Raamatun 41. kirja: Markus

Kirjoittaja: Markus

Kirjoituspaikka: Rooma

Kirjoitus päättyi: n. 60–65 ya.

Tapahtumien aika: 29–33 ya.

1. Mitä tiedetään Markuksesta ja hänen perheestään?

KUN Jeesus pidätettiin Getsemanessa ja apostolit pakenivat, häntä seurasi ”eräs nuori mies, jolla oli hienosta pellavasta tehty vaate alastoman ruumiinsa verhona”. Kun ihmisjoukko yritti ottaa hänetkin kiinni, ”hän jätti pellavavaatteensa taakseen ja pääsi pakenemaan alasti”. Tämän nuoren miehen uskotaan yleisesti olleen Markus. Hänen sanotaan Apostolien teoissa olevan ”Johannes, lisänimeltä Markus”, ja hän on saattanut olla varakkaasta jerusalemilaisperheestä, sillä tuolla perheellä oli oma talo ja palvelijoita. Myös hänen äitinsä Maria oli kristitty, ja varhaisseurakunta käytti hänen kotiaan kokouspaikkana. Kun enkeli vapautti Pietarin vankilasta, tämä meni tuohon taloon ja tapasi veljet kokoontuneina sinne. – Mark. 14:51, 52; Apt. 12:12, 13.

2, 3. a) Mikä epäilemättä kannusti Markusta astumaan lähetyspalvelukseen? b) Missä yhteydessä hän oli toisiin lähetystyöntekijöihin, varsinkin Pietariin ja Paavaliin?

² Lähetystyöntekijä Barnabas, Kyproksesta kotoisin oleva leeviläinen, oli Markuksen serkku. (Apt. 4:36; Kol. 4:10) Kun Barnabas tuli Paavalin kanssa Jerusalemiin tuomaan avustusta nälänhädästä kärsiville, Markuskin tutustui Paavaliin. Muiden seurakuntaan kuuluvien ja innokkaiden vierailevien palvelijoiden seura epäilemättä juurrutti Markukseen halun astua lähetyspalvelukseen. Niinpä hän oli Paavalin ja Barnabaan toverina ja palvelijana heidän ensimmäisellä lähetysmatkallaan. Jostakin syystä Markus kuitenkin jätti heidät Pamfylian Pergessä ja palasi Jerusalemiin. (Apt. 11:29, 30; 12:25; 13:5, 13) Paavali kieltäytyi sen vuoksi ottamasta Markusta mukaan toiselle lähetysmatkalle, mikä johti Paavalin ja Barnabaan välien rikkoutumiseen. Paavali otti mukaansa Silaan, kun taas Barnabas otti serkkunsa Markuksen ja purjehti hänen kanssaan Kyprokseen. – Apt. 15:36–41.

³ Markus täytti häneen asetetut odotukset palveluksessa, ja hänestä tuli arvokas apu Barnabaalle ja myöhemmin myös apostoleille Pietarille ja Paavalille. Markus oli Paavalin seurassa (n. v. 60–61) tämän ensimmäisen vankeuden aikana Roomassa. (Filem. 1, 24) Sitten Markuksen havaitaan olleen Pietarin kanssa Babylonissa vuosien 62 ja 64 välisenä aikana. (1. Piet. 5:13) Ollessaan jälleen vankina Roomassa luultavasti vuonna 65 Paavali pyytää kirjeessä Timoteusta tuomaan Markuksen mukanaan ja sanoo: ”Sillä hän on minulle hyödyllinen palvelukseen.” (2. Tim. 1:8; 4:11) Tämä on Raamatun viimeinen maininta Markuksesta.

4–6. a) Miten Markus saattoi saada yksityiskohtaisia tietoja evankeliumiaan varten? b) Mikä ilmaisee hänen läheisen suhteensa Pietariin? c) Kerro esimerkkejä evankeliumissa havaittavista Pietarin luonteenpiirteistä.

⁴ Tätä Markusta pidetään lyhimmän evankeliumin laatijana. Hän oli Jeesuksen apostolien työtoveri ja antoi oman elämänsä hyvän uutisen palvelukseen. Markus ei kuitenkaan kuulunut 12 apostolin joukkoon eikä hän ollut Jeesuksen lähimpiä seuralaisia. Mistä hän sitten sai ne yksityiskohtaiset tiedot, jotka tekevät hänen kertomuksensa Jeesuksen palveluksesta alusta loppuun saakka hyvin eloisaksi? Papiaalta, Origeneeltä ja Tertullianukselta saadun varhaisen perimätiedon mukaan tämä tietolähde oli Pietari, johon Markus oli läheisessä yhteydessä.a Pietarihan sanoi häntä ’pojakseen’. (1. Piet. 5:13) Pietari oli käytännössä kaiken sen silminnäkijä, minkä Markus kirjoitti muistiin, joten hän on voinut kuulla Pietarilta paljon sellaista, mitä ei kerrota muissa evankeliumeissa. Markus esimerkiksi puhuu ”palkkalaisista”, jotka tekivät työtä Sebedeukselle, spitaalisesta, joka ”polvistuen” pyysi hartaasti Jeesusta, demonin riivaamasta miehestä, joka ”viilteli itseään kivillä”, ja siitä, että Jeesus esitti profetiansa ’Ihmisen Pojan tulosta suurella voimalla ja kirkkaudella’ istuessaan Öljyvuorella ”temppeliä vastapäätä”. – Mark. 1:20, 40; 5:5; 13:3, 26.

⁵ Pietari itse oli hyvin tunteellinen mies, ja hän saattoi siksi ymmärtää Jeesuksen tunteita ja tunteenilmauksia ja kuvailla niitä Markukselle. Niinpä Markus kertookin usein, miltä Jeesuksesta tuntui ja miten hän reagoi, esimerkiksi että hän katsoi ”ympärilleen heihin närkästyneenä, perin pohjin murheissaan”, että hän ”huokaisi syvään” ja että hän ”huokaisi syvään hengessään”. (3:5; 7:34; 8:12) Juuri Markus kertoo Jeesuksen tunteista rikasta nuorta hallitusmiestä kohtaan sanoen, että hän ”tunsi rakkautta häntä kohtaan”. (10:21) Ja miten lämpimästi kerrotaankaan siitä, että Jeesus asetti erään lapsukaisen opetuslastensa keskelle seisomaan ja vieläpä ”sulki sen syliinsä” ja että erään toisen kerran ”hän otti lapset syliinsä”! – 9:36; 10:13–16.

⁶ Joitakin Pietarin luonteenpiirteitä voi nähdä Markuksen tyylissä, joka on impulsiivista, eloisaa, ponnekasta, vireää ja kuvailevaa. Tuntuu siltä, ettei hän ehdi kertoa tapahtumia riittävän nopeasti. Esimerkiksi sana ”heti” esiintyy kerran toisensa jälkeen, minkä vuoksi kertomus etenee eloisasti.

7. Mikä erottaa Markuksen evankeliumin Matteuksen evankeliumista?

⁷ Vaikka Markuksella olikin käytettävänään Matteuksen evankeliumi ja vaikka hänen kertomuksensa sisältääkin vain 7 prosenttia sellaista, mitä ei ole muissa evankeliumeissa, olisi erehdys luulla, että Markus esitti vain tiivistelmän Matteuksen evankeliumista ja lisäsi muutamia erityisiä yksityiskohtia. Matteus oli kuvannut Jeesuksen luvattuna Messiaana ja Kuninkaana, mutta Markus tarkastelee hänen elämäänsä ja töitään toisesta näkökulmasta. Hän kuvaa Jeesuksen ihmeitä tekevänä Jumalan Poikana, voittoisana Pelastajana. Markus tähdentää pikemminkin Kristuksen toimintaa kuin hänen saarnojaan ja opetuksiaan. Ainoastaan pieni osa vertauksista ja yksi Jeesuksen pitkähkö puhe on kerrottu, ja vuorisaarna on jätetty pois. Juuri tästä syystä Markuksen evankeliumi on lyhyempi, vaikka se sisältää aivan yhtä paljon toimintaa kuin toisetkin. Siinä viitataan suoranaisesti ainakin 19 ihmeeseen.

8. Mitkä piirteet ilmaisevat, että Markuksen evankeliumi kirjoitettiin ilmeisesti roomalaisille?

⁸ Matteus kirjoitti evankeliuminsa juutalaisille, mutta Markus kirjoitti ilmeisesti pääasiassa roomalaisille. Mistä tiedämme sen? Mooseksen laki mainitaan ainoastaan kerrottaessa siihen liittyvästä keskustelusta, ja Jeesuksen sukuluettelo on jätetty pois. Kristuksen evankeliumi esitetään yleismaailmallisesti tärkeänä. Markus esittää selittäviä huomautuksia juutalaisista tavoista ja opetuksista, joita ei-juutalaiset lukijat eivät ehkä tuntisi. (2:18; 7:3, 4; 14:12; 15:42) Aramealaiset ilmaisut on käännetty. (3:17; 5:41; 7:11, 34; 14:36; 15:22, 34) Mainitessaan Palestiinan maantieteellisiä nimiä ja kasveja hän liittää mukaan selityksiä. (1:5, 13; 11:13; 13:3) Juutalaisten kolikkojen arvo esitetään roomalaisina rahayksikköinä. (12:42, UM, viitelaitos [engl.], alaviite) Hän käyttää enemmän latinalaisia sanoja kuin toiset evankeliuminkirjoittajat, esimerkiksi sanoja speculator (henkivartija), praetorium (maaherran palatsi) ja centurio (upseeri). – 6:27; 15:16, 39.

9. Missä ja milloin Markuksen evankeliumi kirjoitettiin, ja mikä vahvistaa sen oikeaperäisyyden?

⁹ Koska Markus kirjoitti ilmeisesti pääasiassa roomalaisille, hän suoritti kirjoitustyönsä todennäköisimmin Roomassa. Sekä varhaisen perimätiedon että kirjan sisällön perusteella voidaan päätellä, että se laadittiin Roomassa joko apostoli Paavalin ensimmäisen tai toisen vankeuden aikana eli vuosien 60–65 kuluessa. Noina vuosina Markus oli Roomassa ainakin kerran, todennäköisesti kaksikin kertaa. Kaikki 100- ja 200-luvun huomattavimmat auktoriteetit vahvistavat Markuksen kirjoittajaksi. Evankeliumi oli jo levinnyt kristittyjen keskuuteen 100-luvun puoliväliin mennessä. Markuksen evankeliumin esiintyminen kaikissa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten vanhimmissa luetteloissa vahvistaa sen oikeaperäisyyden.

10. Miten Markuksen evankeliumin pitkiin ja lyhyihin loppusanoihin tulee suhtautua ja miksi?

¹⁰ Niitä pitkiä ja lyhyitä loppusanoja, jotka toisinaan lisätään 16. luvun jakeen 8 jälkeen, ei kuitenkaan tule pitää oikeaperäisinä. Ne puuttuvat useimmista vanhoista käsikirjoituksista, esimerkiksi Codex Sinaiticuksesta ja Codex Vaticanuksesta. 300-luvun oppineet Eusebius ja Hieronymus ovat yhtä mieltä siitä, että oikeaperäinen kertomus päättyy sanoihin ”he pelkäsivät”. Muut loppusanat lisättiin luultavasti pehmentämään evankeliumin äkillistä päättymistä.

11. a) Mikä todistaa Markuksen evankeliumin olevan täsmällinen, ja mitä valtaa hän korostaa? b) Miksi se on ”hyvä uutinen”, ja minkä ajanjakson Markuksen evankeliumi käsittää?

¹¹ Markuksen kertomuksen täsmällisyys näkyy siitä, että hänen evankeliuminsa on täysin sopusoinnussa sekä muiden evankeliumien että koko Pyhän Raamatun kanssa 1. Mooseksen kirjasta Ilmestykseen asti. Lisäksi Jeesuksen osoitetaan yhä uudelleen olevan arvovaltainen sekä puheessaan että käsitellessään luonnonvoimia, Saatanaa ja demoneja, sairauksia ja jopa kuolemaa. Markus aloittaakin kertomuksensa vaikuttavalla johdannolla: ”Jeesusta Kristusta koskevan hyvän uutisen alku.” Hänen tulonsa ja palveluksensa merkitsi ”hyvää uutista”, ja siksi Markuksen evankeliumin tutkimisen täytyy olla hyödyllistä kaikille lukijoille. Markuksen kuvailemat tapahtumat käsittävät ajanjakson, joka ulottuu vuoden 29 keväästä vuoden 33 kevääseen.

MARKUKSEN EVANKELIUMIN SISÄLTÖ

12. Mitä kaikkea on tiivistetty Markuksen evankeliumin 13 ensimmäiseen jakeeseen?

¹² Jeesuksen kaste ja kiusaaminen (1:1–13). Markus aloittaa hyvän uutisen osoittamalla Johannes Kastajan henkilöllisyyden. Hän on ennustettu sanansaattaja, joka on lähetetty julistamaan: ”Valmistakaa Jehovan tie, tehkää hänen kulkutiensä suoriksi.” Tämä kastaja sanoo hänestä, jonka on määrä tulla pian: ’Hän on minua voimakkaampi.’ Hän ei kasta vedellä, vaan pyhällä hengellä. Sitten Jeesus tulee Galilean Nasaretista, ja Johannes kastaa hänet. Henki laskeutuu Jeesuksen päälle niin kuin kyyhkynen, ja taivaista kuullaan ääni: ”Sinä olet minun rakas Poikani, olen hyväksynyt sinut.” (1:3, 7, 11) Saatana kiusaa Jeesusta erämaassa, ja enkelit palvelevat häntä. Kaikki nämä dramaattiset tapahtumat on tiivistetty Markuksen evankeliumin 13 ensimmäiseen jakeeseen.

13. Millä tavoilla Jeesus jo alussa osoittaa valtansa ”Jumalan Pyhänä”?

¹³ Jeesus aloittaa palveluksensa Galileassa (1:14–6:6). Sen jälkeen kun Johannes on pidätetty, Jeesus menee saarnaamaan Jumalan hyvää uutista Galileaan. Hänellä on todella hätkähdyttävä sanoma! ”Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Katukaa ja uskokaa hyvään uutiseen.” (1:15) Hän kutsuu Simonin ja Andreaan sekä Jaakobin ja Johanneksen kalaverkoiltaan tulemaan hänen opetuslapsikseen. Sapattina hän alkaa opettaa Kapernaumin synagogassa. Ihmiset ovat perin pohjin hämmästyneitä, sillä hän opettaa ”niin kuin sellainen, jolla on valta, eikä niin kuin kirjanoppineet”. Hän todistaa valtansa ”Jumalan Pyhänä” ajamalla epäpuhtaan hengen ulos sen riivaamasta miehestä ja parantamalla Simonin anopin, joka oli sairaana kuumeessa. Uutiset leviävät kulovalkean tavoin, ja illalla ”koko kaupunki” on kokoontunut Simonin talon ulkopuolelle. Jeesus parantaa useita sairaita ja ajaa ulos monia demoneja. – 1:22, 24, 33.

14. Miten Jeesus todistaa, että hänellä on valta antaa syntejä anteeksi?

¹⁴ Jeesus julistaa tehtävänsä: ”Jotta minä – – saarnaisin.” (1:38) Hän saarnaa kaikkialla Galileassa. Meneepä hän minne tahansa, hän ajaa ulos demoneja ja parantaa sairaita, muun muassa erään spitaalisen ja erään halvaantuneen, jolle hän sanoo: ”Syntisi ovat anteeksi annetut.” Jotkut kirjanoppineet järkeilevät sydämessään: ’Tämä on jumalanpilkkaa. Kuka muu voi antaa syntejä anteeksi kuin Jumala?’ Havaitessaan heidän ajatuksensa Jeesus osoittaa, että ”Ihmisen Pojalla on valta antaa syntejä anteeksi”, käskemällä halvaantuneen nousta ja mennä kotiinsa. Ihmiset kirkastavat Jumalaa. Kun veronkantaja Leevistä (Matteuksesta) tulee Jeesuksen seuraaja, tämä sanoo kirjanoppineille: ”En tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” Hän osoittaa olevansa ”sapatinkin Herra”. – 2:5, 7, 10, 17, 28.

15. Mitä Jeesus julistaa niistä, jotka kieltävät hänen ihmeensä, ja mitä hän sanoo perhesiteistä?

¹⁵ Jeesus muodostaa sitten 12 apostolin ryhmän. Hänen sukulaisensa vastustavat jonkin verran, ja sitten jotkut Jerusalemista tulleet kirjanoppineet syyttävät häntä demonien ajamisesta ulos demonien hallitsijan avulla. Jeesus kysyy heiltä: ”Kuinka voi Saatana ajaa ulos Saatanan?”, ja varoittaa heitä: ”Joka pilkkaa pyhää henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on syyllinen ikuiseen syntiin.” Keskustelun kuluessa hänen äitinsä ja veljensä tulevat etsimään häntä, ja Jeesus saa aiheen julistaa: ”Joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” – 3:23, 29, 35.

16. Mitä Jeesus opettaa kuvauksin ”Jumalan valtakunnasta”?

¹⁶ Jeesus alkaa opettaa ”Jumalan valtakunnan pyhää salaisuutta” kuvauksin. Hän puhuu kylväjästä, jonka siemenet putoavat moneen erilaiseen maaperään (mikä kuvaa erilaisia sanankuulijoita), sekä lampunjalassa loistavasta lampusta. Yhdessä kuvauksessa Jeesus sanoo, että Jumalan valtakunta on verrattavissa siihen, kun mies viskaa siemenen maahan: ”Itsestään maa kantaa hedelmää vähitellen: ensin oraan, sitten tähkän, lopuksi täyden jyvän tähkään.” (4:11, 28) Hän esittää myös kuvauksen sinapinsiemenestä, joka – vaikka onkin pienin kaikista siemenistä – kasvaa isoksi ja tekee suuria oksia suojaksi.

17. Miten Jeesuksen ihmeet todistavat hänen valtansa laajuuden?

¹⁷ Heidän ylittäessään Galileanmerta Jeesus saa ihmeen avulla myrskytuulen laantumaan, ja myrskyävä meri tyyntyy hänen käskiessään: ”Vaikene! Ole hiljaa!” (4:39) Gerasalaisten maassa Jeesus ajaa ulos demonien ”Legioonan” eräästä miehestä ja sallii demonien mennä noin 2000 sikaa käsittävään laumaan, joka sitten syöksyy jyrkännettä alas ja hukkuu mereen. (5:8–13) Tämän jälkeen Jeesus palaa takaisin vastarannalle. Muuan nainen parantuu verenvuodosta, joka on vaivannut häntä 12 vuotta, pelkästään koskettamalla Jeesuksen päällysvaippaa Jeesuksen ollessa menossa herättämään Jairuksen 12-vuotiasta tytärtä jälleen eloon. Ihmisen Pojalla on tosiaankin valtaa sekä elämään että kuolemaan! Jeesuksen kotiseudun asukkaat kuitenkin kiistävät hänen valtansa. Hän ihmettelee heidän epäuskoaan, mutta jatkaa ’kierrosta ympäristökyliin ja opettaa’. – 6:6.

18. a) Miten Jeesuksen palvelus laajenee? b) Mikä saa Jeesuksen opettamaan ja tekemään ihmeitä?

¹⁸ Palvelus Galileassa laajenee (6:7–9:50). Ne kaksitoista lähetetään kaksittain, ja heille annetaan ohjeet ja valta saarnata ja opettaa, parantaa ihmisiä ja ajaa ulos demoneja. Jeesuksen nimi tulee tunnetuksi, ja jotkut ajattelevat hänen olevan kuolleista herätetty Johannes Kastaja. Tämä mahdollisuus huolestuttaa Herodesta, jonka syntymäpäiväjuhlien aikana Johannes oli mestattu. Apostolit palaavat saarnaamismatkaltaan ja antavat raportin toiminnastaan Jeesukselle. Suuri ihmisjoukko seuraa Jeesusta ympäri Galilean, ja hänen ’tulee heitä sääli, koska he ovat kuin lampaat ilman paimenta’. Niinpä hän alkaa opettaa heille monia asioita. (6:34) Hän järjestää rakkaudellisesti aineellistakin ruokaa ja ruokkii 5000 miestä viidellä leivällä ja kahdella kalalla. Kun opetuslapset pian sen jälkeen joutuvat veneessään ankarasti taistelemaan myrskyä vastaan matkallaan Betsaidaan, hän tulee heidän luokseen kävellen merta pitkin ja tyynnyttää tuulen. Ei ihme, että hänen opetuslapsensakin ’hämmästyvät suuresti’! – 6:51.

19, 20. a) Miten Jeesus ojentaa kirjanoppineita ja fariseuksia? b) Mikä johtaa siihen, että Pietariakin ojennetaan?

¹⁹ Gennesaretin piirikunnassa Jeesus joutuu keskusteluun Jerusalemista tulleiden kirjanoppineiden ja fariseusten kanssa syömisestä pesemättömin käsin, ja hän nuhtelee heitä siitä, että ’he jättävät Jumalan käskyn sikseen ja pitävät kiinni ihmisten perinteestä’. Hän sanoo, ettei se, mikä menee ihmiseen ulkopuolelta, saastuta häntä, vaan se, mikä tulee sisältä, sydämestä, nimittäin ”vahingolliset järkeilyt”. (7:8, 21) Mentyään pohjoiseen Tyroksen ja Sidonin seuduille hän tekee ihmeen eräälle pakanalle ajaessaan ulos demonin syyrofoinikialaisen naisen tyttärestä.

²⁰ Palattuaan Galileaan Jeesus tuntee jälleen sääliä häntä seuraavaa ihmisjoukkoa kohtaan ja ruokkii 4000 miestä seitsemällä leivällä ja muutamilla pikkukaloilla. Hän varoittaa opetuslapsiaan fariseusten hapatuksesta ja Herodeksen hapatuksesta, mutta he eivät silloin käsitä asian ydintä. Sitten tapahtuu jälleen yksi ihme – sokean miehen parantaminen Betsaidassa. Matkalla Filippuksen Kesarean kyliin käydyssä keskustelussa Pietari tunnistaa vakuuttavasti Jeesuksen ”Kristukseksi”, mutta vastustaa sitten voimakkaasti, kun Jeesus puhuu Ihmisen Pojan lähestyvistä kärsimyksistä ja kuolemasta. Jeesus ojentaa häntä tästä: ”Väisty taakseni, Saatana, koska et ajattele Jumalan ajatuksia, vaan ihmisten.” (8:29, 33) Jeesus kehottaa opetuslapsiaan seuraamaan häntä jatkuvasti hyvän uutisen tähden; jos he häpeävät häntä, hän häpeää heitä, kun hän saapuu Isänsä kirkkaudessa.

21. a) Ketkä näkevät ”Jumalan valtakunnan jo tulleen voimassaan” ja miten? b) Miten Jeesus korostaa Valtakunnan asettamista ensi sijalle?

²¹ Ollessaan kuusi päivää myöhemmin korkealla vuorella Pietari, Jaakob ja Johannes saavat edun nähdä ”Jumalan valtakunnan jo tulleen voimassaan”, kun he näkevät Jeesuksen kirkastuneena. (9:1) Jälleen Jeesus todistaa valtansa ajamalla ulos puhumattoman hengen eräästä pojasta, ja toisen kerran hän puhuu tulevasta kärsimyksestään ja kuolemastaan. Hän neuvoo opetuslapsiaan, etteivät he antaisi minkään estää heitä astumasta elämään. Kompastuttaako kätesi sinut? Hakkaa se pois! Jalkasi? Hakkaa se pois! Silmäsi? Heitä se pois! On paljon parempi mennä raajarikkoisena Jumalan valtakuntaan kuin tulla kokonaisena heitetyksi Gehennaan.

22. Mitä neuvoja Jeesus antaa palvellessaan Pereassa?

²² Palvelus Pereassa (10:1–52). Jeesus tulee Juudean rajaseuduille ja ”Jordanin toiselle puolelle” (Pereaan). Fariseukset kyselevät häneltä sitten avioerosta, ja hän käyttää tilaisuutta hyväkseen esittääkseen jumalisia periaatteita avioliittoa varten. Muuan rikas nuori mies tekee hänelle kysymyksen ikuisen elämän perimisestä, mutta on murheellinen kuullessaan, että saadakseen aarteen taivaaseen hänen täytyy myydä omaisuutensa ja tulla Jeesuksen seuraajaksi. Jeesus sanoo opetuslapsilleen: ”Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan mennä Jumalan valtakuntaan.” Hän rohkaisee niitä, jotka ovat hylänneet kaiken hyvän uutisen vuoksi ja lupaa heille ”satakertaisesti nyt – – vainojen ohella, ja tulevassa asiainjärjestelmässä ikuisen elämän”. – 10:1, 25, 30.

23. Mikä keskustelu käydään ja mikä ihme tapahtuu matkalla Jerusalemiin?

²³ Jeesus ja ne kaksitoista lähtevät sitten matkalle Jerusalemiin. Kolmannen kerran Jeesus kertoo heille edessään olevasta kärsimyksestä ja myös ylösnousemuksestaan. Hän kysyy heiltä, pystyvätkö he juomaan saman maljan, jonka hän juo, ja sanoo heille: ”Joka tahtoo olla ensimmäinen teidän keskuudessanne, sen täytyy olla kaikkien orja.” Heidän mennessään pois Jerikosta sokea kerjäläinen huutaa tien vierestä: ”Daavidin Poika, Jeesus, ole minulle armollinen!” Jeesus tekee sokean miehen näkeväksi, mikä on hänen viimeinen ihmeparannuksensa, jonka Markus on kirjoittanut muistiin. – 10:44, 47, 48.

24, 25. a) Millä teoilla Jeesus todistaa valtansa? b) Millaista todistelua käyttäen hän vastaa vastustajilleen? c) Minkä varoituksen Jeesus antaa ihmisjoukolle, ja mitä hän kiittää opetuslapsilleen?

²⁴ Jeesus Jerusalemissa ja sen ympäristössä (11:1–15:47). Kertomus etenee nopeasti! Jeesus ratsastaa varsalla kaupunkiin, ja kansa tervehtii häntä Kuninkaana. Seuraavana päivänä hän puhdistaa temppelin. Ylipapit ja kirjanoppineet alkavat pelätä häntä ja havittelevat hänen kuolemaansa. ”Millä valtuudella sinä teet näitä?” he kysyvät. (11:28) Jeesus kääntää taitavasti kysymyksen takaisin ja kertoo kuvauksen viljelijöistä, jotka tappoivat viinitarhan perijän. He tajuavat asian ytimen ja jättävät hänet.

²⁵ Seuraavaksi he lähettävät joitakuita fariseuksia saadakseen hänet kiinni verokysymyksestä. Hän pyytää denaaria ja kysyy: ”Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?” He vastaavat: ”Keisarin.” Silloin Jeesus sanoo: ”Maksakaa takaisin keisarille, mikä on keisarin, mutta Jumalalle, mikä on Jumalan.” Ei ihme, että he ihmettelevät häntä! (12:16, 17) Sitten saddukeukset, jotka eivät usko ylösnousemukseen, yrittävät saada hänet lankaan kysymyksellä: ’Jos jollakulla naisella on ollut peräkkäin seitsemän aviomiestä, niin kenen vaimo hänestä tulee ylösnousemuksessa?’ Jeesus vastaa heti, että ne, jotka nousevat kuolleista, tulevat olemaan ”kuin enkelit taivaissa”, sillä he eivät mene naimisiin. (12:19–23, 25) ”Mikä käsky on kaikkein ensimmäinen?” kysyy eräs kirjanoppineista. Jeesus vastaa: ”Ensimmäinen on: ’Kuule, Israel, Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova, ja sinun tulee rakastaa Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi ja koko mielestäsi ja koko voimastasi.’ Toinen on tämä: ’Sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’” (12:28–31) Tämän jälkeen kukaan ei enää uskalla kysellä häneltä. Jeesuksen arvovalta täydellisenä opettajana säilyy. Suuri ihmisjoukko kuuntelee häntä mielellään, ja Jeesus varoittaa ihmisiä mahtailevista kirjanoppineista. Sitten hän kiittää opetuslapsilleen köyhää leskeä, joka pani temppelin rahalippaisiin enemmän kuin kaikki muut, sillä hänen kaksi pientä kolikkoaan olivat ”kaikki mitä hänellä oli, koko [hänen] elämisensä”. – 12:44.

26. Mikä on ainoa Markuksen muistiin kirjoittama pitkä puhe, ja mihin kehotukseen se päättyy?

²⁶ Istuessaan Öljyvuorella temppeliä vastapäätä Jeesus kertoo neljälle opetuslapselleen yksityisesti näiden asioiden päättymisen ”tunnusmerkin”. (Tämä on ainoa Markuksen muistiin kirjoittama pitkä puhe, ja se on rinnakkainen Matteuksen 24. ja 25. luvussa esitetyn puheen kanssa.) Se päättyy Jeesuksen kehotukseen: ”Siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä Poika, vaan Isä. Mutta minkä sanon teille, sen sanon kaikille: pysykää valveilla.” – 13:4, 32, 37.

27. Kuvaile tapahtumia, jotka johtavat Jeesuksen kavaltamiseen Getsemanessa.

²⁷ Lähellä sijaitsevassa Betaniassa eräs nainen voitelee Jeesuksen kallisarvoisella hyvänhajuisella öljyllä. Jotkut esittävät vastalauseensa pitäen sitä haaskauksena, mutta Jeesus sanoo sitä hyväksi teoksi, valmisteluksi hänen hautaamistaan varten. Määräaikana Jeesus ja ne kaksitoista kokoontuvat kaupunkiin viettämään juutalaisten pääsiäistä passahia. Hän ilmaisee kavaltajansa ja asettaa muistoillallisen uskollisille opetuslapsilleen, ja he lähtevät Öljyvuorelle. Matkalla Jeesus sanoo heille, että he kaikki tulevat kompastumaan. ”En kuitenkaan minä”, huudahtaa Pietari. Mutta Jeesus sanoo hänelle: ”Tänä yönä, ennen kuin kukko kiekuu kahdesti, juuri sinä kieltäydyt kolmesti tunnustamasta minua.” Saavuttuaan Getsemane-nimiseen paikkaan Jeesus vetäytyy erilleen rukoilemaan pyytäen opetuslapsiaan pysymään valveilla. Hänen rukouksensa huipentuu sanoihin: ”Abba, Isä, kaikki on mahdollista sinulle; poista tämä malja minulta. Ei kuitenkaan mitä minä tahdon, vaan mitä sinä.” Kolme kertaa Jeesus palaa opetuslastensa luokse, ja kolme kertaa hän tapaa heidät nukkumasta ja vielä ”tällaisena aikana”! (14:29, 30, 36, 41) Mutta hetki on tullut! Katso – kavaltaja!

28. Kerro Jeesuksen pidätyksestä ja tutkimisesta ylimmäisen papin edessä.

²⁸ Juudas lähestyy Jeesusta ja suutelee häntä. Tämä on merkki ylipappien aseistautuneille miehille pidättää hänet. He vievät hänet ylimmäisen papin tuomioistuimeen, jossa monet todistavat väärin häntä vastaan, mutta heidän todistuksensa eivät ole yhtäpitäviä. Jeesus itse on vaiti. Lopulta ylimmäinen pappi kysyy häneltä: ”Oletko sinä Kristus, sen Siunatun Poika?” Jeesus vastaa: ”Olen.” Ylimmäinen pappi huutaa: ’Jumalanpilkkaa!’, ja he kaikki tuomitsevat hänet kuoleman ansainneeksi. (14:61–64) Alhaalla sisäpihassa Pietari on kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa. Kukko kiekuu toisen kerran, ja muistaessaan Jeesuksen sanat Pietari murtuu ja itkee.

29. Mitä Markus kirjoittaa Jeesuksen lopullisesta oikeudenkäynnistä ja teloituksesta, ja miten käy ilmi, että kysymys on Valtakunnasta?

²⁹ Heti aamun sarastaessa sanhedrin neuvottelee ja lähettää Jeesuksen sidottuna Pilatuksen luokse. Tämä huomaa nopeasti, ettei Jeesus ole rikollinen, ja yrittää vapauttaa hänet. Ylipappien kiihottaman väkijoukon vaatimuksesta hän kuitenkin lopulta luovuttaa Jeesuksen paaluun pantavaksi. Jeesus viedään Golgatalle (joka merkitsee ’pääkallonpaikkaa’), ja hänet pannaan paaluun, jossa hänen yläpuolellaan on kirjoitettuna häntä vastaan esitetty syyte: ”Juutalaisten kuningas.” Ohikulkijat soimaavat häntä: ”Muita hän pelasti; itseään hän ei voi pelastaa!” Puolipäivän aikaan (kuudennella tunnilla) koko maahan tulee pimeys kello 15:een asti. Sitten Jeesus huutaa suurella äänellä: ”Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?”, ja antaa henkensä. Nähtyään kaiken tämän muuan upseeri huomauttaa: ”Varmasti tämä mies oli Jumalan Poika.” Arimatiasta kotoisin oleva Joosef, yksi sanhedrinin jäsenistä, joka kuitenkin uskoo Jumalan valtakuntaan, pyytää Pilatukselta Jeesuksen ruumista ja panee sen kalliosta louhittuun hautaan. – 15:22, 26, 31, 34, 39.

30. Mitä tapahtuu haudalla viikon ensimmäisenä päivänä?

³⁰ Jeesuksen kuoleman jälkeiset tapahtumat (16:1–8). Hyvin varhain viikon ensimmäisenä päivänä kolme naista menee haudalle. Yllätyksekseen he havaitsevat, että sen suulla ollut suuri kivi on vieritetty pois. ”Nuori mies”, joka istuu sisäpuolella, sanoo heille, että Jeesus on herätetty. (16:5) Hän ei ole enää siellä, vaan menee heidän edellään Galileaan. He pakenevat haudalta vavisten ja peloissaan.

MIKSI HYÖDYLLINEN

31. a) Miten Markus todistaa Jeesuksen Messiaaksi? b) Mikä osoittaa Jeesuksen olleen valtuutettu Jumalan Poika, ja mitä hän korosti?

³¹ Kaikki Markuksen evankeliumin lukijat varhaiskristillisistä ajoista tähän asti ovat voineet tämän värikkään Jeesuksesta Kristuksesta kirjoitetun kuvauksen välityksellä havaita, että monet Messiasta koskevat Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa esitetyt ennustukset ovat täyttyneet. Alussa olevasta lainauksesta: ”Katso! Minä lähetän kasvojesi edellä sanansaattajani”, aina Jeesuksen paalussa lausumiin tuskaisiin sanoihin ”Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?” asti koko Markuksen kirjoittama kertomus Jeesuksen innokkaasta palveluksesta on sopusoinnussa sen kanssa, mitä Heprealaisissa kirjoituksissa ennustettiin. (Mark. 1:2; 15:34; Mal. 3:1; Ps. 22:2 [1]) Lisäksi se, että hän teki ihmeitä ja suurenmoisia tekoja, antoi terveellistä opetusta, kumosi aukottomasti väitteitä, luotti täysin Jehovan sanaan ja henkeen sekä paimensi hellästi lampaita – se kaikki osoittaa hänen tulleen valtuutettuna Jumalan Poikana. Hän opetti ”niin kuin sellainen, jolla on valta”, Jehovalta saatu valta, ja hän korosti sitä, että hänen päätyönään maan päällä oli ’saarnata Jumalan hyvää uutista’, nimittäin sitä, että ”Jumalan valtakunta on tullut lähelle”. Hänen opetuksensa on osoittautunut verrattoman hyödylliseksi kaikille, jotka ovat noudattaneet sitä. – Mark. 1:22, 14, 15.

32. Kuinka monta kertaa Markus käyttää ilmausta ”Jumalan valtakunta”, ja millaisia opastavia periaatteita hän esittää elämän saamisesta Valtakunnan välityksellä?

³² Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Teille on annettu Jumalan valtakunnan pyhä salaisuus.” Markus käyttää ilmausta ”Jumalan valtakunta” 14 kertaa ja esittää monia opastavia periaatteita niille, joiden on määrä saada elämä Valtakunnan välityksellä. Jeesus sanoi: ”Joka kadottaa sielunsa minun tähteni ja hyvän uutisen tähden, tulee pelastamaan sen.” Kaikki elämän saamisen tiellä olevat esteet täytyy poistaa: ”Sinun on parempi mennä silmäpuolena Jumalan valtakuntaan kuin tulla molemmat silmät tallella heitetyksi Gehennaan.” Jeesus julisti myös: ”Joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsukainen, se ei missään tapauksessa mene sinne” ja: ”Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on rahaa, mennä Jumalan valtakuntaan!” Hän sanoi, että se, joka havaitsee kahden suuren käskyn pitämisen olevan paljon suuriarvoisempaa kuin kaikki kokonaispolttouhrit ja muut uhrit, ei ”ole kaukana Jumalan valtakunnasta”. Nämä ja muut Markuksen evankeliumin opetukset Valtakunnasta sisältävät paljon hyviä neuvoja, joita voimme soveltaa jokapäiväisessä elämässämme. – 4:11; 8:35; 9:43–48; 10:13–15, 23–25; 12:28–34.

33. a) Miten voimme hyötyä Markuksen evankeliumista? b) Millaiseen menettelyyn Markuksen evankeliumin tulisi kannustaa meitä ja miksi?

³³ Hyvän uutisen ”Markuksen mukaan” voi ehkä lukea kokonaan läpi parissa tunnissa, ja se antaa lukijalle sykähdyttävän, nopean ja dynaamisen katsauksen Jeesuksen palvelukseen. Tämän henkeytetyn kertomuksen läpilukeminen sekä sen tarkempi tutkiminen ja mietiskeleminen on aina hyödyllistä. Markuksen evankeliumista on hyötyä vainotuille kristityille nykyään samoin kuin ensimmäiselläkin vuosisadalla, sillä tosi kristityt joutuvat nyt kohtaamaan ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”, ja tarvitsevat sitä henkeytettyä opastusta, jota voidaan löytää tästä Esimerkkiämme, Jeesusta Kristusta, koskevasta kertomuksesta. Lue sitä, anna sen dramaattisen toiminnan sykähdyttää mieltäsi ja ammenna siitä rohkeutta seurata uskomme Pääedustajan ja Täydellistäjän, Jeesuksen, askeleita ilmaisten samaa sammumatonta iloa kuin hän. (2. Tim. 3:1; Hepr. 12:2) Näe hänet toiminnan miehenä, ole hänen intonsa täyttämä ja jäljittele hänen sovittelematonta nuhteettomuuttaan ja rohkeuttaan koetusten ja vastustuksen keskellä. Hanki lohtua tästä henkeytetyn Raamatun ehtymättömästä osasta. Anna sen hyödyttää itseäsi tavoitellessasi ikuista elämää!

[Alaviite]