistimen omistajalle.”
[Tekstiruutu s. 5]
Miten kaukana tähdet ovat?
Muinoin eläneet tähtientutkijat uskoivat, että tähtien täytyi sijaita hyvin lähellä maapalloa – korkeintaan muutaman kymmenen kilometrin päässä – jotta ne olisivat voineet vaikuttaa kuvitellulla tavalla ihmisten elämään. Kuitenkin tasatahtia kaukoputken kehityksen kanssa kävi ilmeiseksi, että asia tuskin saattoi olla näin. Tähdet eivät muutu pieniä valopisteitä suuremmiksi, vaikka niitä katsottaisiin voimakkaillakin kaukoputkilla.
1830-luvulla saksalainen tähtitieteilijä Friedrich Bessel kuitenkin keksi keinon, jolla voitiin mitata eräitten tähtien etäisyys. Yksinkertaisen trigonometrian avulla hän kykeni mittaamaan esimerkiksi 61 Cygni -nimisen kiintotähden etäisyydeksi yli kymmenen valovuotta. (Valon yhdessä sekunnissa kulkema matka on noin 300000 kilometriä.) Silti 61 Cygni on lähimpiä tähtiämme.
Vaikka siis näyttäisikin siltä, että tähdet ovat jossain tähdistössä lähellä toisiaan, ne voivat todellisuudessa olla satojen valovuosien päässä toisistaan. Kirjassa Astrology: Science or Superstition? sanotaan: ”On pelkkä sattuma, että ne maapallolta katsottuna näyttävät keräytyneen yhteen rykelmäksi.” Onko sinusta sen tähden järkevää ajatella, että jokin tähtikuvio, sanotaan nyt vaikka Skorpioni, voisi vaikuttaa elämääsi?
[Kuva s. 4]
Ranskan kansallismuseossa oleva babylonialainen kivipatsas, johon on kuvattu Skorpionin tähtikuvio