Jeesuksen elämä ja palvelus

Tuskan hetkiä puutarhassa

KUN JEESUS lakkaa rukoilemasta, hän ja hänen 11 uskollista apostoliaan laulavat ylistyslauluja Jehovalle. Sitten he laskeutuvat ylähuoneesta, astuvat viileään yön pimeyteen ja suuntaavat kulkunsa takaisin Kidroninlaakson toiselle puolelle kohti Betaniaa. Matkalla he kuitenkin pysähtyvät suosittuun paikkaan, Getsemanen puutarhaan. Se sijaitsee Öljyvuorella tai sen läheisyydessä. Jeesus on usein tavannut apostolinsa täällä oliivipuiden keskellä.

Jeesus jättää kahdeksan apostolia – ehkä puutarhan sisäänkäynnin luo – ja kehottaa heitä: ”Istukaa tässä sillä aikaa kun menen tuonne ja rukoilen.” Sitten hän ottaa mukaansa kolme muuta apostolia, Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, ja jatkaa edemmäs puutarhaan. Jeesus tulee murheelliseksi ja tuskaisan levottomaksi. ”Sieluni on syvästi murheellinen, aivan kuolemaan asti”, hän sanoo heille. ”Jääkää tähän ja pysykää valveilla minun kanssani.”

Mentyään vähän matkaa eteenpäin Jeesus lankeaa maahan kasvoilleen ja alkaa hartaasti rukoilla: ”Isäni, jos on mahdollista, niin menköön minulta pois tämä malja. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.” Mitä hän tarkoittaa? Miksi hän on ”syvästi murheellinen, aivan kuolemaan asti”? Onko hän perääntymässä päätöksestään kuolla ja antaa lunastushinta?

Ei suinkaan! Jeesus ei pyydä, että hänet säästettäisiin kuolemalta. Jo pelkkä ajatus uhrikuoleman välttämisestä, mitä Pietari kerran ehdotti, on vastenmielinen hänelle. Hän kärsii sen sijaan tuskaisia hetkiä, koska hän pelkää sen tavan, jolla hän pian kuolee – halveksittavana rikollisena – tuottavan häpeää Isänsä nimelle. Hänestä tuntuu nyt siltä, että muutaman tunnin kuluttua hänet naulataan paaluun pahimmanlaatuisena ihmisenä: jumalanpilkkaajana! Tästä syystä hän on tuskaisan levoton.

Rukoiltuaan pitkään Jeesus palaa ja tapaa nuo kolme apostolia nukkumasta. Osoittaen sanansa Pietarille hän sanoo: ”Ettekö voineet edes yhtä tuntia valvoa minun kanssani? Pysykää valveilla ja rukoilkaa jatkuvasti, jottette joutuisi kiusaukseen.” Ymmärtäen kuitenkin heidänkin olevan paineen alaisina ja ajankohdan olevan myöhäinen hän sanoo: ”Henki on tietysti altis, mutta liha on heikko.”

Sitten Jeesus menee pois toisen kerran ja pyytää Jumalaa poistamaan häneltä ”tämän maljan”, toisin sanoen Jehovan hänelle määräämän osan eli tahdon hänen suhteensa. Kun hän palaa, hän tapaa jälleen nuo kolme nukkumasta, vaikka heidän olisi pitänyt rukoilla, etteivät he joutuisi kiusaukseen. Kun Jeesus puhuu heille, he eivät tiedä mitä hänelle vastaisivat.

Lopulta Jeesus menee kolmannen kerran heistä noin kivenheiton päähän ja polvistuneena rukoilee voimakkain huudoin ja kyynelin: ”Isä, jos sinä haluat, niin poista tämä malja minulta.” Jeesus tuntee todella ankaraa tuskaa sen häpeän vuoksi, jota hänen kuolemansa rikollisena tulee tuottamaan hänen Isänsä nimelle. Onhan sitä, että häntä syytetään jumalanpilkkaajaksi – sellaiseksi, joka kiroaa Jumalaa – lähes mahdotonta kestää!

Siitä huolimatta Jeesus rukoilee edelleen: ”Ei kuitenkaan mitä minä tahdon, vaan mitä sinä.” Jeesus tottelevaisesti alistaa oman tahtonsa Jumalan tahtoon. Juuri silloin hänelle näyttäytyy taivaasta enkeli ja vahvistaa häntä kannustavin sanoin. Todennäköisesti enkeli kertoo Jeesukselle, että hän saa osakseen Isänsä hyväksynnän.

Kuinka raskas taakka Jeesuksen harteilla kuitenkin onkaan! Hänen oma ikuinen elämänsä ja koko ihmiskunnan ikuinen elämä ovat vaakalaudalla. Tunneperäinen paine on valtava. Niinpä Jeesus jatkaa rukoilemista yhä hartaammin, ja hänen hikensä tulee kuin veripisaroiksi, jotka putoavat maahan. ”Vaikka tämä on hyvin harvinainen ilmiö”, huomautetaan Yhdysvaltain lääkäriliiton lehdessä, ”verensekaista hikeä – – voi erittyä äärimmäisissä tunnetiloissa.” – The Journal of the American Medical Association.

Tämän jälkeen Jeesus palaa kolmannen kerran apostoleittensa luo ja tapaa heidät jälleen kerran nukkumasta. He ovat uupuneita pelkästä surusta. ”Tällaisena aikana te nukutte ja lepäätte!” hän huudahtaa. ”Riittää! Hetki on tullut! Katso! Ihmisen Poika kavalletaan syntisten käsiin. Nouskaa, lähdetään. Katso! Kavaltajani on tullut lähelle.”

Hänen vielä puhuessaan Juudas Iskariot lähestyy suuren ihmisjoukon kanssa soihdut, lamput ja aseet mukanaan. Matteus 26:30, 36–47; 16:21–23; Markus 14:26, 32–43; Luukas 22:39–47; Johannes 18:1–3; Heprealaisille 5:7.

▪ Mihin Jeesus ylähuoneesta lähdettyään johdatti apostolit, ja mitä hän teki siellä?

▪ Mitä apostolit tekivät sillä välin kun Jeesus rukoili?

▪ Miksi Jeesus oli kovassa tuskassa, ja minkä pyynnön hän esitti Jumalalle?

▪ Mitä se osoitti, että Jeesuksen hiki tuli kuin veripisaroiksi?