Kuinka arvokas elämäsi on?
SILLÄ välin kun ensimmäisen maailmansodan aikana Euroopassa uhrattiin lukemattomia ihmishenkiä, Etelämantereella ryhdyttiin uskomattomiin ponnisteluihin, jotta ihmishenkiä olisi voitu pelastaa. Irlantilais-englantilaista tutkimusmatkailijaa Ernest Shackletonia ja hänen miehiään kohtasi kauhea onnettomuus, kun heidän laivansa Endurance murskautui ahtojäihin ja upposi. Shackletonin onnistui saada miehensä jonkinlaiseen turvaan Etelä-Atlantilla sijaitsevaan Elefanttisaareen, mutta he olivat silti suuressa vaarassa.
Shackleton tajusi, että he saattoivat selvitä hengissä vain jos he lähtisivät hakemaan apua Etelä-Georgian saaressa sijaitsevalta valaanpyyntiasemalta. Se oli yli tuhannen kilometrin päässä, ja Shackletonilla oli vain alle seitsemänmetrinen pelastusvene, jonka hän oli onnistunut ottamaan Endurance-aluksesta. Mahdollisuudet eivät olleet kovinkaan hyvät.
Mutta 17 tuskallisen päivän jälkeen 10. toukokuuta 1916 Shackleton ja hänen mukaansa lähtenyt pieni joukko pääsivät Etelä-Georgiaan. Ankara merenkäynti pakotti heidät kuitenkin nousemaan maihin väärällä puolella saarta. Päästäkseen määränpäähänsä heidän oli lähdettävä 30 kilometrin pituiselle vaellukselle tuntemattomien, lumipeitteisten vuorten yli. Kaikista vaikeuksista – pakkasesta ja puutteellisista kiipeilyvarusteista – huolimatta Shackleton tovereineen pääsi perille, ja lopulta hän pelasti kaikki ahdinkoon joutuneet miehensä. Miksi Shackleton ponnisteli näin sinnikkäästi? Hänen elämäkertansa kirjoittaja Rolan Huntford toteaa: ”Hänen kunnianhimoisena tavoitteenaan oli saada pelastettua kaikki miehensä.”
”Ei yksikään niistä puutu”
Mikä esti Shackletonin miehiä vaipumasta täydelliseen epätoivoon, kun he toisiinsa painautuneina odottivat tuolla ”paljaalla ja luoksepääsemättömällä, kallioisella ja jäisellä saaripahasella, jolla oli pituutta vaivaiset 30 kilometriä”? He luottivat siihen, että heidän päällikkönsä pitäisi lupauksensa pelastaa heidät.
Ihmiskunta on nykyään paljolti samanlaisessa tilanteessa kuin nuo asumattomaan Elefanttisaareen jääneet miehet. Monet elävät uskomattoman onnettomissa oloissa ja taistelevat vain säilyäkseen hengissä. He voivat silti luottaa täysin siihen, että Jumala ”pelastaa ahdistetun” sorrosta ja ahdingosta (Job 36:15). Voimme olla varmoja siitä, että Jumala pitää jokaisen elämää kallisarvoisena. ”Kutsu minua ahdingon päivänä”, sanoo Luoja, Jehova Jumala, niin ”minä pelastan sinut” (Psalmit 50:15).
Onko sinusta vaikea uskoa, että Luoja pitää sinua – vain yhtä maapallon miljardeista asukkaista – henkilökohtaisesti kallisarvoisena? Kiinnitä siinä tapauksessa huomiota siihen, mitä profeetta Jesaja kirjoitti ympärillämme olevan suunnattoman kaikkeuden miljardien galaksien miljardeista tähdistä: ”Kohottakaa katseenne korkeuteen ja katsokaa. Kuka on nämä luonut? Hän, joka luvun mukaan tuo esiin niiden armeijan, vieläpä nimeltä kutsuu niitä kaikkia. Dynaamisen energian runsauden ansiosta ja hänen voimansa vahvuuden vuoksi ei yksikään niistä puutu.” (Jesaja 40:26.)
Mitä tämä merkitsee? Linnunrata-galaksissa – josta aurinkokuntamme on vain osa – on ainakin 100 miljardia tähteä. Entä kuinka monta galaksia on olemassa? Sitä ei tiedetä tarkasti, mutta joidenkin arvioiden mukaan 125 miljardia. Kuinka uskomaton täytyykään olla tähtien määrä! Raamatussa sanotaan kuitenkin, että kaikkeuden Luoja tuntee nimeltä niistä jokaisen.
”Teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut”
Joku saattaa kuitenkin sanoa, ettei miljardien tähtien – tai ihmisten – nimen tietäminen merkitse välttämättä sitä, että on kiinnostunut yksilöistä. Tietokoneeseen, jossa on riittävästi muistia, voidaan tallentaa miljardien ihmisten nimet, mutta kukaan ei ajattele, että tietokone välittää heistä kenestäkään. Raamattu osoittaa kuitenkin, että Jehova Jumala paitsi tietää miljardien ihmisten nimen, myös välittää heistä yksilöinä. ”[Heittäkää] kaikki huolenne hänelle, sillä hän huolehtii teistä”, kirjoitti apostoli Pietari (1. Pietarin kirje 5:7).
Jeesus Kristus sanoi: ”Eikö kaksi varpusta myydä vähäarvoisesta kolikosta? Silti yksikään niistä ei putoa maahan Isänne tietämättä. Mutta teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut. Älkää siis pelätkö: te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.” (Matteus 10:29–31.) Huomaa, että Jeesus ei sanonut Jumalan vain tietävän, mitä ihmisille ja varpusille tapahtuu, vaan hän sanoi: ”Te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.” Olemme arvokkaampia, koska meidät on tehty ”Jumalan kuvaksi”, eli meillä on mahdollisuus kehittää ja ilmaista moraalisia, älyllisiä ja hengellisiä ominaisuuksia, joista heijastuvat Jumalan omat ylevät ominaisuudet (1. Mooseksen kirja 1:26, 27).
”Älyllisen toiminnan tuotetta”
Meidän ei tule antaa niiden ihmisten väitteiden, jotka kiistävät Luojan olemassaolon, johtaa meitä harhaan. Heidän mukaansa me olemme sokeiden ja persoonattomien luonnonvoimien tuote. He väittävät, ettei meitä suinkaan ole tehty ”Jumalan kuvaksi”, vaan että olemme samanlaisia kuin muutkin maapallon elävät olennot – varpuset mukaan lukien.
Onko todella järkevää ajatella, että elämä on syntynyt sattumalta, sokean voiman välityksellä? Molekyylibiologi Michael J. Behen mukaan ”häkellyttävän monimutkaiset biokemialliset prosessit”, jotka säätelevät elämää, tekevät tuosta ajatuksesta täysin järjettömän. Hän sanoo, että biokemiallisen todistusaineiston perusteella päädytään väistämättä siihen, että ”elämä maan päällä on pohjimmaisella tasollaan – – älyllisen toiminnan tuotetta”. (Darwin’s Black Box—The Biochemical Challenge to Evolution.)
Raamattu kertoo, että elämä maan päällä on kaikilla tasoillaan älyllisen toiminnan tuote. Lisäksi se kertoo, että kaiken älyllisen toiminnan Lähde on Jehova Jumala, kaikkeuden Luoja. (Psalmit 36:9; Ilmestys 4:11.)
Vaikka elämme tuskan ja kärsimyksen täyttämässä maailmassa, meidän ei tule menettää uskoamme siihen, että maapallolla ja kaikella siinä olevalla elämällä on Luoja ja Suunnittelija. Meidän on hyvä pitää mielessämme kaksi perustotuutta. Ensiksikin se, että kaikkialla ympärillämme oleva epätäydellisyys ei kuulunut Jumalan tarkoitukseen. Toiseksi Luojalla on hyvä syy suvaita sitä tilapäisesti. Tässä lehdessä on usein selitetty, että Jehova Jumala sallii pahuutta vain rajallisen ajan ratkaistakseen pysyvästi ne moraaliset kiistakysymykset, jotka heräsivät silloin kun ihmiset ensimmäisen kerran hylkäsivät hänen suvereeniutensa.a (1. Mooseksen kirja 3:1–7; 5. Mooseksen kirja 32:4, 5; Saarnaaja 7:29; 2. Pietarin kirje 3:8, 9.)
”Hän vapauttaa köyhän, joka huutaa apua”
Niistä onnettomista olosuhteista huolimatta, joissa monet ihmiset joutuvat nykyään elämään, elämä on kuitenkin suurenmoinen lahja. Varjelemme elämäämme kaikin keinoin. Jumalan lupaama tuleva elämä ei ole pelkkää ankaraa ja piinallista taistelua olemassaolosta – kuten Shackletonin miesten elossasäilymistaistelu Elefanttisaaressa. Jumalan tarkoitus on pelastaa meidät nykyisestä tuskallisesta ja turhasta elämästä, niin että voimme saada ”lujan otteen todelliseen elämään”, jonka hän alun perin tarkoitti ihmisluomuksilleen (1. Timoteukselle 6:19).
Jumala tekee tämän kaiken siksi, että jokainen meistä on kallisarvoinen hänen silmissään. Hän järjesti niin, että hänen Poikansa Jeesus Kristus antoi lunastusuhrin, jotta meidät voitaisiin vapauttaa synnistä, epätäydellisyydestä ja kuolemasta, jotka olemme perineet ensimmäisiltä vanhemmiltamme, Aadamilta ja Eevalta (Matteus 20:28). Jeesus Kristus sanoi, että ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa”, jotta jokaisella häneen uskovalla ”olisi ikuinen elämä” (Johannes 3:16).
Mitä Jumala tekee niiden hyväksi, joiden elämää kurjistavat nyt sorto ja kärsimys? Jumalan henkeytetyssä Sanassa sanotaan hänen Pojastaan: ”Hän vapauttaa köyhän, joka huutaa apua, sekä ahdistetun ja jokaisen, jolla ei ole auttajaa. Hän säälii alhaista ja köyhää ja pelastaa köyhien sielut. Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta.” Hän toimii näin siksi, että ”heidän verensä [eli heidän elämänsä] on hänen silmissään kallis”. (Psalmit 72:12–14.)
Satojen vuosien ajan ihmiskunta on puurtanut synnin ja epätäydellisyyden kuorman alla ja ”huokaillut” kaiken sen tuskan ja kärsimyksen vuoksi, jota se on kohdannut. Jumala on sallinut tämän vain siksi, että hän tietää voivansa korjata kaiken siitä aiheutuvan vahingon. (Roomalaisille 8:18–22.) Hyvin pian hän ’ennallistaa kaiken’ Valtakunta-hallituksensa välityksellä, jota hänen Poikansa Jeesus Kristus johtaa (Apostolien teot 3:21; Matteus 6:9, 10).
Tuolloin ne ihmiset, jotka ovat kärsineet ja kuolleet menneisyydessä, saavat ylösnousemuksen. He ovat turvassa Jumalan muistissa. (Johannes 5:28, 29; Apostolien teot 24:15.) Pian he saavat elämän ”runsaana” – täydellisen ikuisen elämän maanpäällisessä paratiisissa, jossa ei ole tuskaa eikä kärsimystä (Johannes 10:10; Ilmestys 21:3–5). Jokainen voi nauttia elämästä täysin määrin ja kehittää niitä suurenmoisia ominaisuuksia ja kykyjä, jotka ovat tunnusomaisia ”Jumalan kuvaksi” tehdyille luomuksille.
Oletko sinä tuolloin nauttimassa elämästä, jonka Jehova on luvannut? Se riippuu sinusta. Kannustamme sinua käyttämään hyväksesi niitä järjestelyjä, joita Jumala on tehnyt kaikkien näiden siunausten antamiseksi ihmisille. Tämän lehden julkaisijat auttavat sinua mielellään.
[Alaviite]
a Tätä kysymystä käsitellään yksityiskohtaisemmin Jehovan todistajien julkaiseman kirjan Tieto joka johtaa ikuiseen elämään luvussa 8 ”Miksi Jumala sallii kärsimystä?”
[Kuva s. 4, 5]
Ahdinkoon joutuneet miehet luottivat siihen, että Shackleton pitäisi lupauksensa pelastaa heidät
[Lähdemerkintä]
© CORBIS
[Kuva s. 6]
”Te olette arvokkaampia kuin monta varpusta”