”Lukija käyttäköön tarkkanäköisyyttään”
”Kun näette autioittavan iljetyksen – – seisovan pyhässä paikassa – – silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille.” (MATTEUS 24:15, 16)
1. Mikä oli tuloksena siitä Jeesuksen antamasta varoituksesta, joka esitetään Luukkaan 19:43, 44:ssä?
KUN meitä varoitetaan lähestyvästä onnettomuudesta, voimme onnistua välttämään sen (Sananlaskut 22:3). Kuvittele siis tilannetta, jossa Jerusalemin kristityt olivat sen jälkeen kun roomalaiset hyökkäsivät tuohon kaupunkiin vuonna 66. Jeesus oli varoittanut, että kaupunki piiritettäisiin ja tuhottaisiin (Luukas 19:43, 44). Useimmat juutalaiset eivät kuunnelleet häntä. Mutta hänen opetuslapsensa ottivat hänen varoituksestaan vaarin. Sen ansiosta he pelastuivat onnettomuudelta, joka koitti vuonna 70.
2, 3. Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita Jeesuksen profetiasta, joka on merkitty muistiin Matteuksen 24:15–21:een?
2 Myös meitä nykyään eläviä koskevassa profetiassa Jeesus kuvaili yhteismerkin, johon kuului sotia, nälänhätää, maanjäristyksiä, ruttotauteja ja Jumalan valtakuntaa saarnaavien kristittyjen vainoa (Matteus 24:4–14; Luukas 21:10–19). Jeesus esitti myös johtolangan, jonka avulla hänen opetuslapsensa voisivat tietää, että loppu oli lähellä: ’autioittava iljetys seisoo pyhässä paikassa’ (Matteus 24:15). Tarkastelemme uudelleen noita merkityksellisiä sanoja nähdäksemme, miten ne voivat vaikuttaa elämäämme nykyään ja tulevaisuudessa.
3 Hahmoteltuaan tunnusmerkin Jeesus sanoi: ”Kun näette autioittavan iljetyksen, josta on puhuttu profeetta Danielin välityksellä, seisovan pyhässä paikassa (lukija käyttäköön tarkkanäköisyyttään), silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille. Älköön se, joka on katolla, tulko alas ottamaan tavaroita talostaan, älköönkä se, joka on pellolla, palatko taloon noutamaan päällysvaippaansa. Voi raskaana olevia naisia ja imettäviä noina päivinä! Rukoilkaa jatkuvasti, ettei pakonne sattuisi talviaikaan eikä sapattipäivänä, sillä sitten tulee olemaan suuri ahdistus, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tähän asti.” (Matteus 24:15–21.)
4. Mikä osoittaa, että Matteuksen 24:15:llä oli täyttymys ensimmäisellä vuosisadalla?
4 Markuksen ja Luukkaan kertomuksissa esitetään lisää yksityiskohtia. Kun Matteus sanoo autioittavan iljetyksen ”seisovan pyhässä paikassa”, Markus 13:14 sanoo sen ”seisovan siinä, missä sen ei pitäisi”. Luukkaan 21:20 lisää Jeesuksen sanat: ”Kun näette Jerusalemin leiriytyneiden armeijoiden ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen autioitus on tullut lähelle.” Tämä auttaa meitä ymmärtämään, että ensimmäiseen täyttymykseen sisältyi roomalaisten vuonna 66 aloittama hyökkäys Jerusalemia ja sen temppeliä vastaan – joka oli pyhä paikka juutalaisille, mutta ei enää pyhä paikka Jehovalle. Seurauksena oli täydellinen autioitus, kun roomalaiset tuhosivat sekä kaupungin että temppelin vuonna 70. Mikä oli ”iljetys” siihen aikaan? Ja miten se ’seisoi pyhässä paikassa’? Vastaukset näihin kysymyksiin auttavat selvittämään ennustuksen nykyisen täyttymyksen.
5, 6. a) Miksi Danielin 9. luvun lukijat tarvitsisivat tarkkanäköisyyttä? b) Miten Jeesuksen profetia ”iljetyksestä” täyttyi?
5 Jeesus kehotti lukijoita käyttämään tarkkanäköisyyttä. Minkä lukijoita? Todennäköisesti Danielin 9. luvun. Siinä oleva profetia osoittaa Messiaan ilmaantumisajan ja ennustaa, että hänet ”raivataan pois” kolmen ja puolen vuoden kuluttua. Profetiassa sanotaan: ”Autioittaja tulee olemaan iljetysten siivellä, ja perinpohjaiseen hävitykseen asti virtaa se, mistä on tehty päätös, myös autiona olevan ylle.” (Daniel 9:26, 27; ks. myös Daniel 11:31; 12:11.)
6 Juutalaiset ajattelivat tämän täyttyneen silloin, kun Antiokhos IV häpäisi temppelin noin 200 vuotta aiemmin. Jeesuksen sanat osoittivat kuitenkin toista: hän kehotti tarkkanäköisyyteen, koska ”iljetyksen” piti vielä ilmaantua ja seistä ”pyhässä paikassa”. Jeesus viittasi selvästikin Rooman armeijaan, joka tulisi vuonna 66 erityisine sotamerkkeineen. Tällaiset kauan käytössä olleet symbolit olivat todellisuudessa epäjumalia ja juutalaisten silmissä iljettäviä.a Mutta milloin roomalaiset sotilaat ’seisoisivat pyhässä paikassa’? Se tapahtui, kun Rooman armeija sotamerkkeineen hyökkäsi Jerusalemiin ja sen temppeliin, jota juutalaiset pitivät pyhänä. Roomalaiset alkoivat jopa kaivaa maata temppelialueen muurin alta. Tosiaankin se, mikä oli ollut pitkään iljettävää, seisoi nyt pyhässä paikassa! (Jesaja 52:1; Matteus 4:5; 27:53; Apostolien teot 6:13.)
Nykyinen ”iljetys”
7. Mikä Jeesuksen profetia täyttyy meidän aikanamme?
7 Olemme ensimmäisestä maailmansodasta lähtien nähneet Matteuksen 24. lukuun muistiin merkityn Jeesuksen tunnusmerkin laajemman täyttymyksen. On kuitenkin muistettava hänen sanansa: ”Kun näette autioittavan iljetyksen – – seisovan pyhässä paikassa – – silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille.” (Matteus 24:15, 16.) Tällä profetian piirteellä täytyy olla täyttymys meidänkin aikanamme.
8. Millainen käsitys Jehovan todistajilla on vuosien ajan ollut siitä, mikä ”iljetys” on nykyään?
8 Vartiotorni-lehden vuoden 1921 kesäkuun numerosta ilmeni Jehovan palvelijoiden luottamus tämän profetian täyttymiseen, kun Lähi-idän tapahtumista kerrottaessa kohdistettiin huomio tuohon profetiaan. Niinpä Vartiotornissa 15.2.1930 sanottiinkin sivulla 53 selvästi: ”Koko Kansainliiton tarkoituksena on kääntää ihmiset pois Jumalasta ja Kristuksesta, ja sentähden se on hävittävä, Saatanan tuote ja kauhistus Jumalan silmissä.” ”Iljetys” ilmaantui siis vuonna 1919. Aikanaan Kansainliitto väistyi Yhdistyneiden kansakuntien tieltä. Jehovan todistajat ovat jo kauan paljastaneet, että nämä ihmisten rauhanjärjestöt ovat iljettäviä Jumalan silmissä.
9, 10. Miten aiempi ymmärrys suuresta ahdistuksesta vaikutti näkemykseemme siitä, milloin ”iljetys” seisoisi pyhässä paikassa?
9 Edellisessä kirjoituksessa luotiin katsaus Matteuksen luvuista 24 ja 25 saatuun selvempään näkemykseen. Kaipaisiko ajatus ’iljetyksen seisomisesta pyhässä paikassa’ hiukan selvennystä? Ilmeisesti. Jeesuksen profetia yhdistää ’seisomisen pyhässä paikassa’ ennustetun ”ahdistuksen” puhkeamiseen. Vaikka ”iljetys” on siis ollut pitkään olemassa, niin sen ’seisomisen pyhässä paikassa’ ja suuren ahdistuksen välisen yhteyden pitäisi vaikuttaa käsitykseemme. Miten niin?
10 Jumalan kansa ymmärsi aikoinaan, että suuren ahdistuksen ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 1914 ja että sen viimeinen osa koittaisi Harmagedonin taistelussa (Ilmestys 16:14, 16; vrt. Vartiotorni [engl.] 1.4.1939 s. 110). Tästä syystä voimme ymmärtää, miksi aikoinaan ajateltiin, että viimeisten päivien ”iljetyksen” on täytynyt seisoa pyhässä paikassa pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
11, 12. Mikä korjattu näkemys suuresta ahdistuksesta esitettiin vuonna 1969?
11 Myöhempinä vuosina olemme kuitenkin nähneet asiat toisin. Torstaina 10. heinäkuuta 1969 New Yorkin kansainvälisessä ”Rauha maassa” -konventissa F. W. Franz, Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran silloinen varapresidentti, piti sähköistävän puheen. Tarkastellessaan aiempaa ymmärrystämme Jeesuksen profetiasta veli Franz sanoi: ”Selitettiin, että ’suuri ahdistus’ oli alkanut vuonna 1914 ja että sen ei sallittu jatkua keskeytyksettä silloin, vaan Jumala pysähdytti ensimmäisen maailmansodan marraskuussa vuonna 1918. Siitä lähtien Jumala salli ajanjakson valittujen kristittyjen voidellun jäännöksensä toimintaa varten, ennen kuin hän antaa ’suuren ahdistuksen’ loppuosan jatkua Harmagedonissa.”
12 Sitten esitettiin merkittävästi korjattu selitys: ”Vastatakseen – – ensimmäisen vuosisadan tapahtumia – – vastakuvallinen ’suuri ahdistus’ ei alkanut vuonna 1914. Se, mitä tapahtui Jerusalemin nykyiselle vastakuvalle vuosina 1914–1918, oli vain ’ahdistuksen tuskien alkua’ – –. ’Suuri ahdistus’, jonka kaltaista ei enää tule, on vielä edessäpäin, sillä se merkitsee väärän uskonnon (myös kristikunnan) maailmanmahdin hävitystä, jota seuraa ’Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sota’ Harmagedonissa.” Tämä merkitsi sitä, että koko suuri ahdistus oli vielä edessäpäin.
13. Miksi on johdonmukaista sanoa, että ”iljetys” tulee ’seisomaan pyhässä paikassa’?
13 Tämä vaikuttaa suoranaisesti siihen, milloin ”iljetyksen” ymmärretään seisovan pyhässä paikassa. Muistathan, mitä tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla. Roomalaiset hyökkäsivät Jerusalemiin vuonna 66, mutta he vetäytyivät odottamatta, minkä ansiosta kristittyä ”lihaa” pelastui (Matteus 24:22). Tämän mukaisesti odotamme, että suuri ahdistus alkaa pian, mutta että se lyhennetään Jumalan valittujen vuoksi. Huomaa seuraava avainseikka: muinaisessa mallissa yhdistettiin ’pyhässä paikassa seisova iljetys’ kenraali Galluksen johdolla vuonna 66 tapahtuneeseen roomalaisten hyökkäykseen. Tuon hyökkäyksen nykyinen vastakuva – suuren ahdistuksen puhkeaminen – on vielä edessäpäin. Siksi ”autioittava iljetys”, joka on ollut olemassa vuodesta 1919 lähtien, on ilmeisesti vasta tulevaisuudessa seisova pyhässä paikassa.b Miten tämä tapahtuu? Ja miten se voi vaikuttaa meihin?
Tuleva hyökkäys
14, 15. Miten Ilmestyksen 17. luku auttaa meitä ymmärtämään Harmagedoniin johtavia tapahtumia?
14 Ilmestyskirjassa kuvaillaan tulevaa tuhoisaa hyökkäystä väärää uskontoa vastaan. Luvussa 17 esitetään Jumalan tuomio ”Suurta Babylonia, maan porttojen ja iljetysten äitiä” – väärän uskonnon maailmanmahtia – vastaan. Kristikunnalla on keskeinen osa, ja se väittää olevansa liittosuhteessa Jumalaan (vrt. Jeremia 7:4). Väärät uskonnot, kristikunta mukaan luettuna, ovat olleet pitkään luvattomissa suhteissa ”maan kuninkaiden” kanssa, mutta tämä päättyy noiden uskontojen autioitukseen. (Ilmestys 17:2, 5.) Kenen käsissä?
15 Ilmestyskirjassa kuvaillaan ”helakanpunainen peto”, joka on olemassa jonkin aikaa, joka katoaa ja sitten palaa (Ilmestys 17:3, 8). Maailman hallitsijat tukevat tätä petoa. Profetiassa esitetyt yksityiskohdat auttavat meitä saamaan selville, että tämä vertauskuvallinen peto on rauhanjärjestö, joka tuli olemassaoloon vuonna 1919 Kansainliittona (”iljetys”) ja joka on nyt Yhdistyneet kansakunnat. Ilmestyksen 17:16, 17 osoittaa, että Jumala panee vielä joidenkin tässä ”pedossa” huomattavassa asemassa olevien ihmishallitsijoiden sydämeen sellaisen ajatuksen, että he autioittavat väärän uskonnon maailmanmahdin. Tuo hyökkäys merkitsee suuren ahdistuksen puhkeamista.
16. Mitä uskontoon liittyviä merkittäviä kehitysvaiheita on käynnissä parhaillaan?
16 Koska suuren ahdistuksen alku on vielä tulevaisuudessa, niin onko ’pyhässä paikassa seisominen’ yhä edessäpäin? Ilmeisesti on. Vaikka ”iljetys” ilmaantui tämän vuosisadan alkupuolella ja on siis ollut olemassa vuosikymmeniä, se asettuu ainutlaatuisella tavalla ”pyhään paikkaan” lähitulevaisuudessa. Samoin kuin Kristuksen seuraajien on täytynyt ensimmäisellä vuosisadalla seurata tarkasti tapahtumia saadakseen selville, miten ’pyhässä paikassa seisominen’ toteutuisi, samoin täytyy nykyään elävien kristittyjen. Eittämättä meidän on odotettava profetian varsinaista täyttymistä saadaksemme selville kaikki yksityiskohdat. On kuitenkin merkille pantavaa, että joissakin maissa tunnetaan jo huomattavaa ja kasvavaa vastenmielisyyttä uskontoa kohtaan. Jotkin poliittiset ainekset, jotka ovat liitossa tosi uskosta poikenneiden entisten kristittyjen kanssa, lietsovat vihamielisyyttä yleensä uskontoa vastaan ja erityisesti tosi kristittyjä vastaan. (Psalmit 94:20, 21; 1. Timoteukselle 6:20, 21.) Näin ollen poliittiset voimat ’taistelevat Karitsaa vastaan’ jo nyt, ja, kuten Ilmestyksen 17:14:ssä osoitetaan, tämä taistelu kiihtyy. Vaikka he eivät pääse kirjaimellisesti käsiksi Jumalan Karitsaan – Jeesukseen Kristukseen tämän korotetussa, kirkastetussa tilassa – he kohdistavat edelleen vastustuksensa Jumalan tosi palvojiin, erityisesti hänen ’pyhiinsä’ (Daniel 7:25; vrt. Roomalaisille 8:27; Kolossalaisille 1:2; Ilmestys 12:17). Meillä on Jumalan antama varmuus siitä, että Karitsa ja ne, jotka ovat hänen kanssaan, voittavat (Ilmestys 19:11–21).
17. Mitä voisimme – olematta dogmaattisia – sanoa siitä, miten ”iljetys” tulee seisomaan pyhässä paikassa?
17 Me tiedämme, että väärää uskontoa odottaa autioitus. Suuri Babylon on ”juovuksissa pyhien verestä”, ja se on toiminut kuin kuningatar, mutta sen tuho on varma. Se on käyttänyt epäpuhdasta vaikutusvaltaansa maan kuninkaisiin, mutta tuo suhde muuttuu dramaattisesti ’kymmenen sarven ja pedon’ taholta silmittömäksi vihaksi. (Ilmestys 17:6, 16; 18:7, 8.) Kun ”helakanpunainen peto” hyökkää uskonnollisen porton kimppuun, ”iljetys” seisoo uhkaavasti kristikunnan niin sanotussa pyhässä paikassa.c Autioitus alkaa siis uskottomasta kristikunnasta, joka esiintyy pyhänä.
Miten ”paeta”?
18, 19. Mitä perusteluja esitetään sen osoittamiseksi, että ’vuorille pakeneminen’ ei tule merkitsemään uskonnon vaihtamista?
18 Ennustettuaan ’iljetyksen seisomisen pyhässä paikassa’ Jeesus kehotti tarkkanäköisiä ihmisiä toimimaan. Tarkoittiko hän sitä, että tuona myöhäisenä ajankohtana – kun ”iljetys”’seisoo pyhässä paikassa’ – monet pakenevat väärästä uskonnosta ja asennoituvat tosi palvonnan puolelle? Tuskinpa. Ajattelehan ensimmäistä täyttymystä. Jeesus sanoi: ”Alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille. Älköön se, joka on katolla, tulko alas älköönkä menkö sisään ottamaan mitään talostaan, älköönkä se, joka on pellolla, palatko sen luo, mikä on jäänyt taakse, noutamaan päällysvaippaansa. Voi raskaana olevia naisia ja imettäviä noina päivinä! Rukoilkaa jatkuvasti, ettei se sattuisi talviaikaan.” (Markus 13:14–18.)
19 Jeesus ei sanonut, että ainoastaan Jerusalemissa olevien piti lähteä pois, ikään kuin hän olisi korostanut sitä, että heidän piti lähteä pois juutalaisen palvonnan keskuksesta; hänen varoituksensa ei myöskään merkinnyt uskonnon vaihtamista: väärästä pakenemista ja tosi uskonnon omaksumista. Jeesuksen opetuslapsia ei varmasti tarvinnut kehottaa pakenemaan uskonnosta toiseen, sillä heistä oli jo tullut tosi kristittyjä. Eikä vuonna 66 tehty hyökkäys saanut juutalaisuuden harjoittajia Jerusalemissa ja kautta Juudean hylkäämään tuota uskontoa ja omaksumaan kristillisyyttä. Professori Heinrich Graetz sanoo, että ne, jotka ajoivat takaa pakenevia roomalaisia, palasivat kaupunkiin: ”Selootit palasivat Jerusalemiin (8. lokakuuta) riemukkaita sotalauluja kaiuttaen ja sydän sykkien iloisessa vapauden ja riippumattomuuden toivossa. – – Eikö Jumala ollut auttanut heitä yhtä armollisesti kuin Hän oli auttanut heidän esi-isiään? Selootit eivät tunteneet sydämessään lainkaan tulevaisuuden pelkoa.”
20. Millä tavoin varhaiset opetuslapset reagoivat Jeesuksen kehotukseen paeta vuorille?
20 Miten sitten tuo verraten pieni määrä valittuja silloin menneisyydessä toimi Jeesuksen neuvon mukaan? Lähtemällä Juudeasta ja pakenemalla vuorille Jordanin toiselle puolelle he osoittivat, että he eivät kuuluneet juutalaiseen järjestelmään poliittisesti eivätkä uskonnollisesti. He jättivät pellot ja kodit eivätkä koonneet edes omaisuuttaan taloistaan. Luottaen Jehovan suojelukseen ja tukeen he asettivat hänen palvontansa kaiken muun edelle, mikä olisi saattanut tuntua tärkeältä. (Markus 10:29, 30; Luukas 9:57–62.)
21. Mitä ei ole odotettavissa, kun ”iljetys” hyökkää?
21 Pohditaanpa nyt suurempaa täyttymystä. Olemme vuosikymmeniä kehottaneet ihmisiä lähtemään väärästä uskonnosta ja asennoitumaan tosi palvonnan puolelle (Ilmestys 18:4, 5). Miljoonat ovat tehneet niin. Jeesuksen profetia ei osoita, että kun suuri ahdistus puhkeaa, ihmiset kääntyisivät suurin joukoin puhtaaseen palvontaan; vuonna 66 ei varmasti tapahtunut mitään juutalaisten joukkokääntymystä. Tosi kristityt tuntevat kuitenkin tärkeäksi noudattaa Jeesuksen varoitusta ja paeta.
22. Mitä voi liittyä siihen, että noudatamme Jeesuksen neuvoa paeta vuorille?
22 Me emme voi nykyään tietää kaikkia yksityiskohtia suuresta ahdistuksesta, mutta voimme johdonmukaisesti päätellä, että pako, josta Jeesus puhui, ei meidän tapauksessamme merkitse menemistä mihinkään maantieteelliseen paikkaan. Jumalan kansaa on jo eri puolilla maailmaa, käytännöllisesti katsoen sen joka kolkassa. Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että kun pako on välttämätön, kristittyjen täytyy edelleen pitää selvä ero itsensä ja väärien uskonnollisten järjestöjen välillä. Merkittävää on myös se, että Jeesus varoitti menemästä takaisin taloonsa hakemaan vaatteita tai tavaroita (Matteus 24:17, 18). Edessä voi siis olla koetuksia suhteessamme aineelliseen: onko se tärkeintä, vain onko pelastus, joka tulee kaikille Jumalan puolella oleville, tärkeämpää? Pakoomme voi tosiaan liittyä joitakin vaikeuksia tai menetyksiä. Meidän täytyy olla valmiita tekemään mitä tahansa, mikä on tarpeellista, kuten tekivät vastaavassa tilanteessa ensimmäisellä vuosisadalla eläneet, jotka pakenivat Juudeasta Jordanin toiselle puolelle Pereaan.
23, 24. a) Ainoastaan mistä löydämme suojan? b) Miten Jeesuksen varoituksen ’pyhässä paikassa seisovasta iljetyksestä’ pitäisi vaikuttaa meihin?
23 Meidän täytyy huolehtia siitä, että turvanamme on aina Jehova ja hänen vuorenkaltainen järjestönsä (2. Samuelin kirja 22:2, 3; Psalmit 18:2; Daniel 2:35, 44). Sieltä löydämme suojan! Me emme jäljittele ihmiskunnan enemmistöä, joka pakenee ”luoliin” ja kätkeytyy ”vuorten kallioihin” – ihmisten järjestöihin ja laitoksiin, jotka saattavat jäädä olemaan hyvin vähäksi aikaa sen jälkeen kun Suuri Babylon on autioitettu (Ilmestys 6:15; 18:9–11). Voimme tosin kohdata entistä vaikeampia aikoja – kuten vuonna 66 kohtasivat todennäköisesti ne raskaana olevat naiset, jotka pakenivat Juudeasta, ja kuka tahansa, jonka oli matkustettava kylmällä, sateisella säällä. Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että Jumala tekee elossa säilymisen mahdolliseksi. Vahvistakaamme jo nyt luottamustamme Jehovaan ja hänen Poikaansa, joka hallitsee parhaillaan Valtakunnan Kuninkaana.
24 Meillä ei ole mitään syytä elää sen pelossa, mitä tulee tapahtumaan. Jeesus ei halunnut, että hänen silloiset opetuslapsensa olisivat pelänneet, eikä hän halua meidänkään pelkäävän nykyään tai tulevina päivinä. Hän on varoittanut meitä, niin että voimme valmistaa sydäntämme ja mieltämme. Missään tapauksessa tottelevaisia kristittyjä ei rangaista, kun tuho kohtaa väärää uskontoa ja tämän pahan järjestelmän muita osia. He tulevat olemaan tarkkanäköisiä ja noudattamaan varoitusta ’pyhässä paikassa seisovasta iljetyksestä’. Ja he tulevat toimimaan päättäväisesti järkkymättömän uskonsa mukaan. Älkäämme koskaan unohtako, mitä Jeesus lupasi: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Markus 13:13.)
[Alaviitteet]
a ”Roomalaisia sotamerkkejä vartioitiin uskonnollista kunnioitusta tuntien Rooman temppeleissä, ja tämän kansan kunnioitus sotamerkkejään kohtaan oli suoraan verrannollista sen ylivoimaan toisiin kansoihin nähden – – [Sotilaille se] oli kenties pyhintä maan päällä. Roomalainen sotilas vannoi sotamerkkinsä kautta.” (The Encyclopædia Britannica, 11. painos.)
b Tulee ottaa huomioon, että vaikka Jeesuksen sanojen täyttyminen vuosina 66–70 voi auttaa meitä ymmärtämään, miten ne täyttyvät suuressa ahdistuksessa, nuo kaksi täyttymystä eivät voi olla täsmälleen rinnakkaisia, koska tapahtumien taustat ovat erilaiset.
Muistatko?
◻ Miten ”autioittava iljetys” teki itsensä ilmeiseksi ensimmäisellä vuosisadalla?
◻ Miksi on järkevää ajatella, että nykyajan ”iljetys” seisoo pyhässä paikassa jolloinkin tulevaisuudessa?
◻ Mikä ”iljetyksen” hyökkäys ennustetaan Ilmestyskirjassa?
◻ Millaista ’pakenemista’ meiltä voidaan vielä vaatia?
[Kuvat s. 16]
Suurta Babylonia sanotaan ’porttojen äidiksi’
[Kuvat s. 17]
Ilmestyksen 17. luvun helakanpunainen peto on se ”iljetys”, johon Jeesus viittasi
[Kuva s. 18]
Helakanpunainen peto johtaa tuhoisaa hyökkäystä uskontoa vastaan