Tottele Jehovan antamia paimenia

1, 2. Miksi Jehova vertaa itseään paimeneen?

JEHOVA vertaa itseään paimeneen (Hes. 34:11–14). Tämän rinnastuksen avulla ymmärrämme paremmin, millainen Jehova on. Huolehtivainen paimen ottaa täyden vastuun huostaansa uskottujen lampaiden hengissä säilymisestä ja hyvinvoinnista. Hän johtaa laumansa laitumille ja vesien äärelle (Ps. 23:1, 2), pitää lampaita silmällä öin ja päivin (Luuk. 2:8), suojelee niitä petoeläimiltä (1. Sam. 17:34, 35), kantaa vastasyntyneitä karitsoita sylissään (Jes. 40:11), etsii eksyneet ja huolehtii loukkaantuneista (Hes. 34:16).

² Muinoin useimmat Jehovan kansaan kuuluvista elivät maatalousyhteiskunnassa, joten heidän oli helppo tajuta, mitä Jehova Jumalan vertaaminen paimeneen merkitsi. Israelilaiset tiesivät, että lampaat tarvitsevat huomiota ja huolenpitoa voidakseen hyvin. Tämä pitää paikkansa hengellisessä mielessä myös ihmisistä. (Mark. 6:34.) Ilman hyvää hengellistä huolenpitoa ja johtoa ihmiset kärsivät. Heistä tulee moraalisesti suojattomia ja eksyneitä. He joutuvat hajalleen aivan kuin ”lampaat, joilla ei ole paimenta” (1. Kun. 22:17). Jehova kuitenkin huolehtii rakkaudellisesti kansansa tarpeista.

 3. Mitä käsittelemme tässä kirjoituksessa?

³ Kielikuva Jehovasta paimenena on täynnä sisältöä vielä nykyäänkin. Jehova huolehtii edelleen lampaankaltaisista ihmisistä. Katsotaanpa, miten hän ohjaa lampaitaan ja täyttää heidän tarpeensa. Tarkastelemme myös sitä, miten lampaiden tulisi suhtautua Jehovan huolenpitoon.

 4. Miten Jeesus huolehtii Jehovan lampaista?

⁴ Jehova on asettanut Jeesuksen kristillisen seurakunnan Pääksi (Ef. 1:22, 23). Koska Jeesus on ”hyvä paimen”, hänellä on samat kiinnostuksen kohteet, päämäärät ja ominaisuudet kuin Isällään. Jeesus antoi jopa ”sielunsa lampaiden puolesta”. (Joh. 10:11, 15.) Miten suurenmoinen siunaus ihmiskunnalle hänen lunastusuhrinsa onkaan! (Matt. 20:28.) Jehovan tarkoitushan on, ettei ”kukaan häneen [Jeesukseen] uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä” (Joh. 3:16).

5, 6. a) Ketkä Jeesus on nimittänyt huolehtimaan hänen lampaistaan, ja mitä lampailta edellytetään? b) Minkä tulisi olla tärkein syy, jonka vuoksi haluamme totella seurakunnan vanhimpia?

⁵ Miten lampaat suhtautuvat Hyvään Paimeneen, Jeesukseen Kristukseen? Jeesus sanoi: ”Minun lampaani kuuntelevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.” (Joh. 10:27.) Hyvän Paimenen äänen kuunteleminen merkitsee hänen johtonsa seuraamista kaikessa. Tähän sisältyy halukas yhteistyö Jeesuksen nimittämien hengellisten alipaimenten kanssa. Jeesus osoitti, että hänen apostolinsa ja opetuslapsensa jatkaisivat hänen aloittamaansa työtä. Heidän oli määrä opettaa ja ruokkia Jeesuksen ”pieniä lampaita”. (Matt. 28:20; lue Johanneksen 21:15–17.) Kun hyvä uutinen levisi ja opetuslasten joukko kasvoi, Jeesus huolehti siitä, että kypsät kristityt paimentaisivat seurakuntia (Ef. 4:11, 12).

⁶ Puhuessaan ensimmäisellä vuosisadalla Efesoksen seurakunnan valvojille apostoli Paavali korosti sitä, että pyhä henki oli nimittänyt heidät ”valvojiksi, paimentamaan Jumalan seurakuntaa” (Apt. 20:28). Sama pitää paikkansa myös nykyisistä kristityistä valvojista. Heidätkin on nimitetty tehtäväänsä niiden raamatullisten pätevyysvaatimusten perusteella, jotka on kirjoitettu pyhän hengen ohjauksessa. Olemalla tottelevaisia kristityille valvojille osoitamme siis kunnioittavamme kahta suurinta Paimenta, Jehovaa ja Jeesusta (Luuk. 10:16). Tämän pitäisi olla tärkein syy, miksi haluamme olla alamaisia vanhimmille. Tällainen alistuvaisuus on kuitenkin viisasta myös muista syistä.

 7. Miten vanhimmat auttavat sinua säilyttämään hyvän suhteen Jehovaan?

⁷ Kun vanhimmat antavat rohkaisua ja neuvoja veljille ja sisarille, heidän ohjauksensa perustuu Raamattuun tai raamatullisiin periaatteisiin. Esittäessään tällaisia ohjeita heidän tarkoituksensa ei ole määrätä, miten heidän veljiensä täytyy elää (2. Kor. 1:24). Sen sijaan he haluavat antaa uskonveljilleen raamatullisia suuntaviivoja, joiden avulla nämä voivat tehdä hyviä ratkaisuja. Tämä edistää järjestystä ja rauhaa seurakunnassa (1. Kor. 14:33, 40). Vanhimmat ”valvovat – – sielujamme” siinä mielessä, että he pyrkivät auttamaan kaikkia seurakunnan jäseniä säilyttämään hyvän suhteen Jehovaan. He tarjoavat siksi nopeasti apuaan havaitessaan, että veli tai sisar on ottamaisillaan – tai on jo ottanut – ”harha-askeleen” (Gal. 6:1, 2; Juud. 22). Eivätkö nämä olekin meille hyviä syitä olla ”tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon”? (Lue Heprealaiskirjeen 13:17.)

 8. Miten vanhimmat puolustavat Jumalan laumaa?

⁸ Apostoli Paavali, joka oli itsekin hengellinen paimen, kirjoitti Kolossassa asuville veljilleen: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen filosofialla ja tyhjällä petoksella ihmisten perinteen mukaan, maailman alkeisasioiden mukaan eikä Kristuksen mukaan.” (Kol. 2:8.) Tämä varoitus kiinnittää huomion jälleen yhteen hyvään syyhyn kuunnella vanhinten raamatullisia neuvoja. He puolustavat laumaa auttamalla veljiään torjumaan valppaasti ne, jotka yrittävät horjuttaa heidän uskoaan. Apostoli Pietari varoitti ”vääristä profeetoista” ja ”vääristä opettajista”, jotka yrittäisivät ”houkutella epävakaita sieluja” väärintekoon. (2. Piet. 2:1, 14.) Nykyään vanhinten täytyy esittää samankaltaisia varoituksia, kun niitä tarvitaan. He ovat kypsiä kristittyjä miehiä, joilla on elämänkokemusta. Lisäksi he ovat osoittaneet jo ennen vanhimmaksi nimittämistään ymmärtävänsä selvästi Raamatun totuuden ja olevansa päteviä välittämään terveellistä opetusta. (1. Tim. 3:2; Tit. 1:9.) Kypsyytensä, tasapainoisuutensa ja Raamattuun perustuvan viisautensa ansiosta he pystyvät antamaan taitavaa ohjausta laumalle.

 9. Miten Jeesus ohjaa ja ruokkii kristillistä seurakuntaa nykyään?

⁹ Jehova antaa järjestönsä välityksellä runsaasti hengellistä ravintoa kaikille maailmanlaajuiseen veljesseuraan kuuluville. Saamme monia raamatullisia neuvoja julkaisujemme välityksellä. Tämän lisäksi järjestö antaa aika ajoin ohjeita suoraan seurakunnan vanhimmille joko kirjeitse tai matkavalvojien kautta. Tällä tavoin lampaat saavat selkeää ohjausta.

10. Mikä velvollisuus hengellisillä paimenilla on eksyneiden lampaiden suhteen?

¹⁰ Valvojilla on velvollisuus suojella seurakunnan jäseniä ja huolehtia heistä. He ovat erityisen kiinnostuneita niistä, jotka ovat loukanneet itsensä tai sairastuneet hengellisesti. (Lue Jaakobin kirjeen 5:14, 15.) Jotkut ovat kenties eksyneet laumasta ja lakanneet osallistumasta kristilliseen toimintaan. Eikö huolehtivainen vanhin tällaisessa tilanteessa tekisikin kaikkensa löytääkseen jokaisen kadonneen lampaan ja kehottaisi hartaasti heitä palaamaan laumaan eli seurakuntaan? Aivan varmasti! Jeesus selitti: ”Ei taivaassa olevan Isäni tahto ole, että yksikään näistä pienistä menehtyy.” (Matt. 18:12–14.)

11. Miksi joistakuista saattaa tuntua vaikealta seurata vanhinten johtoa?

¹¹ Jehova ja Jeesus ovat täydellisiä Paimenia. Mutta alipaimenet, joiden vastuulle he ovat antaneet seurakunnasta huolehtimisen, eivät ole täydellisiä. Tämän vuoksi joistakuista saattaa tuntua vaikealta seurata vanhinten johtoa. Tällaiset yksilöt saattavat järkeillä: ”He ovat epätäydellisiä ihmisiä kuten me muutkin. Miksi kuunnella heidän neuvojaan?” On totta, että vanhimmat ovat epätäydellisiä. Meidän täytyy kuitenkin säilyttää oikea näkemys heidän puutteistaan ja heikkouksistaan.

12, 13. a) Mitä voidaan sanoa joidenkin sellaisten ihmisten heikkouksista, joita Jehova on käyttänyt vastuutehtävissä? b) Miksi vastuullisten miesten puutteista on kerrottu Raamatussa?

¹² Raamatussa kerrotaan avoimesti niiden heikkouksista, joiden välityksellä Jehova menneisyydessä johti kansaansa. Esimerkiksi Daavid oli voideltu Israelin kuninkaaksi ja johtajaksi. Silti hän antoi periksi houkutukselle ja syyllistyi aviorikokseen sekä murhaan. (2. Sam. 12:7–9.) Muistamme myös apostoli Pietarin. Hän teki vakavia virheitä, vaikka hänelle oli uskottu suuria vastuita ensimmäisen vuosisadan kristillisessä seurakunnassa. (Matt. 16:18, 19; Joh. 13:38; 18:27; Gal. 2:11–14.) Jeesusta lukuun ottamatta ketkään Aadamin ja Eevan jälkeen eläneet ihmiset eivät ole olleet täydellisiä.

¹³ Miksi Jehova kirjoitutti Raamattuun kertomuksia sellaisten miesten puutteista, joille hän itse oli antanut tehtävämääräyksen? Muun muassa osoittaakseen, että hän pystyy johtamaan kansaansa epätäydellisten miesten välityksellä. Ja niin hän on aina tehnytkin. Meidän ei siis tule pitää keskuudessamme johdon ottavien epätäydellisyyttä tekosyynä sille, että nurisemme heitä vastaan tai jätämme heidän vastuuasemansa huomiotta. Jehova odottaa meidän kunnioittavan ja tottelevan näitä veljiä. (Lue 2. Mooseksen kirjan 16:2, 8.)

14, 15. Mitä voimme oppia tavasta, jolla Jehova kommunikoi kansansa kanssa menneisyydessä?

¹⁴ On elintärkeää totella niitä, jotka nykyään ottavat johdon keskuudessamme. Mietitäänpä, miten Jehova on menneisyydessä kommunikoinut kansansa kanssa kriittisinä aikoina. Kun israelilaiset muinoin lähtivät Egyptistä, Jumala antoi heille ohjeita Mooseksen ja Aaronin välityksellä. Selviytyäkseen kymmenennestä vitsauksesta israelilaisten täytyi ohjeiden mukaisesti nauttia erikoisateria ja roiskia teurastetun karitsan verta talojensa ovenpieliin ja ovenpäälliseen. Antoiko ääni taivaasta heille suoraan nämä käskyt? Ei, vaan heidän täytyi kuunnella Israelin vanhimpia, jotka vuorostaan olivat saaneet yksityiskohtaiset ohjeet Moosekselta. (2. Moos. 12:1–7, 21–23, 29.) Tuossa tilanteessa Mooses ja vanhimmat palvelivat Jehovan viestinviejinä. Kristityillä vanhimmilla on vastaava elintärkeä tehtävä nykyään.

¹⁵ Todennäköisesti muistat Raamatun historiasta lukuisia muita tilanteita, joissa Jehova antoi elämää pelastavia ohjeita ihmis- tai enkeliedustajiensa välityksellä. Jehova näki kaikissa näissä tilanteissa sopivaksi delegoida valtaansa. Sanansaattajat puhuivat hänen nimissään ja kertoivat hänen kansalleen, mitä heidän täytyi tehdä selviytyäkseen vaikeiden aikojen läpi. Eikö Jehova voisikin tehdä jotain samankaltaista Harmagedonissa? Luonnollisesti kaikki nykyiset vanhimmat, joille on annettu vastuu edustaa Jehovaa tai hänen järjestöään, varovat huolellisesti käyttämästä koskaan väärin heille uskottua valtaa.

16. Mihin ”sanaan” meidän täytyy kiinnittää tarkasti huomiota?

¹⁶ ”Yhden paimenen”, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa Jehovan kansa muodostaa ”yhden lauman” (Joh. 10:16). Jeesus osoitti, että hän olisi opetuslastensa kanssa ”kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti” (Matt. 28:20). Taivaallisena Kuninkaana hänellä on täysin hallinnassa ne kehitysvaiheet, jotka huipentuvat tuomion langettamiseen Saatanan maailmalle. Pysyäksemme yksimielisinä ja turvassa Jumalan laumassa meidän täytyy kuunnella, kun ”sana takaamme” kertoo, mitä tietä kulkea. Tähän ”sanaan” sisältyy se, mitä Jumalan pyhä henki on puhunut Raamatun sivuilla ja mitä Jehova ja Jeesus sanovat nimittämiensä alipaimenten välityksellä. (Lue Jesajan 30:21; Ilmestyksen 3:22.)

17, 18. a) Mikä vaara uhkaa laumaa, mutta mistä voimme olla varmoja? b) Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?

¹⁷ Saatana ”vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä” (1. Piet. 5:8). Nälkäisen petoeläimen tavoin hän vaanii laumaa odottaen tilaisuutta iskeä kyntensä varomattomiin tai eksyneisiin lampaisiin. Tämän vuoksi meidän pitäisi pysyä kiinteästi laumassa ja lähellä Jehovaa, ”sielumme paimenta ja valvojaa” (1. Piet. 2:25). Ilmestyksen 7:17:ssä sanotaan niistä, jotka pelastuvat suuresta ahdistuksesta: ”Karitsa [Jeesus] – – paimentaa heitä ja opastaa heidät elämän vetten lähteille. Ja Jumala pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään.” Emme voisi edes kuvitella mahtavampaa lupausta!

¹⁸ Kristittyjen vanhinten tehtävä hengellisinä alipaimenina on erittäin tärkeä. Jokaisen heistä on siksi hyvä pohtia: miten voin varmistua siitä, että kohtelen Jeesuksen lampaita oikein? Tätä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.