Paimentakaa Jumalan laumaa halukkaasti
”Paimentakaa huolenpidossanne olevaa Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan halukkaasti.” (1. PIETARIN KIRJE 5:2.)
1. Miksi meidän tulee odottaa kristittyjen vanhinten paimentavan Jumalan laumaa halukkaasti?
JEHOVA paimentaa kansaansa halukkaasti (Psalmit 23:1–4). ”Hyvä paimen”, Jeesus Kristus, antoi halukkaasti täydellisen ihmiselämänsä lampaan kaltaisten ihmisten puolesta (Johannes 10:11–15). Apostoli Pietari kehotti siksi kristittyjä vanhimpia paimentamaan Jumalan laumaa halukkaasti (1. Pietarin kirje 5:2).
2. Mitä kristittyjen vanhinten paimennustehtäviä koskevia kysymyksiä kannattaa tarkastella?
2 Halukkuus on Jumalan palvelijoiden tuntomerkki (Psalmit 110:3). Valvojaksi eli alipaimeneksi nimittämiseen vaaditaan kuitenkin muutakin kuin vain sitä, että kristitty mies on halukas tuohon tehtävään. Ketkä ovat päteviä sellaisiksi paimeniksi? Mitä heidän paimennukseensa sisältyy? Miten se suoritetaan parhaiten?
Huonekunnan johtaminen
3. Miksi voidaan sanoa, että se, miten kristitty mies huolehtii perheestään, vaikuttaa siihen, onko hän pätevä paimentamaan seurakuntaa?
3 Ennen kuin mies voidaan nimittää ”valvojan virkaan”, hänen on täytettävä raamatullisia vaatimuksia (1. Timoteukselle 3:1–7; Tiitukselle 1:5–9). Apostoli Paavali sanoi muun muassa, että valvojan tulee ”johtaa hyvin omaa huonekuntaansa” ja hänen lastensa on oltava ”alamaisia kaikella vakavuudella”. Tähän on olemassa hyvä syy, sillä Paavali sanoi: ”Jos tosiaan joku ei osaa johtaa omaa huonekuntaansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?” (1. Timoteukselle 3:4, 5.) Kun Tiitus oli nimittämässä vanhimpia Kreetan saaren seurakunnissa, häntä käskettiin etsimään sellaisia miehiä, jotka olivat vapaita syytöksestä, yhden vaimon miehiä, joilla oli uskovat lapset, jotka eivät olleet irstailusta syytettyjä eivätkä niskoittelevia (Tiitukselle 1:6). Päätettäessä, onko kristitty mies pätevä saamaan raskaamman vastuun paimentaa seurakuntaa, on tosiaankin otettava huomioon se, miten hän huolehtii perheestään.
4. Miten kristityt vanhemmat osoittavat rakkautta perhettään kohtaan sen lisäksi, että he tutkivat Raamattua ja rukoilevat yhdessä säännöllisesti?
4 Miehet, jotka johtavat hyvin huonekuntaansa, tekevät muutakin kuin vain säännöllisesti rukoilevat ja tutkivat Raamattua perheensä kanssa. He ovat aina valmiita auttamaan omaisiaan. Ne joista tulee vanhempia, aloittavat tämän auttamisen sinä päivänä, jona lapsi syntyy. Kristityt vanhemmat tietävät, että mitä tarkemmin he noudattavat jumalista totunnaista tapaa, sitä nopeammin heidän lapsensa mukautuu heidän kristillisistä toimista koostuvaan päivittäiseen aikatauluunsa. Se miten hyvin kristitty isä johtaa huonekuntaansa näissä olosuhteissa, antaa käsityksen hänen pätevyydestään vanhimpana. (Efesolaisille 5:15, 16; Filippiläisille 3:16.)
5. Miten kristitty isä voi kasvattaa lapsensa ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa”?
5 Johtaessaan huonekuntaansa tunnollinen kristitty isä noudattaa Paavalin neuvoa: ”Älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa.” (Efesolaisille 6:4.) Säännöllinen Raamatun tutkiminen perheen, sekä vaimon että lasten, kanssa suo hyviä tilaisuuksia rakkaudelliseen opettamiseen. Näin lapset saavat ”kuria” eli oikaisevaa opetusta. Sen jälkeen tapahtuvan ”mielenohjauksen” avulla kukin lapsi oppii tuntemaan Jehovan näkökannan asioista. (5. Mooseksen kirja 4:9; 6:6, 7; Sananlaskut 3:11; 22:6.) Tämän hengellisen yhdessäolon rentoutuneessa ilmapiirissä huolehtivainen isä kuuntelee tarkasti, kun hänen lapsensa puhuvat. Ystävällisten, johdattelevien kysymysten avulla heidät saadaan kertomaan rehellisesti huolistaan ja mielipiteistään. Isä ei oleta tietävänsä kaikkea, mitä heidän nuoressa mielessään liikkuu. Sananlaskujen 18:13:ssa sanotaankin: ”Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.” Useimmat vanhemmat ovat panneet nykyään merkille, että heidän lastensa kohtaamat tilanteet eroavat suuresti niistä tilanteista, joita he joutuivat nuorina kohtaamaan. Siksi isä yrittää selvittää ongelman taustan ja yksityiskohdat, ennen kuin hän sanoo, miten se tulisi hoitaa. (Vrt. Jaakob 1:19.)
6. Miksi kristityn isän tulee etsiä neuvoja Jumalan sanasta auttaessaan perhettään?
6 Mitä tapahtuu sitten, kun on saatu tietää lasten ongelmista, huolista ja asenteista? Hyvin johtava isä etsii neuvoja Raamatusta, joka on ”hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa”. Hän opettaa lapsiaan soveltamaan Raamatun henkeytettyjä ohjeita. Tällä tavoin noista nuorista tulee ”täysin päteviä, täydelleen varustautuneita kaikkeen hyvään työhön”. (2. Timoteukselle 3:16, 17; Psalmit 78:1–4.)
7. Millainen esimerkki kristittyjen isien tulee antaa rukoilemisesta?
7 Jumaliset nuoret kohtaavat vaikeita maailmallisiin koulutovereihin liittyviä tilanteita. Miten kristityt isät voivat lievittää lastensa pelkoja? Yksi keino on se, että he rukoilevat säännöllisesti lastensa kanssa ja heidän puolestaan. Kun nämä nuoret joutuvat koetteleviin tilanteisiin, he todennäköisesti jäljittelevät vanhempiensa turvautumista Jumalaan. Eräs 13-vuotias tyttö, jota haastateltiin ennen kuin hän meni kasteelle Jumalalle vihkiytymisensä vertauskuvaksi, kertoi koulutovereidensa pilkanneen ja kohdelleen häntä huonosti. Kun hän oli puolustanut Raamattuun perustuvaa vakaumustaan veren pyhyyden suhteen, toiset tytöt olivat lyöneet häntä ja sylkeneet hänen päälleen (Apostolien teot 15:28, 29). Maksoiko hän samalla mitalla? Ei maksanut. ”Rukoilin jatkuvasti, että Jehova auttaisi minua pysymään tyynenä”, hän selitti. ”Muistin myös, mitä vanhempani olivat opettaneet minulle perhetutkistelussamme siitä, että meidän on hillittävä itsemme kärsiessämme pahaa.” (2. Timoteukselle 2:24.)
8. Miten lapseton vanhin voi johtaa hyvin huonekuntaansa?
8 Lapseton vanhin voi myös sopivalla tavalla huolehtia huonekuntaansa kuuluvista hengellisesti ja aineellisesti. Näihin kuuluvat hänen aviopuolisonsa ja hänen kodissaan mahdollisesti asuvat, hänestä riippuvaiset sukulaiset. (1. Timoteukselle 5:8.) Mieheltä, joka nimitetään seurakunnan vanhimmaksi kantamaan vastuuta, vaaditaan siis muun muassa sitä, että hän johtaa hyvin. Entä miten nimitettyjen vanhinten tulee suhtautua luottamustehtäviinsä seurakunnassa?
Johtakaa ”tosissanne”
9. Miten kristittyjen vanhinten tulee suhtautua palvelustehtäviinsä?
9 Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla apostoli Paavali palveli Jumalan huonekunnan, Kristuksen johdon alaisuudessa toimivan kristillisen seurakunnan, taloudenhoitajana (Efesolaisille 3:2, 7; 4:15). Paavali puolestaan kehotti Roomassa asuvia uskovia tovereitaan: ”Koska meillä – – on lahjoja, jotka ovat erilaisia meille annetun ansaitsemattoman hyvyyden mukaan, niin olkoonpa kysymyksessä profetia, profetoikaamme meille annetun uskon osuuden mukaan; tai palvelus, olkaamme tässä palveluksessa; tai joka opettaa, olkoon opettamisessaan; tai joka kehottaa, olkoon kehottamisessaan; joka jakelee, jaelkoon anteliaasti; joka johtaa, johtakoon tosissaan; joka osoittaa armoa, osoittakoon sitä iloisesti.” (Roomalaisille 12:6–8.)
10. Millaisen esimerkin Paavali antoi nykyisille vanhimmille huolehtiessaan Jumalan laumasta?
10 Paavali muistutti tessalonikalaisia: ”Me, niin kuin isä lapsiaan, jatkuvasti kehotimme kutakin teistä ja lohdutimme teitä ja todistimme teille siinä tarkoituksessa, että vaeltaisitte edelleen Jumalan arvon mukaisesti, hänen joka kutsuu teitä valtakuntaansa ja kirkkauteensa.” (1. Tessalonikalaisille 1:1; 2:11, 12.) Tämä kehotus oli annettu niin hellästi ja rakkaudellisesti, että Paavali saattoi kirjoittaa: ”Meistä tuli hellävaraisia teidän keskuudessanne niin kuin imettävä äiti, joka vaalii omia lapsiaan. Koska meillä siis on hellä kiintymys teihin, halusimme hyvin mielellämme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan hyvää uutista, vaan oman sielummekin, koska olitte tulleet meille rakkaiksi.” (1. Tessalonikalaisille 2:7, 8.) Sopusoinnussa Paavalin isällisen esimerkin kanssa uskolliset vanhimmat tuntevat syvää huolta koko seurakunnasta.
11. Miten nimitetyt vanhimmat voivat osoittaa intoa?
11 Hellyyden ja innokkuuden täytyy olla tunnusomaisia uskollisten kristittyjen paimeniemme rakkaudelliselle valvonnalle. Heidän käytöksensä kertoo paljon. Pietari neuvoo vanhimpia paimentamaan Jumalan laumaa ”ei pakosta – – eikä epärehellisen voiton rakkaudesta” (1. Pietarin kirje 5:2). Oppinut William Barclay varoitti tästä ja kirjoitti: ”Viran voi ottaa vastaan ja palvelusta voi suorittaa ikään kuin se olisi raskas ja epämiellyttävä velvollisuus, ikään kuin se olisi rasitus, ikään kuin se olisi harmiteltava taakka. Miestä voidaan pyytää tekemään jotain, ja hän voi tehdä sen, mutta niin töykeällä tavalla, että koko teko on hyödytön. – – [Pietari] kuitenkin sanoo, että jokaisen kristityn tulee innosta vavisten suorittaa sellaista palvelusta parhaansa mukaan, vaikka hän vallan hyvin tietääkin olevansa täysin arvoton siihen.”
Halukkaita paimenia
12. Miten kristityt vanhimmat voivat ilmaista halukkuutta?
12 ”Paimentakaa huolenpidossanne olevaa Jumalan laumaa – – halukkaasti”, Pietari kehottaa lisäksi. Kristitty valvoja, joka tuntee huolta lampaista, tekee niin halukkaasti, vapaasta tahdostaan, hyvän Paimenen, Jeesuksen Kristuksen, ohjauksessa. Halukkaasti palveleminen merkitsee myös sitä, että kristitty paimen alistuu Jehovan, ”sielumme paimenen ja valvojan”, vallan alaisuuteen (1. Pietarin kirje 2:25). Kristitty alipaimen ilmaisee halukkaasti kunnioitusta teokraattista järjestelyä kohtaan. Hän tekee niin kehottaessaan neuvoja pyytäviä kääntymään Jumalan sanan, Raamatun, puoleen. Se että vanhimmalla on kokemuksen myötä yhä enemmän Raamattuun perustuvia neuvoja annettavana, ei kuitenkaan merkitse sitä, että hänellä olisi aina valmiina raamatullinen ratkaisu joka ikiseen ongelmaan. Silloinkin kun hän tietää vastauksen johonkin kysymykseen, hän saattaa katsoa viisaaksi etsiä kysymyksen esittäneen ihmisen kanssa tietoja Vartiotornin julkaisujen hakemistosta tai joistakin muista samankaltaisista hakemistoista. Näin hän opettaa kahdella tavalla: hän havainnollistaa, miten etsitään hyödyllistä aineistoa, ja osoittaa nöyrästi kunnioittavansa Jehovaa kiinnittämällä huomiota siihen, mitä Jumalan järjestö on julkaissut.
13. Mikä auttaa vanhimpia antamaan luotettavia neuvoja?
13 Mitä vanhin voi tehdä, jollei käsillä olevasta ongelmasta ole julkaistu mitään Seuran kirjallisuudessa. Hän epäilemättä rukoilee ymmärrystä ja etsii joitakin aiheeseen soveltuvia Raamatun periaatteita. Hänen mielestään saattaa myös olla hyödyllistä kehottaa apua hakevaa ihmistä tarkastelemaan Jeesuksen esimerkkiä. Vanhin voi kysyä: ”Jos Jeesus, suuri Opettaja, olisi sinun asemassasi, mitä arvelisit hänen tekevän?” (1. Korinttolaisille 2:16.) Tällainen pohdinta voi auttaa kysyjää tekemään viisaan ratkaisun. Mutta kuinka epäviisasta vanhimman olisikaan esittää vain oma mielipiteensä, ikään kuin se olisi luotettava raamatullinen neuvo. Vanhimmat voivat sen sijaan keskustella vaikeista ongelmista keskenään. He voivat jopa jättää tärkeitä asioita käsiteltäviksi vanhimmiston kokouksessa. (Sananlaskut 11:14.) Niissä tehtyjen ratkaisujen ansiosta he kaikki voivat puhua yhtäpitävästi (1. Korinttolaisille 1:10).
Lempeys on välttämätöntä
14, 15. Mitä vanhimmilta vaaditaan heidän palauttaessaan kohdalleen kristittyä, joka on ottanut jonkin harha-askeleen ennen kuin hän on ollut tietoinen siitä?
14 Kristityn vanhimman on osoitettava lempeyttä opettaessaan ja varsinkin neuvoessaan toisia. Paavali neuvoo: ”Veljet, vaikka joku ihminen ottaakin jonkin harha-askeleen, ennen kuin hän on tietoinen siitä, niin yrittäkää te, joilla on hengellisiä edellytyksiä, palauttaa kohdalleen sellainen ihminen lempeyden hengessä.” (Galatalaisille 6:1.) On kiinnostavaa, että tässä sanoilla ”palauttaa kohdalleen” käännetty kreikan kielen sana liittyy kirurgiseen termiin, jolla kuvailtiin luun asettamista paikoilleen elinikäisen vamman estämiseksi. Sanakirjantekijä W. E. Vine yhdistää tämän siihen, että ”ne, jotka ovat hengellisiä”, palauttavat ennalleen ”syntiä tehneen, joka on kuin hengellisen ruumiin sijoiltaan mennyt jäsen”. Vaihtoehtoisia käännöstapoja ovat: ”palauttaa oikeaan asentoon; panna asianmukaiseen ojennukseen”.
15 Ihmisen ei ole helppoa palauttaa ajatteluaan kohdalleen, ja hairahtuneen ajatusten paneminen asianmukaiseen ojennukseen voi olla erittäin vaikeaa. Lempeästi annettu apu otetaan kuitenkin todennäköisesti vastaan kiitollisena. Kristittyjen vanhinten tulee siksi noudattaa Paavalin neuvoa: ”Pukeutukaa – – sääliväisyyden hellään kiintymykseen, huomaavaisuuteen, mielen vaatimattomuuteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen.” (Kolossalaisille 3:12.) Mitä vanhimpien tulee tehdä, kun jollakulla, joka tarvitsee kohdalleen palauttamista, on huono asenne? Heidän tulee ”pyrkiä – – lempeämielisyyteen” (1. Timoteukselle 6:11).
Paimentaminen varovaisesti
16, 17. Mitä vaaroja vanhinten tulee varoa neuvoessaan toisia?
16 Galatalaiskirjeen 6:1:ssä olevaan Paavalin neuvoon sisältyy muutakin. Hän kehottaa hengellisesti päteviä miehiä: ”Yrittäkää – – palauttaa kohdalleen – – [hairahtunut] lempeyden hengessä, samalla kun pidät silmällä itseäsi, ettei sinuakin kiusattaisi.” Miten vakavia seurauksia voikaan koitua siitä, ettei tätä neuvoa noudateta! Sen jälkeen kun oli käynyt ilmi, että muuan anglikaanipappi oli syyllistynyt aviorikokseen kahden seurakuntalaisensa kanssa, lontoolaisessa The Times -lehdessä sanottiin, että kyseessä on ”alituinen tilanne: neuvontaa antava, isälliseltä tai veljelliseltä vaikuttava mies lankeaa kiusaukseen, kun häneen turvaudutaan”. Uutistoimittaja viittasi sitten tri Peter Rutterin väitteesiin, että ”potilaiden ja heidän miespuolisten neuvonantajiensa – lääkäreiden, asianajajien, pappien ja työnantajien – välisistä suhteista, joihin liittyy hyväksikäyttö, on tullut seksuaalisesti sallivaisessa yhteiskunnassamme salattu, tuhoisa ja häpeällinen epidemia”.
17 Meidän ei tule kuvitella, että Jehovan kansa on immuuni sellaisille kiusauksille. Muuan arvostettu vanhin, joka oli palvellut uskollisesti vuosikausia, syyllistyi moraalittomuuteen, koska hän teki paimennuskäyntejä naimisissa olevan sisaren luo tämän ollessa yksin kotona. Vaikka veli katuikin tekoaan, hän menetti kaikki palvelusetunsa. (1. Korinttolaisille 10:12.) Miten nimitetyt vanhimmat voivat sitten tehdä paimennuskäyntejä niin, etteivät he lankea kiusaukseen? Miten he voivat järjestää jonkin verran yksityisyyttä rukoilemista sekä Jumalan sanan ja kristillisten julkaisujen tutkimista varten?
18. a) Miten johtoaseman periaatteen soveltaminen voi auttaa vanhimpia välttämään tilanteita, joista voisi koitua häpeää? b) Millaisiin toimiin voidaan ryhtyä, kun tehdään paimennuskäynti jonkun sisaren luo?
18 Vanhinten on otettava huomioon muun muassa johtoaseman periaate (1. Korinttolaisille 11:3). Jos ohjausta pyytää joku nuori, niin yrittäkää saada hänen vanhempansa mukaan keskusteluun, mikäli se on sopivaa. Kun joku naimisissa oleva sisar pyytää hengellistä apua, voitteko järjestää niin, että hänen aviomiehensä on läsnä käynnin aikana? Entä jos se ei onnistu tai jos mies on ei-uskova, joka on kohdellut jotenkin huonosti vaimoaan? Toimikaa siinä tapauksessa samoin kuin tehdessänne paimennuskäynnin naimattoman sisaren luo. Olisi viisasta, että kaksi hengellisesti pätevää veljeä kävisi yhdessä sisaren luona. Ellei tämä käy päinsä, voidaan kenties valita sopiva aika, jolloin kaksi veljeä keskustelee hänen kanssaan valtakunnansalissa, mieluimmin erillisessä huoneessa. Koska salissa on toisia veljiä ja sisaria, jotka eivät voi kuitenkaan nähdä eivätkä kuulla keskustelijoita, vältetään todennäköisesti kompastuttamasta ketään (Filippiläisille 1:9, 10).
19. Mitä hyviä tuloksia saadaan siitä, että Jumalan laumaa paimennetaan halukkaasti, ja kelle osoitamme olevamme kiitollisia halukkaista paimenista?
19 Jumalan lampaiden paimentamisesta halukkaasti saadaan hyviä tuloksia: hengellisesti vahva lauma, jota johdetaan hyvin. Apostoli Paavalin tavoin kristityt vanhimmat tuntevat nykyään suurta huolta toisista uskovista (2. Korinttolaisille 11:28). Varsinkin näinä kriittisinä aikoina Jumalan kansan paimentaminen on erittäin raskas vastuu. Olemme sen vuoksi todella kiitollisia siitä hyvästä työstä, jota vanhimpina palvelevat veljemme tekevät (1. Timoteukselle 5:17). Nämä halukkaasti paimentavat ”lahjat ihmisinä” ovat siunaus, ja siksi ylistämme ”jokaisen hyvän annin ja jokaisen täydellisen lahjan” Antajaa, rakkaudellista taivaallista Paimentamme, Jehovaa (Efesolaisille 4:8; Jaakob 1:17).
Miten vastaisit?
◻ Miten mies voi johtaa hyvin huonekuntaansa?
◻ Millaisten piirteiden tulee olla luonteenomaisia kristittyjen vanhinten valvonnalle?
◻ Miten vanhimmat voivat osoittaa nöyryyttä ja lempeyttä antaessaan neuvoja?
◻ Mikä auttaa tekemään hengellisestä kohdalleen palauttamisesta tehokkaamman?
◻ Miten vanhimmat voivat laumaa paimentaessaan välttää tilanteita, joista koituisi häpeää?
[Kuva s. 18]
Kristityn vanhimman täytyy johtaa hyvin huonekuntaansa
[Kuva s. 21]
Kristillistä paimennusta tulee suorittaa lempeästi ja hyvää arvostelukykyä osoittaen