Julista rohkeasti Jehovan valtakuntaa!
”Hän otti ystävällisesti vastaan kaikki, jotka tulivat hänen luokseen, saarnasi heille Jumalan valtakuntaa.” – APOSTOLIEN TEOT 28:30, 31.
1, 2. Millaisia todisteita Jumalan tuesta apostoli Paavalilla oli, ja millaisen esimerkin hän antoi?
JEHOVA tukee aina Valtakunnan julistajia. Kuinka hyvin se pitikään paikkansa apostoli Paavalista! Jumalan tuella hän esiintyi hallitsijoiden edessä, kesti mellakoivan väkijoukon käsittelyn ja julisti rohkeasti Jehovan valtakuntaa.
2 Jopa ollessaan vankina Roomassa Paavali ”otti ystävällisesti vastaan kaikki, jotka tulivat hänen luokseen, saarnasi heille Jumalan valtakuntaa”. (Apostolien teot 28:30, 31) Miten erinomainen esimerkki Jehovan todistajille nykyään! Voimme oppia paljon Paavalin palveluksesta, josta Luukas kertoo Raamatun Apostolien tekojen kirjan loppuluvuissa. – 20:1–28:31.
Toisia uskovia rakennetaan
3. Mitä tapahtui Troaassa, ja mikä vastine voidaan nähdä meidän päivinämme?
3 Mellakan laannuttua Efesoksessa Paavali jatkoi kolmatta lähetysmatkaansa. (20:1–12) Kun hän aikoi purjehtia Syyriaan, hän sai kuitenkin tietää, että juutalaiset olivat tehneet salajuonen häntä vastaan. Koska he ovat saattaneet suunnitella nousevansa samaan laivaan ja tappavansa Paavalin, hän meni Makedonian kautta. Troaassa hän viipyi viikon rakentaen toisia uskovia, kuten matkavalvojat tekevät Jehovan todistajien keskuudessa nykyään. Lähtöään edeltävänä iltana Paavali pitkitti puhettaan keskiyöhön saakka. Eutykus, joka istui ikkunalla, oli ilmeisesti uupunut päivän ponnistuksista. Hän nuokahti unen vallassa, putosi kolmannesta kerroksesta ja kuoli, mutta Paavali herätti hänet henkiin. Millaista iloa tämän onkaan täytynyt aiheuttaa! Ajattelehan sitten iloa, jota tuottaa se, kun monet miljoonat herätetään kuolleista tulevassa uudessa maailmassa. – Johannes 5:28, 29.
4. Mitä Paavali opetti Efesoksen vanhimmille palveluksesta?
4 Matkalla Jerusalemiin Paavali tapasi Efesoksen vanhimmat Miletoksessa. (20:13–21) Hän muistutti heitä siitä, että hän oli opettanut heitä ”talosta taloon” ja ’todistanut perusteellisesti sekä juutalaisille että kreikkalaisille katumuksesta Jumalaa kohtaan ja uskosta Herraamme Jeesukseen’. Ne joista lopulta tuli vanhimpia, olivat katuneet, ja heillä oli uskoa. Apostoli oli myös valmentanut heitä julistamaan rohkeasti Valtakuntaa epäuskoisille talosta-taloon-palveluksessa, jota Jehovan todistajatkin tekevät nykyään.
5. a) Miten Paavali oli esimerkillinen pyhän hengen ohjauksen suhteen? b) Miksi vanhimpia täytyi neuvoa ’kiinnittämään huomiota koko laumaan’?
5 Paavali oli esimerkillinen siinä, että hän hyväksyi Jumalan pyhän hengen ohjauksen. (20:22–30) ”Hengen sitomana” eli tuntien olevansa velvollinen seuraamaan sen johtoa apostoli menisi Jerusalemiin, vaikka kahleet ja ahdistukset odottivat häntä siellä. Hän piti elämää arvossa, mutta nuhteettomuuden säilyttäminen Jumalaa kohtaan oli hänelle tärkein asia, niin kuin sen tulisi olla meillekin. Paavali kehotti vanhimpia ’kiinnittämään huomiota koko laumaan, jonka keskuuteen pyhä henki oli nimittänyt heidät valvojiksi’. Hänen ’poismenonsa’ (ilmeisesti kuolemansa) jälkeen ’sortavat sudet eivät kohtelisi laumaa hellästi’. Sellaisia miehiä nousisi vanhinten omasta keskuudesta, ja vähemmän havaintokykyiset opetuslapset hyväksyisivät heidän vääristeltyjä opetuksiaan. – 2. Tessalonikalaisille 2:6.
6. a) Miksi Paavali saattoi luottavaisena jättää vanhimmat Jumalan huomaan? b) Miten Paavali noudatti Apostolien tekojen 20:35:ssä olevaa periaatetta?
6 Vanhinten täytyi pysyä valppaina hengellisesti varjeltuakseen luopumukselta. (20:31–38) Apostoli oli opettanut heille Raamatun heprealaisia kirjoituksia ja Jeesuksen opetuksia, joilla on pyhittävä voima, joka voisi auttaa heitä saamaan taivaallisen Valtakunnan, ”perinnön kaikkien pyhitettyjen joukossa”. Työskentelemällä elättääkseen itsensä ja seuralaisensa Paavali myös rohkaisi vanhimpia olemaan ahkeria työntekijöitä. (Apostolien teot 18:1–3; 1. Tessalonikalaisille 2:9) Jos me noudatamme samanlaista menettelytapaa ja autamme toisia saamaan ikuisen elämän, arvostamme Jeesuksen sanoja: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” Tämän lausunnon ajatus löytyy evankeliumeista, mutta ainoastaan Paavali, joka on saattanut saada sen suullisesti tai henkeytyksen kautta, lainaa sitä. Voimme saada osaksemme paljon onnellisuutta, jos olemme yhtä uhrautuvia kuin Paavali oli. Olihan hän antanut itseään niin paljon, että hänen lähtönsä murehdutti Efesoksen vanhimpia suuresti.
Tapahtukoon Jehovan tahto
7. Miten Paavali antoi esimerkin Jumalan tahtoon alistumisesta?
7 Paavalin kolmannen lähetysmatkan lähestyessä loppuaan (noin vuonna 56) hän antoi erinomaisen esimerkin Jumalan tahtoon alistumisesta. (21:1–14) Kesareassa hän ja hänen toverinsa jäivät Filippuksen luokse, jonka neljä neitsyttytärtä ”profetoivat”, ennustivat tapahtumia pyhän hengen välityksellä. Siellä kristitty profeetta Agabus sitoi kätensä ja jalkansa Paavalin vyöllä, ja pyhä henki sai hänet sanomaan, että juutalaiset sitoisivat vyön omistajan Jerusalemissa ja luovuttaisivat hänet ei-juutalaisten käsiin. ”Minä olen valmis, en vain joutumaan sidottavaksi, vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen puolesta”, sanoi Paavali. Opetuslapset tyytyivät tähän ja sanoivat: ”Tapahtukoon Jehovan tahto.”
8. Mitä saattaisimme pitää mielessämme, jos meistä on joskus vaikeaa ottaa vastaan hyviä neuvoja?
8 Paavali kertoi Jerusalemin kristityille vanhimmille, mitä Jumala oli tehnyt hänen palveluksensa välityksellä ei-juutalaisten keskuudessa. (21:15–26) Jos meistä on joskus vaikea ottaa vastaan neuvoja, voimme palauttaa mieleen, miten Paavali otti niitä vastaan. Todistaakseen, ettei hän opettanut ei-juutalaisten maiden juutalaisille ”Mooseksesta luopumista”, hän noudatti vanhinten neuvoa puhdistautua palvontamenojen mukaan ja hoitaa itsestään ja neljästä muusta miehestä koituneet kulut. Vaikka Jeesuksen kuolema siirsi Lain pois tieltä, Paavali ei toiminut väärin pannessaan täytäntöön sen lupauksiin liittyviä erikoispiirteitä. – Roomalaisille 7:12–14.
Väkijoukon käsissä mutta pelottomana
9. Mikä rinnakkaisuus vallitsee Paavalin ja nykyisten Jehovan todistajien kokemusten välillä ihmisten väkivallan ollessa kyseessä?
9 Jehovan todistajat ovat usein säilyttäneet nuhteettomuuden Jumalaa kohtaan joutuessaan joukkoväkivallan uhreiksi. (Ks. esimerkiksi Jehovan todistajain vuosikirja 1980, s. 180–191.) Juutalaiset Vähästä-Aasiasta yllyttivät samalla tavoin mellakoivan väkijoukon toimimaan Paavalia vastaan. (21:27–40) Nähdessään efesolaisen Trofimuksen hänen kanssaan he syyttivät apostolia väärin siitä, että hän häpäisi temppelin viemällä sinne kreikkalaisia. Paavali oli joutumaisillaan tapetuksi, kun Rooman tribuuni Claudius Lysias ja hänen miehensä tukahduttivat mellakan! Kuten oli ennustettu, Lysias kahlitutti Paavalin (mikä tosin tapahtui juutalaisten vuoksi). (Apostolien teot 21:11) Apostolia oltiin viemässä temppelin esipihan vieressä olevaan kasarmiin, kun Lysias sai tietää, ettei Paavali ollut kapinanlietsoja, vaan juutalainen, jonka sallittiin mennä temppelin alueelle. Saatuaan luvan Paavali puhui kansalle hepreaksi.
10. Miten Jerusalemissa olevat juutalaiset ottivat vastaan Paavalin puheen, ja miksi häntä ei ruoskittu?
10 Paavali antoi rohkeasti todistusta. (22:1–30) Hän todisti olevansa suuresti kunnioitetun Gamalielin opettama juutalainen. Apostoli selitti, että matkalla Damaskokseen vainoamaan Tien seuraajia, hän oli sokaistunut nähtyään kirkastetun Jeesuksen Kristuksen, mutta Ananias oli palauttanut hänen näkönsä. Myöhemmin Herra oli käskenyt Paavalia: ”Mene, koska minä lähetän sinut kaukaisiin kansoihin.” Nuo sanat olivat kuin kipinä ruutitynnyrissä. Ihmiset huusivat, ettei Paavalin sopinut elää, ja heittelivät päällysvaippojaan ja viskoivat tomua ilmaan vihanpuuskassa. Niinpä Lysias käski viemään Paavalin kasarmiin kuulusteltavaksi ruoskimalla saadakseen tietää, miksi juutalaiset olivat häntä vastaan. Ruoskiminen (välineellä, jonka nahkaisissa piiskansiimoissa on solmuja tai niihin on upotettu metallin- tai luunpalasia) estyi, kun Paavali kysyi: ’Onko lupa ruoskia roomalaista, jota ei ole tuomittu?’ Saatuaan tietää, että Paavali oli Rooman kansalainen, Lysias pelästyi ja vei hänet sanhedrinin eteen saadakseen tietää, miksi juutalaiset syyttivät häntä.
11. Missä mielessä Paavali oli fariseus?
11 Kun Paavali aloitti puolustuksensa sanhedrinin edessä sanomalla, että hän oli ”toiminut Jumalan edessä täysin hyvällä omallatunnolla”, ylimmäinen pappi Ananias käski lyömään häntä. (23:1–10) Paavali sanoi: ”Jumala on lyövä sinua, sinä valkoiseksi kalkittu seinä.” ’Herjaatko sinä ylimmäistä pappia?’ jotkut kysyivät. Huonon näön vuoksi Paavali ei ehkä tunnistanut Ananiasta. Mutta huomattuaan, että neuvosto koostui fariseuksista ja saddukeuksista, Paavali sanoi: ’Minä olen fariseus, joka on tuomittavana ylösnousemustoivon johdosta.’ Tämä jakoi sanhedrinin, sillä fariseukset uskoivat ylösnousemukseen ja saddukeukset eivät. Syntyi niin paljon erimielisyyttä, että Lysiaksen täytyi pelastaa apostoli.
12. Miten Paavali pelastui henkeään vastaan tehdyltä salaliitolta Jerusalemissa?
12 Seuraavaksi Paavali pelastui henkeään vastaan tehdyltä salaliitolta. (23:11–35) Neljäkymmentä juutalaista oli vannonut, etteivät he söisi eivätkä joisi, ennen kuin olisivat tappaneet hänet. Paavalin sisarenpoika kertoi tämän hänelle ja Lysiaalle. Sotilasvartiossa apostoli vietiin maaherra Antonius Felixin luo Kesareaan, Juudean roomalaiseen hallintokaupunkiin. Luvattuaan kuulustella Paavalia Felix säilytti häntä vartioituna Herodes Suuren pretoriaanipalatsissa, maaherran päämajassa.
Rohkeus hallitusmiesten edessä
13. Mistä Paavali antoi todistusta Felixille ja millaisin seurauksin?
13 Apostoli puolusti pian itseään vääriä syytöksiä vastaan ja todisti rohkeasti Felixille. (24:1–27) Juutalaisten syyttäjien edessä Paavali osoitti, ettei hän ollut kiihottanut väkijoukkoa. Hän sanoi, että hän uskoi sen, mikä on Laissa ja Profeetoissa esitettynä, ja että hänellä oli toivo ”ylösnousemuksesta, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden”. Paavali oli mennyt Jerusalemiin mukanaan ”armonlahjoja” (lahjoituksia Jeesuksen seuraajille, joiden köyhyys on saattanut aiheutua vainosta), ja hän oli puhdistautunut palvontamenojen mukaan. Vaikka Felix lykkäsi tuomiota, Paavali myöhemmin saarnasi hänelle ja hänen vaimolleen Drusillalle (Herodes Agrippa I:n tyttärelle) Kristuksesta, vanhurskaudesta, itsehillinnästä ja tulevasta tuomiosta. Säikähtyneenä sellaisesta puheesta Felix lähetti Paavalin pois. Myöhemmin hän kuitenkin lähetti hakemaan apostolin usein luokseen toivoen turhaan saavansa lahjuksia. Felix tiesi, että Paavali oli syytön, mutta jätti hänet vankeuteen halutessaan saavuttaa juutalaisten suosion. Kaksi vuotta myöhemmin Felixin seuraajaksi tuli Porcius Festus.
14. Millaista laillista säännöstä Paavali käytti hyväkseen, kun hän saapui Festuksen eteen, ja minkä nykyajan vastineen löydämme tälle?
14 Paavali puolustautui rohkeasti myös Festuksen edessä. (25:1–12) Jos apostoli ansaitsisi kuoleman, hän ei pyytäisi vapautusta, mutta kukaan ei voisi luovuttaa häntä juutalaisille suosionosoitukseksi. ”Vetoan keisariin!” sanoi Paavali käyttäen hyväkseen Rooman kansalaisen oikeutta tulla kuulluksi Roomassa (tuohon aikaan Neron edessä). Vetoomukseen suostuttiin, ja Paavali ’todistaisi Roomassa’, kuten oli ennustettu. (Apostolien teot 23:11) Jehovan todistajatkin käyttävät hyväkseen mahdollisuuksia ’hyvän uutisen puolustamiseksi ja lailliseksi vahvistamiseksi’. – Filippiläisille 1:7.
15. a) Mikä profetia täyttyi, kun Paavali ilmaantui kuningas Agrippan ja keisarin eteen? b) Miten Saulus ’potki piikkisauvoja vastaan’?
15 Pohjois-Juudean kuningas Herodes Agrippa II ja hänen sisarensa Bernike (johon hänellä oli sukurutsainen suhde) kuulivat Paavalia, kun he olivat käymässä Festuksen luona Kesareassa. (25:13–26:23) Todistamalla Agrippalle ja keisarille Paavali täytti sen ennustuksen, että hän kantaisi Herran nimeä kuninkaille. (Apostolien teot 9:15) Kertoessaan Agrippalle, mitä oli tapahtunut Damaskoksen tiellä, Paavali huomautti, että Jeesus oli sanonut: ”Jatkuva potkiminen piikkisauvoja vastaan käy sinulle vaikeaksi.” Niin kuin itsepäinen härkä satuttaa itseään tehdessään vastarintaa piikkisauvan pistoja vastaan, niin Saulkin oli satuttanut itseään taistelemalla Jeesuksen seuraajia vastaan, joilla oli Jumalan tuki.
16. Miten Festus ja Agrippa suhtautuivat Paavalin todisteluun?
16 Miten Festus ja Agrippa reagoivat? (26:24–32) Kykenemättä ymmärtämään ylösnousemusta ja hämmästyneenä Paavalin vakaumuksesta Festus sanoi: ”Suuri oppineisuus ajaa sinua hulluuteen!” Samalla tavoin nykyään jotkut moittivat Jehovan todistajia hulluiksi, vaikka he ovat todellisuudessa Paavalin kaltaisia ’lausuessaan totuuden ja tervemielisyyden sanoja’. ”Lyhyessäpä ajassa taivuttaisit minut tulemaan kristityksi”, sanoi Agrippa, joka päätti kuulustelun, mutta myönsi, että Paavalin olisi voinut päästää vapaaksi, ellei hän olisi vedonnut keisariin.
Vaaroissa merellä
17. Kuvaile niitä vaaroja, joita Paavali kohtasi merellä matkalla Roomaan.
17 Matka Roomaan saattoi Paavalin alttiiksi ”vaaroille merellä”. (2. Korinttolaisille 11:24–27) Julius-niminen upseeri oli vastuussa Kesareasta Roomaan purjehtivista vangeista. (27:1–26) Kun heidän laivansa laski maihin Sidonissa, Paavalin sallittiin käydä uskovien luona, jotka virkistivät häntä hengellisesti. (Vrt. 3. Johannes 14.) Vähän-Aasian Myrassa Julius pani vangit nousemaan Italiaan matkalla olevaan viljalaivaan. Kovasta vastatuulesta huolimatta he saapuivat kreetalaisen Lasean kaupungin lähellä sijaitsevaan Hyvätsatamat-nimiseen paikkaan. Lähdettyään sieltä matkalle Foiniksiin navakka koillistuuli tempasi laivan mukaan. Peläten ajautuvansa Pohjois-Afrikan edustalla matalikolle Syrttiin (juoksuhiekkaan) merimiehet ”laskivat kuljetusvarusteet alas”, kenties purjeet ja mastot. Köysiä oli sidottu rungon ympärille, jotta laivan liitokset eivät hajoaisi. Kun laiva vielä seuraavana päivänä heittelehti myrskyssä, sitä kevennettiin heittämällä lastia yli laidan. Kolmantena päivänä he heittivät pois takilan (purjeet tai varaköysistön). Kun toivo näytti sammuvan, enkeli ilmestyi Paavalille ja kehotti häntä olemaan pelkäämättä, sillä hän seisoisi keisarin edessä. Millainen helpotus se olikaan, kun apostoli sanoi, että kaikki matkustajat ajautuisivat johonkin saareen.
18. Mitä lopulta tapahtui Paavalille ja hänen matkatovereilleen?
18 Matkailijat säilyivät hengissä. (27:27–44) 14. päivänä keskiyöllä merimiehet havaitsivat, että maata oli lähellä. Luotaimet vahvistivat tämän, ja ankkurit heitettiin ettei olisi ajettu karille. Paavalin kehotuksesta kaikki 276 miestä söivät ruokaa. Sitten laivaa kevennettiin heittämällä vehnä yli laidan. Päivänkoitteessa merimiehet hakkasivat pois ankkurit, irrottivat airojen köydet ja nostivat keulapurjeen tuuleen. Alus osui riutalle, ja perä rupesi hajoamaan kappaleiksi. Jokainen pääsi kuitenkin maihin.
19. Mitä Paavalille tapahtui Maltalla, ja mitä hän teki toisten hyväksi siellä?
19 Läpimärkinä ja uupuneina haaksirikon uhrit löysivät itsensä Maltalta, missä saarelaiset osoittivat heille ”poikkeuksellista ihmisystävällisyyttä”. (28:1–16) Mutta kun Paavali pani risuja tuleen, kuumuus elvytti horrostilassa olevan kyykäärmeen, joka takertui hänen käteensä. (Nykyään Maltalla ei ole myrkyllisiä käärmeitä, mutta tämä oli ”myrkyllinen elukka”.) Maltalaiset luulivat, että Paavali oli murhaaja, jonka ”kostava oikeus” ei sallisi elää, mutta kun hän ei kaatunut kuolleena maahan eikä ajettunut tulehduksesta, he sanoivat hänen olevan jumala. Myöhemmin Paavali paransi monia, muun muassa Maltan korkeimman viranomaisen, Publiuksen, isän. Kolme kuukautta sen jälkeen Paavali, Luukas ja Aristarkus lähtivät laivalla, jossa oli keulakuvana ”Zeuksen pojat” (Kastor ja Polydeukes, kaksosjumalat, joiden ajateltiin suojelevan merimiehiä). Noustuaan maihin Puteolissa Julius jatkoi matkaa holhokkinsa kanssa. Paavali kiitti Jumalaa ja rohkaistui, kun kristityt Rooman pääkaupungista tapasivat heidät Appiuksen torilla ja Appiuksen tien varrella sijaitsevalla Kolmella majatalolla. Päästyään vihdoinkin Roomaan Paavalin annettiin majailla yksinään, vaikka sotilas vartioikin häntä.
Julista jatkuvasti Jehovan valtakuntaa!
20. Missä työssä Paavali ahkeroi Roomassa sijainneessa asuinpaikassaan?
20 Majapaikassaan Roomassa Paavali julisti rohkeasti Jehovan valtakuntaa. (28:17–31) Hän sanoi juutalaisten huomattavimmille miehille: ”Israelin toivon tähden minulla on tämä ketju ympärilläni.” Tuohon ”toivoon” sisältyi Messiaan hyväksyminen, minkä vuoksi meidänkin täytyy olla halukkaita kärsimään. (Filippiläisille 1:29) Vaikka useimmat noista juutalaisista eivät uskoneetkaan, monilla ei-juutalaisilla ja juutalaisella jäännöksellä oli oikea sydämentila. (Jesaja 6:9, 10) Kahden vuoden ajan (noin vuosina 59–61) Paavali otti vastaan kaikki, jotka tulivat hänen luokseen, ja ”saarnasi heille Jumalan valtakuntaa ja opetti Herraa Jeesusta Kristusta koskevia asioita puhuen täysin vapaasti, kenenkään estämättä”.
21. Millaisen esimerkin Paavali antoi elämänsä loppuun saakka?
21 Nero ilmeisesti julisti Paavalin syyttömäksi ja vapautti hänet. Apostoli alkoi sitten uudelleen työskennellä Timoteuksen ja Tiituksen kanssa. Hänet kuitenkin vangittiin uudelleen Roomassa (noin vuonna 65), ja hän kärsi todennäköisesti marttyyrikuoleman Neron käsissä. (2. Timoteukselle 4:6–8) Mutta loppuun saakka Paavali antoi erinomaisen esimerkin rohkeana Valtakunnan julistajana. Julistakoot kaikki Jumalalle vihkiytyneet rohkeasti Jehovan valtakuntaa osoittaen samaa henkeä näinä viimeisinä päivinä.
Miten vastaisit?
◻ Millaista valmennusta Paavali antoi Efesoksen vanhimmille palvelusta varten?
◻ Miten Paavali antoi esimerkin Jumalan tahtoon alistumisesta?
◻ Mikä samankaltaisuus vallitsee Paavalin ja nykyisten Jehovan todistajien kokemusten välillä ihmisten väkivallan ollessa kyseessä?
◻ Mitä laillista mahdollisuutta Paavali käytti hyväkseen, kun hän oli maaherra Festuksen edessä, ja millainen nykyajan vastine sillä on?
◻ Missä työssä Paavali ahkeroi Roomassa sijainneessa asuinpaikassaan, ja mistä hän antoi esimerkin?