Raamatun 40. kirja: Matteus
Kirjoittaja: Matteus
Kirjoituspaikka: Palestiina
Kirjoitus päättyi: n. 41 ya.
Tapahtumien aika: 2 eaa. – 33 ya.
1. a) Mikä Jehovan ihmiskunnalle antama lupaus on ollut voimassa Eedenistä lähtien? b) Miten Messiasta koskeva toivo juurrutettiin vankasti juutalaisten keskuuteen?
EEDENIN kapinasta lähtien on ollut voimassa Jehovan ihmiskunnalle antama lohduttava lupaus, että hän aikaansaa vapautuksen kaikille vanhurskautta rakastaville ”vaimonsa” Siemenen kautta. Hänen tarkoituksensa oli tuottaa tämä Siemen eli Messias Israelin kansakunnasta. Vuosisatojen kuluessa hän kirjoitutti henkeytettyjen heprealaisten kirjoittajien välityksellä muistiin joukoittain ennustuksia, jotka osoittivat, että Siemen olisi Jumalan valtakunnan Hallitsija ja että hän toimisi Jehovan nimen pyhittämiseksi ja puhdistaisi sen ikuisiksi ajoiksi sen ylle kasatusta häpeästä. Näiden profeettojen kautta esitettiin monia yksityiskohtia hänestä, joka olisi Jehovan kunniaansaattaja ja joka toisi vapautuksen pelosta, sorrosta, synnistä ja kuolemasta. Kun Raamatun heprealaiset kirjoitukset saatiin valmiiksi, Messiasta koskeva toivo oli vankasti juurrutettu juutalaisten keskuuteen.
2. Miten olosuhteet Messiaan ilmaantuessa olivat ihanteelliset hyvän uutisen levittämiselle?
2 Sillä välin maailman näyttämö oli vaihdellut. Jumala oli ohjaillut kansakuntia valmistellessaan Messiaan ilmaantumista, ja olosuhteet olivat ihanteelliset siitä kertovan uutisen levittämiseksi laajalti. Viides maailmanvalta, Kreikka, oli luonut yhteisen kielen, yleismaailmallisen välineen kansakuntien väliseen viestintään. Rooma, kuudes maailmanvalta, oli sulauttanut alistamansa kansakunnat yhdeksi imperiumiksi ja valmistanut teitä, joita pitkin päästiin tuon maailmanvallan kaikkiin osiin. Monet juutalaiset olivat hajaantuneet kaikkialle tämän maailmanvallan alueelle, joten toisetkin olivat saaneet tietää juutalaisten odottavan tulevaa Messiasta. Ja nyt, yli 4000 vuotta Eedenissä annetun lupauksen jälkeen, Messias oli ilmaantunut! Kauan odotettu luvattu Siemen oli tullut! Ihmiskunnan siihenastisen historian tärkeimmät tapahtumat nähtiin Messiaan suorittaessa uskollisesti Isänsä tahtoa maan päällä.
3. a) Mitä Jehova teki Jeesuksen elämänvaiheiden kirjoittamiseksi muistiin? b) Mikä erottaa evankeliumit toisistaan, ja miksi kaikkia neljää tarvitaan?
3 Jälleen oli aika laatia henkeytettyjä kirjoituksia näiden merkityksellisten tapahtumien tallentamiseksi muistiin. Jehovan henki sai neljä uskollista miestä kirjoittamaan toisistaan riippumattomat kertomukset ja valmistamaan siten nelinkertaisen todistuksen siitä, että Jeesus oli Messias, luvattu Siemen ja Kuningas, sekä esittämään hänen elämänsä, palveluksensa, kuolemansa ja ylösnousemuksensa yksityiskohdat. Näitä kertomuksia sanotaan evankeliumeiksi. Sana ”evankeliumi” merkitsee ’hyvää uutista’. Vaikka nuo neljä kirjaa ovat rinnakkaisia ja käsittelevät usein samoja tapahtumia, ne eivät suinkaan ole vain toistensa jäljennöksiä. Kolmea ensimmäistä evankeliumia sanotaan usein synoptisiksi (merkitsee ’samanlaista näkemystä’), koska niissä tarkastellaan Jeesuksen maanpäällistä elämää samasta näkökulmasta. Kukin näistä neljästä kirjoittajasta – Matteus, Markus, Luukas ja Johannes – esittää kuitenkin oman kertomuksensa Kristuksesta. Kullakin on oma erityinen teemansa ja päämääränsä, kunkin työstä heijastuu hänen oma persoonallisuutensa, ja kukin pitää mielessään lähimmät lukijansa. Mitä enemmän tutkimme heidän kirjoituksiaan, sitä paremmin ymmärrämme kunkin tunnusomaiset piirteet ja sen, että näissä neljässä henkeytetyssä Raamatun kirjassa esitetään itsenäiset, toisiaan täydentävät ja sopusointuiset kertomukset Jeesuksen Kristuksen elämästä.
4. Mitä tiedetään ensimmäisen evankeliumin kirjoittajasta?
4 Matteus esitti ensimmäisenä hyvän uutisen Kristuksesta kirjallisesti. Hänen nimensä on luultavasti lyhennetty muoto heprealaisesta nimestä ”Mattitja”, joka merkitsee ’Jehovan lahjaa’. Hän oli yksi Jeesuksen valitsemista 12 apostolista. Mestarin matkustaessa pitkin Palestiinaa saarnaten ja opettaen Jumalan valtakuntaa Matteuksella oli läheiset, luottamukselliset suhteet häneen. Matteus oli ennen Jeesuksen opetuslapseksi tuloaan veronkantaja, jota ammattia juutalaiset inhosivat sydämensä pohjasta, koska se muistutti heitä alituisesti siitä, etteivät he olleet vapaita vaan keisarillisen Rooman alaisuudessa. Matteusta sanottiin myös Leeviksi, ja hän oli Alfeuksen poika. Hän noudatti auliisti Jeesuksen kehotusta seurata häntä. – Matt. 9:9; Mark. 2:14; Luuk. 5:27–32.
5. Miten Matteus on vahvistettu ensimmäisen evankeliumin kirjoittajaksi?
5 Vaikka Matteuksen kirjoittamaksi tunnustetussa evankeliumissa ei mainitakaan häntä kirjoittajaksi, varhaisten kirkkohistorioitsijoiden selvä todistus osoittaa hänen kirjoittaneen sen. Kenties minkään muun muinaisen kirjan kirjoittajaa ei ole selvemmin ja yksimielisemmin vahvistettu kuin Matteuksen evankeliumin. Jo Hierapoliin Papiaasta (100-luvun alkupuolelta) lähtien on olemassa joukko varhaisia todistajia sille, että Matteus kirjoitti tämän evankeliumin ja että se on Jumalan sanan oikeaperäinen osa. McClintockin ja Strongin Cyclopediassa sanotaan: ”Matteuksen kirjan kohtia lainaavat Justinus Marttyyri, Diognetoksen kirjeen kirjoittaja (ks. Otton teosta Justin Martyr, II osa), Hegesippos, Irenaeus, Tatianus, Athenagoras, Theofilos, Klemens, Tertullianus ja Origenes. Me emme katso pelkästään lainausten sisällön, vaan myös lainaamistavan, niiden kuin vakiintuneeseen auktoriteettiin tehtyjen luottavaisten viittausten sekä kaikkien epäilevien vihjausten puuttumisen, todistavan, että meillä nykyään olevaan kirjaan ei ole tehty mitään äkillisiä muutoksia.”a Se että Matteus oli apostoli ja että hänellä apostolina oli Jumalan henkeä, takaa sen, että hänen kirjoittamansa kertomus on luotettava.
6, 7. a) Milloin ja millä kielellä Matteuksen evankeliumi ensin kirjoitettiin? b) Mikä ilmaisee, että se kirjoitettiin etupäässä juutalaisia varten? c) Kuinka monta kertaa tämä evankeliumi sisältää nimen Jehova Uuden maailman käännöksessä ja miksi?
6 Matteus kirjoitti kertomuksensa Palestiinassa. Vuotta ei tiedetä tarkasti, mutta joidenkin käsikirjoitusten (jotka kaikki ovat 900-luvun jälkeen laadittuja) lopussa olevissa jälkikirjoituksissa sanotaan sen tapahtuneen vuonna 41. On todisteita siitä, että Matteus kirjoitti evankeliuminsa aluksi sen ajan yleisellä heprean kielellä ja käänsi sen myöhemmin kreikaksi. Hieronymus sanoo teoksensa De viris inlustribus (Maineikkaista miehistä) III luvussa: ”Matteus, joka on myös Leevi ja joka tuli publikaanista apostoliksi, laati ensimmäiseksi evankeliumin Kristuksesta Juudeassa heprean kielellä ja heprealaisilla kirjainmerkeillä niiden ympärileikattujen hyödyksi, jotka olivat uskoneet.”b Hieronymus lisää, että tämän evankeliumin heprealainen teksti oli säilynyt hänen ajalleen (300- ja 400-luvulle) Pamfiloksen Kesareaan kokoamassa kirjastossa.
7 Eusebius lainaa 200-luvun alkupuolella elänyttä Origenestä, joka evankeliumeja tarkastellessaan sanoo, että ”ensin kirjoitettiin se, joka sai nimensä – – Matteuksesta, joka julkaisi sen niitä varten, jotka juutalaisuudesta olivat tulleet uskoon, ja kirjoitti sen heprean kielellä”.c Se oli kirjoitettu etupäässä juutalaisia silmällä pitäen, mikä käy ilmi sukuluettelosta, jossa osoitetaan Jeesuksen laillinen polveutuminen Abrahamista, sekä monista Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin tehdyistä viittauksista, jotka osoittavat, että niissä puhuttiin tulevasta Messiaasta. On järkevää uskoa Matteuksen käyttäneen Jumalan nimeä Jehova tetragrammin muodossa, kun hän lainasi niitä Heprealaisten kirjoitusten osia, joissa tuo nimi oli. Siitä syystä Uuden maailman käännöksessä Matteuksen kirja sisältää nimen Jehova 18 kertaa, niin kuin myös alun perin F. Delitzschin 1800-luvulla valmistamassa Matteuksen hepreankielisessä käännöksessä. Matteus suhtautui todennäköisesti Jumalan nimeen samoin kuin Jeesus, ja silloin vallalla ollut juutalainen taikausko, jonka mukaan tuota nimeä ei saanut käyttää, tuskin esti häntä käyttämästä sitä. – Matt. 6:9; Joh. 17:6, 26.
8. Miten se, että Matteus oli ollut veronkantaja, heijastuu hänen evankeliuminsa sisällöstä?
8 Koska Matteus oli ollut veronkantaja, oli luonnollista, että hän oli tarkka puhuessaan rahoista, luvuista ja arvoista. (Matt. 17:27; 26:15; 27:3) Hän arvosti syvästi Jumalan armoa, jonka ansiosta hän, halveksittu veronkantaja, saattoi tulla hyvän uutisen palvelijaksi ja Jeesuksen läheiseksi toveriksi. Sen vuoksi havaitsemme Matteuksen ainoaksi evankeliuminkirjoittajaksi, joka esittää Jeesuksen tähdentäneen toistuvasti, että uhrin lisäksi vaaditaan armoa. (9:9–13; 12:7; 18:21–35) Jehovan ansaitsematon hyvyys rohkaisi Matteusta suuresti, ja hän onkin kirjoittanut muistiin eräät Jeesuksen lohduttavimmista sanoista: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja tulkaa minun opetuslapsikseni, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on kevyt.” (11:28–30) Nämä hellät sanat olivat tosiaan virkistäviä tälle entiselle veronkantajalle, jolle hänen maamiehensä tuskin olivat esittäneet juuri muuta kuin solvauksia.
9. Mikä teema ja esitystyyli ovat tunnusomaisia Matteukselle?
9 Matteus korosti erityisesti sitä, että Jeesuksen opetuksen teemana oli ”taivasten valtakunta”. (4:17) Jeesus oli hänelle Saarnaaja-Kuningas. Hän käytti sanaa ”valtakunta” niin usein (yli 50 kertaa), että hänen evankeliumiaan voitaisiin sanoa Valtakunnan evankeliumiksi. Matteusta kiinnosti enemmän Jeesuksen puheiden ja saarnojen johdonmukainen esittäminen kuin tapahtumien kertominen tarkasti aikajärjestyksessä. Valtakunta-teeman tähdentäminen sai Matteuksen poikkeamaan aikajärjestyksestä 18 ensimmäisessä luvussa. Kymmenessä viimeisessä luvussa (19–28) noudatetaan kuitenkin yleensä tapahtumien aikajärjestystä ja korostetaan samalla Valtakuntaa.
10. Kuinka suuri osa sisällöstä esiintyy ainoastaan Matteuksen evankeliumissa, ja minkä ajanjakson se käsittää?
10 Matteuksen evankeliumissa on 42 prosenttia sellaista, mitä ei ole kolmessa muussa evankeliumissa.d Tähän sisältyy ainakin kymmenen vertausta eli kuvausta: pellon rikkaruohot (13:24–30), kätketty aarre (13:44), kallisarvoinen helmi (13:45, 46), nuotta (13:47–50), armoton orja (18:23–35), työntekijät ja denaari (20:1–16), isä ja kaksi lasta (21:28–32), kuninkaan pojan häät (22:1–14), kymmenen neitsyttä (25:1–13) ja talentit (25:14–30). Kaiken kaikkiaan kirjassa esitetään kertomus Jeesuksen syntymästä, vuodesta 2 eaa., siihen asti, kun hän tapaa opetuslapsensa juuri ennen taivaaseen nousemistaan vuonna 33 ya.
MATTEUKSEN EVANKELIUMIN SISÄLTÖ
11. a) Millä johdonmukaisella tavalla evankeliumi alkaa, ja mistä tapahtumista kerrotaan ensin? b) Minkä profetioiden täyttymiseen Matteus kiinnittää huomiomme?
11 Jeesuksen esittely ja uutinen ”taivasten valtakunnasta” (1:1–4:25). Matteus aloittaa johdonmukaisesti Jeesuksen sukuluettelosta ja osoittaa Jeesuksen laillisen oikeuden Abrahamin ja Daavidin perillisenä. Näin vangitaan juutalaisen lukijan huomio. Sitten voimme lukea kertomuksen Jeesuksen sikiämisestä ihmeen välityksellä, hänen syntymästään Betlehemissä, tähdistäennustajien vierailusta, Herodeksen vihassaan suorittamasta Betlehemin kaikkien alle kaksivuotiaiden poikalasten surmaamisesta, Joosefin ja Marian paosta Egyptiin pienen lapsen kanssa ja heidän myöhemmästä paluustaan ja asettumisestaan asumaan Nasaretiin. Matteus kiinnittää huolellisesti huomion profetioiden täyttymiseen todistaakseen Jeesuksen ennustetuksi Messiaaksi. – Matt. 1:23 – Jes. 7:14; Matt. 2:1–6 – Miika 5:1 [2]; Matt. 2:13–18 – Hoos. 11:1 ja Jer. 31:15; Matt. 2:23 – Jes. 11:1, UM, viitelaitos (engl.), alaviite.
12. Mitä tapahtuu Jeesusta kastettaessa ja heti sen jälkeen?
12 Matteuksen kertomuksessa siirrytään sitten lähes 30 vuotta eteenpäin. Johannes Kastaja saarnaa Juudean erämaassa: ”Katukaa, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matt. 3:2) Hän kastaa katuvia juutalaisia Jordanvirrassa ja varoittaa fariseuksia ja saddukeuksia tulevasta vihasta. Jeesus tulee Galileasta, ja hänet kastetaan. Heti Jumalan henki laskeutuu hänen päälleen, ja taivaasta kuuluva ääni sanoo: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” (3:17) Jeesus johdatetaan sitten erämaahan, jossa Saatana Panettelija kiusaa häntä hänen paastottuaan 40 päivää. Kolme kertaa hän torjuu Saatanan Jumalan sanasta ottamillaan lainauksilla ja sanoo lopuksi: ”Mene pois, Saatana! Sillä on kirjoitettu: ’Jehovaa, Jumalaasi, sinun tulee palvoa, ja yksin hänelle sinun tulee suorittaa pyhää palvelusta.’” – 4:10.
13. Mikä sähköistävä toiminta alkaa Galileassa?
13 ”Katukaa, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Näitä sähköistäviä sanoja voideltu Jeesus julistaa Galileassa. Hän kutsuu neljä kalastajaa verkkojensa äärestä seuraamaan häntä ja tulemaan ”ihmisten kalastajiksi”, ja hän matkustaa heidän kanssaan ’kautta koko Galilean opettaen sen synagogissa ja saarnaten valtakunnan hyvää uutista ja parantaen kaikenlaisia tauteja ja kaikenlaista raihnaisuutta kansan keskuudessa’. – 4:17, 19, 23.
14. Mistä onnellisuuden aiheista Jeesus puhuu vuorisaarnassaan, ja mitä hän sanoo vanhurskaudesta?
14 Vuorisaarna (5:1–7:29). Kun ihmisjoukot alkavat seurata Jeesusta, hän nousee vuorelle, istuutuu ja alkaa opettaa opetuslapsiaan. Hän aloittaa tämän sykähdyttävän puheensa yhdeksällä onnellisuuden aiheella: onnellisia ovat ne jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, ne jotka surevat, lempeämieliset, ne jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa, armolliset, puhdassydämiset, rauhantekijät, ne joita on vainottu vanhurskauden tähden sekä ne joita soimataan ja joita vastaan puhutaan valehdellen. ”Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa.” Hän sanoo opetuslapsiaan ”maan suolaksi” ja ”maailman valoksi” ja selittää, mitä on vanhurskaus, joka eroaa suuresti kirjanoppineiden ja fariseusten muodollisuudesta ja jota vaaditaan taivasten Valtakuntaan pääsemiseksi. ”Teidän tulee siis olla täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” – 5:12–14, 48.
15. Mitä sanottavaa Jeesuksella on rukouksesta ja Valtakunnasta?
15 Jeesus varoittaa ulkokultaisista lahjoista ja rukouksista. Hän opettaa opetuslapsiaan rukoilemaan Isän nimen pyhittämistä, Hänen valtakuntansa tulemista ja heidän päivittäistä elatustaan. Koko saarnan ajan Jeesus pitää Valtakunnan etualalla. Hän varoittaa seuraajiaan murehtimasta aineellisen rikkauden vuoksi tai työskentelemästä pelkästään sen hyväksi, sillä Isä tietää heidän todelliset tarpeensa. ”Näin ollen”, hän sanoo, ”etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” – 6:33.
16. a) Mitä neuvoja Jeesus antaa ihmissuhteista, ja mitä hän sanoo niistä, jotka tottelevat Jumalan tahtoa, ja niistä, jotka eivät tottele? b) Millainen vaikutus hänen saarnallaan on?
16 Mestari antaa neuvoja ihmissuhteista sanoen: ”Sen tähden kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” Ne harvat, jotka löytävät elämän tien, ovat niitä, jotka tekevät hänen Isänsä tahdon. Laittomuuden tekijät tunnetaan hedelmistään ja hylätään. Sitä, joka tottelee Jeesuksen sanoja, hän vertaa ”ymmärtäväiseen mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle”. Miten tämä puhe vaikuttaa sitä kuunteleviin ihmisjoukkoihin? He ovat ”perin pohjin hämmästyneitä hänen opetustavastaan”, sillä hän opettaa ”niin kuin sellainen, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa”. – 7:12, 24–29.
17. Miten Jeesus osoittaa valtansa Messiaana, ja mitä rakkaudellista kiinnostusta hän ilmaisee?
17 Valtakunnan saarnaaminen laajenee (8:1–11:30). Jeesus tekee monia ihmeitä – parantaa spitaali- eli lepratautisia, halvaantuneita ja demonien riivaamia. Hän antaa näytteen jopa vallastaan tuuleen ja aaltoihin tyynnyttämällä myrskyn, ja hän herättää erään tytön kuolleista. Millaista sääliä Jeesus tunteekaan ihmisjoukkoja kohtaan nähdessään, miten kiusattuja ja sysittyjä nämä ihmiset ovat, ”niin kuin lampaat ilman paimenta”! Hän sanookin opetuslapsilleen: ”Eloa on paljon, mutta työntekijöitä on vähän. Anokaa sen tähden elonkorjuun Herralta, että hän lähettäisi työntekijöitä elonkorjuuseensa.” – 9:36–38.
18. a) Mitä ohjeita ja kehotuksia Jeesus antaa apostoleilleen? b) Miksi ”tätä sukupolvea” kohtaa murhe?
18 Jeesus valitsee 12 apostolia ja valtuuttaa heidät tehtäväänsä. Hän antaa heille selviä ohjeita siitä, miten heidän tulee tehdä työtä, ja korostaa heidän opetuksensa keskeistä oppia: ”Kun menette, saarnatkaa sanoen: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle.’” Hän antaa heille viisaita ja rakkaudellisia kehotuksia: ”Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.” ”Osoittautukaa – – varovaisiksi kuin käärmeet ja silti viattomiksi kuin kyyhkyset.” Lähiomaisetkin tulevat vihaamaan ja vainoamaan heitä, mutta Jeesus muistuttaa: ”Joka löytää sielunsa, tulee kadottamaan sen, ja joka kadottaa sielunsa minun tähteni, tulee löytämään sen.” (10:7, 8, 16, 39) He lähtevät matkaan opettamaan ja saarnaamaan heille määrättyihin kaupunkeihin. Jeesus osoittaa Johannes Kastajan edellään lähetetyksi sanansaattajaksi, luvatuksi ”Eliaksi”, mutta ”tämä sukupolvi” ei ota vastaan Johannesta eikä häntä, Ihmisen Poikaa. (11:14, 16) Voi siis tätä sukupolvea ja niitä kaupunkeja, jotka eivät ole katuneet nähdessään hänen voimatekonsa! Mutta ne, joista tulee hänen opetuslapsiaan, saavat virvoituksen sielulleen.
19. Miten Jeesus tuomitsee fariseukset heidän asettaessaan kyseenalaiseksi hänen käytöksensä sapattina?
19 Fariseusten syytökset kumotaan, ja heidät tuomitaan (12:1–50). Fariseukset yrittävät löytää vikaa Jeesuksesta sapattikysymyksessä, mutta hän kumoaa heidän syytöksensä ja puhkeaa terävästi tuomitsemaan heidän ulkokultaisuutensa. Hän sanoo heille: ”Kyykäärmeitten jälkeläiset, kuinka te voitte puhua hyvää, kun olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.” (12:34) Heille ei anneta muuta tunnusmerkkiä kuin profeetta Joonan tunnusmerkki: Ihmisen Poika tulee olemaan maan sydämessä kolme päivää ja yötä.
20. a) Miksi Jeesus puhuu kuvauksin? b) Mitä kuvauksia Valtakunnasta hän esittää?
20 Seitsemän kuvausta Valtakunnasta (13:1–58). Miksi Jeesus puhuu kuvauksin? Hän selittää opetuslapsilleen: ”Teidän on suotu ymmärtää taivasten valtakunnan pyhät salaisuudet, mutta noiden ihmisten ei ole suotu.” Hän julistaa opetuslapsensa onnellisiksi, koska he näkevät ja kuulevat. Miten virkistävää opetusta hän sitten antaakaan heille! Selitettyään kuvauksen kylväjästä Jeesus esittää kuvaukset pellon rikkaruohoista, sinapinsiemenestä, hapatuksesta, kätketystä aarteesta, kallisarvoisesta helmestä ja nuotasta – ne kaikki kuvaavat jotakin ”taivasten valtakuntaan” liittyvää. Ihmiset kuitenkin kompastuvat Jeesukseen, ja hän sanoo heille: ”Ei ole profeetta vailla kunnioitusta muualla kuin kotiseudullaan ja omassa talossaan.” – 13:11, 57.
21. a) Mitä ihmeitä Jeesus tekee, ja keneksi ne ilmaisevat hänet? b) Mikä näky annetaan Ihmisen Pojan tulosta Valtakuntaansa?
21 ”Kristus” jatkaa palvelustaan ja tekee uusia ihmeitä (14:1–17:27). Uutinen Johannes Kastajan mestauksesta heikkotahtoisen Herodes Antipaan määräyksestä liikuttaa syvästi Jeesusta. Hän ruokkii ihmeen välityksellä yli 5000 henkeä käsittävän ihmisjoukon, kävelee merta pitkin, torjuu jälleen fariseusten esittämän arvostelun ja sanoo heidän ’rikkovan Jumalan käskyn perinteensä takia’, parantaa demonin riivaaman sekä ”rampoja, raajarikkoisia, sokeita, mykkiä ja monia muita” ja ruokkii jälleen yli 4000 henkeä seitsemällä leivällä ja muutamilla pikkukaloilla. (15:3, 30) Vastatessaan Jeesuksen tekemään kysymykseen Pietari ilmaisee hänen henkilöllisyytensä sanoen: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Jeesus kiittää Pietaria ja julistaa: ”Tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani.” (16:16, 18) Sitten Jeesus alkaa puhua lähestyvästä kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan kolmantena päivänä. Hän lupaa kuitenkin myös, että jotkut hänen opetuslapsistaan ”eivät lainkaan maista kuolemaa, ennen kuin he ensin näkevät Ihmisen Pojan tulevan valtakunnassaan”. (16:28) Kuusi päivää myöhemmin Jeesus vie Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ylös korkealle vuorelle katsomaan hänen kirkastumistaan. Näyssä he näkevät Mooseksen ja Elian keskustelevan hänen kanssaan ja kuulevat äänen taivaasta sanovan: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt; kuunnelkaa häntä.” Heidän tultuaan alas vuorelta Jeesus sanoo heille, että luvattu ”Elia” on jo tullut, ja he tajuavat hänen puhuvan Johannes Kastajasta. – 17:5, 12.
22. Minkä neuvon Jeesus antaa anteeksi antamisesta?
22 Jeesus neuvoo opetuslapsiaan (18:1–35). Kapernaumissa Jeesus puhuu opetuslapsille nöyryydestä, eksyneen lampaan löytymisen tuottamasta suuresta ilosta ja veljien välisten rikkomusten selvittämisestä. Pietari kysyy: ’Kuinka monta kertaa minun on annettava veljelleni anteeksi?’, ja Jeesus vastaa: ”Minä sanon sinulle, en: aina seitsemään kertaan asti, vaan: aina seitsemäänkymmeneenseitsemään kertaan asti.” Painottaakseen tätä Jeesus esittää kuvauksen orjasta, jonka isäntä antoi hänelle anteeksi 60 miljoonan denaarin velan. Myöhemmin tämä orja toimitti orjatoverinsa vankilaan vain 100 denaarin velan vuoksi, ja siksi tuo armoton orja samoin luovutettiin vanginvartijoille.e Jeesus ilmaisee asian ytimen: ”Samalla tavoin minun taivaallinen Isänikin tulee tekemään teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.” – 18:21, 22, 35.
23. Mitä Jeesus selittää avioerosta ja elämän tiestä?
23 Jeesuksen palveluksen viimeiset päivät (19:1–22:46). Tapahtumien tahti kiihtyy ja jännitys tiivistyy, kun kirjanoppineet ja fariseukset vihastuvat Jeesuksen palvelukseen yhä enemmän. He koettavat saada hänet ansaan esittämällä kysymyksen avioerosta, mutta epäonnistuvat; Jeesus osoittaa, että haureus on ainoa raamatullinen avioeron peruste. Rikas nuori mies tulee Jeesuksen luo kysymään tietä ikuiseen elämään, mutta menee pois murheellisena havaitessaan, että hänen täytyy myydä kaikki, mitä hänellä on, ja tulla Jeesuksen seuraajaksi. Esitettyään kuvauksen työntekijöistä ja denaarista Jeesus puhuu jälleen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan ja sanoo: ”Ihmisen Poikakaan [ei] tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaina monien korvaukseksi.” – 20:28.
24. Mitä yhteenottoja Jeesuksella on uskonnollisten vastustajien kanssa ihmiselämänsä viimeisellä viikolla, ja miten hän käsittelee heidän kysymyksensä?
24 Sitten koittaa Jeesuksen ihmiselämän viimeinen viikko. Hän tulee riemusaatossa Jerusalemiin ’Kuninkaana istuen aasinvarsan selässä’. (21:4, 5) Hän puhdistaa temppelin rahanvaihtajista ja muista keinottelijoista, ja hänen vihollistensa viha vain yltyy, kun hän sanoo heille: ”Veronkantajat ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan.” (21:31) Hänen terävät kuvauksensa viinitarhasta ja hääjuhlasta osuvat kohdalleen. Hän vastaa taitavasti fariseusten kysymykseen veroista käskemällä heidän maksaa takaisin ”keisarille, mikä on keisarin, mutta Jumalalle, mikä on Jumalan”. (22:21) Hän välttää myös saddukeusten kysymyksellään asettaman ansan ja puolustaa ylösnousemustoivoa. Jälleen fariseukset tulevat hänen luokseen esittämään kysymyksen Laista, ja Jeesus sanoo heille, että suurin käsky on rakastaa Jehovaa täysin ja toinen on rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään. Jeesus kysyy sitten heiltä: ’Kuinka Kristus voi olla sekä Daavidin poika että hänen Herransa?’ Kukaan ei pysty vastaamaan, eikä kukaan uskalla sen jälkeen kysellä häneltä mitään. – 22:45, 46.
25. Miten Jeesus tuomitsee voimakkaasti kirjanoppineet ja fariseukset?
25 ’Voi teitä, ulkokullatut’ (23:1–24:2). Puhuessaan ihmisjoukoille temppelissä Jeesus esittää jälleen kirpeän tuomiojulistuksen kirjanoppineista ja fariseuksista. He eivät ole ainoastaan itse osoittautuneet kelvottomiksi menemään Valtakuntaan, vaan he ovat myös käyttäneet kaikenlaisia juonia estääkseen toisia pääsemästä sinne. Valkoisiksi kalkittujen hautojen tavoin he näyttävät kauniilta ulkopuolelta, mutta sisäpuolelta he ovat täynnä turmelusta ja mädännäisyyttä. Lopuksi Jeesus lausuu seuraavan tuomion Jerusalemia vastaan: ”Teidän huoneenne jätetään teille hylätyksi.” (23:38) Lähtiessään temppelistä Jeesus ennustaa sen tuhon.
26. Minkä profeetallisen tunnusmerkin Jeesus antaa läsnäolostaan kuninkaallisessa kirkkaudessa?
26 Jeesus antaa ’läsnäolonsa tunnusmerkin’ (24:3–25:46). Hänen opetuslapsensa tiedustelevat häneltä Öljyvuorella ’hänen läsnäolonsa ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkkiä’. Vastauksessaan Jeesus puhuu ajasta, jolloin käydään sotia, ’kansa kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan’, on nälänhätää ja maanjäristyksiä, laittomuus lisääntyy, ”tätä valtakunnan hyvää uutista” saarnataan maailmanlaajuisesti, ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” asetetaan ja nähdään monia muita piirteitä siitä yhteismerkistä, jonka on määrä ilmaista ’Ihmisen Pojan saapuminen kirkkaudessaan istumaan loistoisalle valtaistuimelleen’. (24:3, 7, 14, 45–47; 25:31) Tämän tärkeän profetian lopuksi Jeesus esittää kuvaukset kymmenestä neitsyestä ja talenteista. Niissä luvataan valppaiden ja uskollisten saavan iloa tuottavia palkintoja. Lopuksi hän esittää kuvauksen lampaista ja vuohista. Siinä osoitetaan vuohenkaltaisten ihmisten menevän ”ikuiseen pois karsimiseen, mutta vanhurskaiden ikuiseen elämään”. – 25:46.
27. Kerro joitakin merkittäviä tapahtumia Jeesuksen viimeiseltä päivältä maan päällä.
27 Jeesuksen viimeisen päivän tapahtumat (26:1–27:66). Vietettyään passahia eli juutalaisten pääsiäistä Jeesus esittää uskollisille apostoleilleen jotakin uutta ja kehottaa heitä nauttimaan happamatonta leipää ja viiniä, jotka vertauskuvaavat hänen ruumistaan ja vertaan. Sitten he menevät Getsemaneen, jossa Jeesus rukoilee. Juudas tulee sinne aseellinen ihmisjoukko mukanaan ja kavaltaa Jeesuksen ulkokultaisella suudelmalla. Jeesus viedään ylimmäisen papin luokse, ja ylipapit ja koko sanhedrin etsivät vääriä todistajia Jeesusta vastaan. Jeesuksen ennustuksen mukaisesti Pietari kieltäytyy tunnustamasta häntä joutuessaan koetukselle. Tunnonvaivoissaan Juudas heittää kavalluksesta saamansa rahat temppeliin, menee pois ja hirttäytyy. Aamulla Jeesus kuljetetaan roomalaisen maaherran Pilatuksen eteen, joka luovuttaa hänet paaluun pantavaksi pappien kiihottaman väkijoukon painostuksesta sen huutaessa: ”Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle.” Maaherran sotilaat tekevät pilaa hänen kuninkuudestaan ja vievät hänet sitten Golgatalle, jossa hänet naulitaan paaluun kahden ryöstäjän väliin päänsä yläpuolella kirjoitus: ”Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas.” (27:25, 37) Kärsittyään piinaa tuntikausia Jeesus lopulta kuolee noin kello 15, ja sitten hänet pannaan Arimatiasta kotoisin olevalle Joosefille kuuluvaan uuteen muistohautaan. Historian vaiheikkain päivä on päättynyt!
28. Mihin mitä parhaimpaan uutiseen Matteus huipentaa kertomuksensa, ja mihin valtuutukseen hän päättää sen?
28 Jeesuksen ylösnousemus ja viimeiset ohjeet (28:1–20). Matteus huipentaa sitten kertomuksensa mitä parhaimpaan uutiseen. Kuollut Jeesus on noussut ylös – hän elää jälleen! Varhain viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena ja ”se toinen Maria” tulevat haudalle ja kuulevat enkelin ilmoituksen tästä iloisesta tapahtumasta. (28:1) Vahvistaakseen sen Jeesus itse ilmestyy heille. Viholliset yrittävät jopa kiistää hänen ylösnousemuksensa todenperäisyyden lahjomalla haudalla vartiossa olleet sotilaat sanomaan: ”Hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja varastivat hänet meidän nukkuessamme.” Myöhemmin Galileassa Jeesus tapaa opetuslapsensa uudelleen. Minkä ohjeen hän antaa heille jäähyväisiksi? Tämän: ”Menkää – – ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä.” Saisivatko he opastusta tähän saarnaamistyöhön? Viimeisessä Matteuksen muistiinmerkitsemässä Jeesuksen lausunnossa vakuutetaan: ”Katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” – 28:13, 19, 20.
MIKSI HYÖDYLLINEN
29. a) Miten Matteuksen evankeliumi muodostaa sillan Raamatun heprealaisista kirjoituksista Kreikkalaisiin kirjoituksiin? b) Mikä Jeesuksella ollut etu on yhä avoin kristityille nykyään?
29 Matteuksen evankeliumi, ensimmäinen neljästä evankeliumista, muodostaa todella erinomaisen sillan Raamatun heprealaisista kirjoituksista Kreikkalaisiin kirjoituksiin. Siinä tunnistetaan selvästi Messias ja Jumalan lupaaman valtakunnan Kuningas, kerrotaan, mitä hänen seuraajikseen tulevilta vaaditaan, ja esitetään se työ, joka näitä odottaa maan päällä. Ensin Johannes Kastaja, sitten Jeesus ja lopuksi hänen opetuslapsensa lähtivät saarnaamaan: ”Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Ja Jeesuksen käsky ulottuu edelleen aina asiainjärjestelmän päättymiseen asti: ”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Silloin oli ja on yhä todella suurenmoinen ja ihmeellinen etu saada osallistua tähän Valtakunnan työhön, johon sisältyy ’opetuslasten tekeminen kaikkien kansojen ihmisistä’ työskennellen Mestarin mallin mukaan. – 3:2; 4:17; 10:7; 24:14; 28:19.
30. Mikä Matteuksen evankeliumin osa on erityisesti saanut tunnustusta käytännöllisen arvonsa takia?
30 Matteuksen evankeliumi on tosiaan ”hyvä uutinen”. Sen henkeytetty sanoma oli ”hyvä uutinen” niille, jotka noudattivat sitä yleisen ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla, ja Jehova Jumala on huolehtinut siitä, että se on säilynyt ”hyvänä uutisena” tähän päivään asti. Ei-kristittyjenkin on ollut pakko tunnustaa tämän evankeliumin voima. Esimerkiksi hindujohtaja Mohandas (Mahatma) Gandhi sanoi: ”Juo kaikin mokomin paljon niistä lähteistä, jotka sinulle annetaan vuorisaarnassa – –. Sillä saarnan opetus tarkoitettiin meille jokaiselle.”f
31. Ketkä ovat osoittaneet todellista arvostusta Matteuksen evankeliumin neuvoja kohtaan, ja miksi sitä kannattaa tutkia yhä uudelleen?
31 Koko maailma, sekin osa, joka väittää olevansa kristillinen, kamppailee kuitenkin jatkuvasti ongelmiensa kanssa. Vuorisaarnan ja kaikkien muiden Matteuksen evankeliumin sisältämien terveiden neuvojen vaaliminen, tutkiminen ja soveltaminen on jäänyt pienen tosi kristittyjen vähemmistön osaksi, ja se saa myös siitä koituvan verrattoman hyödyn. Jeesuksen erinomaisia muistutuksia, jotka koskevat todellisen onnellisuuden löytämistä, moraalia ja avioliittoa, rakkauden voimaa, otollista rukousta, hengellisten ja aineellisten arvojen vertailua, Valtakunnan etsimistä ensin, pyhien asioiden kunnioittamista sekä valppaana ja tottelevaisena olemista, kannattaa tutkia yhä uudelleen. Matteuksen 10. luvussa esitetään Jeesuksen palvelusohjeet niille, jotka ryhtyvät saarnaamaan ”taivasten valtakunnan” hyvää uutista. Jeesuksen monissa vertauksissa on tärkeitä opetuksia kaikille, joilla on ’kuulevat korvat’. Lisäksi Jeesuksen profetiat, esimerkiksi hänen yksityiskohtainen ennustuksensa ’hänen läsnäolonsa tunnusmerkistä’, lujittavat toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. – 5:1–7:29; 10:5–42; 13:1–58; 18:1–20:16; 21:28–22:40; 24:3–25:46.
32. a) Valaise sitä, miten täyttyneet ennustukset todistavat Jeesuksen Messiaaksi. b) Minkä lujan vakuuden näiden ennustusten täyttyminen antaa meille nykyään?
32 Matteuksen evankeliumissa kerrotaan monista täyttyneistä ennustuksista. Siinä esitetyt monet lainaukset henkeytetyistä Raamatun heprealaisista kirjoituksista osoittavat niiden täyttyneen. Niissä on kiistattomat todisteet siitä, että Jeesus on Messias, sillä olisi ollut täysin mahdotonta järjestää etukäteen kaikkia näitä yksityiskohtia. Vertaa toisiinsa esimerkiksi seuraavia kohtia: Matteus 13:14, 15 – Jesaja 6:9, 10; Matteus 21:42 – Psalmi 118:22, 23; Matteus 26:31, 56 – Sakarja 13:7. Näiden ennustusten täyttyminen antaa meille lujan vakuuden myös siitä, että kaikki Matteuksen muistiinmerkitsemät Jeesuksen omat profeetalliset ennustukset toteutuvat aikanaan, kun Jehovan loistoisat tarkoitukset ”taivasten valtakunnan” suhteen täyttyvät.
33. Mistä tiedosta ja toivosta vanhurskautta rakastavat voivat nyt riemuita?
33 Miten tarkasti Jumala olikaan ennustanut Valtakunnan Kuninkaan elämän, jopa pienimpiä yksityiskohtia myöten! Miten tarkasti ja uskollisesti henkeytetty Matteus kirjoittikaan muistiin näiden ennustusten täyttymyksen! Matteuksen evankeliumissa kerrotaan monien ennustusten täyttymisestä ja monista lupauksista, ja miettiessään niitä kaikkia vanhurskautta rakastavat voivat tosiaan riemuita siitä tiedosta ja toivosta, että Jehova pyhittää nimensä ”taivasten valtakunnan” välityksellä. Juuri tämä Jeesuksen Kristuksen hallinnassa oleva Valtakunta tuo sanoin kuvaamattomia elämän ja onnellisuuden siunauksia lempeämielisille ja hengellisesti nälkäisille ”siinä uudelleen luomisessa, jolloin Ihmisen Poika istuu loistoisalle valtaistuimelleen”. (Matt. 19:28) Kaiken tämän sisältää virkistävä hyvä uutinen ”Matteuksen mukaan”.
[Alaviitteet]
a Vuoden 1981 uusintapainos, V osa, s. 895.
b Latinankielisen tekstin käännöksen on toimittanut E. C. Richardson, ja se on julkaistu sarjassa ”Texte und Untersuchungen zur Geschichte der altchristlichen Literatur” (”Varhaiskristillisen kirjallisuuden kertomusten tekstejä ja tutkielmia”), Leipzig, 1896, 14. osa, s. 8, 9.
c Eusebiuksen Kirkkohistoria, käänt. I. A. Heikel, 1937, VI 25:3–6.
d B. F. Westcott, Introduction to the Study of the Gospels (Johdanto evankeliumien tutkimiseen), 1896, s. 201.
e Jeesuksen päivinä denaari vastasi päivän palkkaa; 100 denaaria vastasi siksi noin kolmannesta vuoden palkasta. Kuusikymmentä miljoonaa denaaria vastasi rahasummaa, jonka kerääminen olisi vaatinut monta tuhatta ihmisikää. – Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 614.
f C. F. Andrews, Mahatma Gandhi’s Ideas (Mahatma Gandhin ajatuksia), 1930, s. 96.