Kaste

Määritelmä: Sana ”kastaa” on käännetty kreikkalaisesta sanasta ba·ptiʹzein, joka tarkoittaa ’kastaa, upottaa’ (Liddellin ja Scottin A Greek-English Lexicon). Kristillinen vesikaste on ulkonainen vertauskuva siitä, että kastettava on kokonaan, varauksetta ja ehdoitta vihkiytynyt Jeesuksen Kristuksen kautta tekemään Jehova Jumalan tahdon. Raamatussa puhutaan myös muun muassa Johanneksen kasteesta, kastamisesta pyhällä hengellä ja kastamisesta tulella.

Pidättyvätkö sellaiset, jotka todella uskovat Jumalan sanaan, menemästä kasteelle?

Matt. 28:19, 20: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.”

Apt. 2:41: ”Ne, jotka sydämestään omaksuivat hänen sanansa, kastettiin.”

Apt. 8:12: ”Kun he uskoivat Filipposta, joka julisti hyvää uutista Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, heitä ryhdyttiin kastamaan, sekä miehiä että naisia.”

Apt. 8:36–38: ”Kun he nyt kulkivat tietä myöten, he tulivat veden luo, ja [etiopialainen] eunukki sanoi: ’Katso: vettä! Mikä estää minua tulemasta kastetuksi?’ Sen jälkeen hän käski pysäyttää vaunut, ja – – [Filippos] kastoi hänet.”

Tapahtuuko kristillinen vesikaste pirskottamalla vai täysin upottamalla?

Mark. 1:9, 10: ”Johannes kastoi [”upottamalla”, ED] hänet [Jeesuksen] Jordanissa. Ja heti vedestä noustuaan hän näki taivaiden jakautuvan kahtia.”

Apt. 8:38: ”He molemmat menivät alas veteen, sekä Filippos että eunukki; ja hän kastoi [”upottamalla”, ED] hänet.”

Kastoivatko ensimmäisen vuosisadan kristityt pikkulapsia?

Matt. 28:19: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia – – kastakaa heidät.”

Apt. 8:12: ”Kun he uskoivat Filipposta, – – heitä ryhdyttiin kastamaan, sekä miehiä että naisia.”

Origenes (185–254) kirjoitti kuitenkin myöhemmin: ”Kirkon tapana on kastaa jopa pikkulapsia.” (Selections From the Commentaries and Homilies of Origen, Madras, Intia, 1929, s. 211.) Karthagon kirkolliskokous (n. 252) vahvisti tämän tavan.

Kirkkohistorioitsija August Neander kirjoitti: ”Usko ja kaste yhdistettiin aina toisiinsa; ja täten on hyvin todennäköistä, – – että lapsikasteen käyttäminen oli tuntematon tänä aikakautena [ensimmäisellä vuosisadalla]. – – Se, että se ensi kerran käsitettiin apostoliseksi perinteeksi kolmannen vuosisadan kuluessa, on pikemminkin todistus apostolisen alkuperän tunnustamista vastaan kuin sen puolesta.” (History of the Planting and Training of the Christian Church by the Apostles, New York 1864, s. 162.)

Saako kristillinen vesikaste aikaan syntien anteeksiannon?

1. Joh. 1:7: ”Jos vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, – – hänen Poikansa Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.” (Jeesuksen veri, eikä siis kastevesi, puhdistaa meidät synnistä.)

Matt. 3:11: ”Minä [Johannes Kastaja] – – kastan teidät vedellä katumuksenne takia, mutta se, joka tulee minun jälkeeni [Jeesus Kristus], on minua voimakkaampi, enkä minä ole kelvollinen hänen sandaalejaankaan ottamaan pois.” (Jakeet 5 ja 6 ja myös Apostolien tekojen 13:24 osoittavat, että Johanneksen toiminta ei kohdistunut kaikkiin ihmisiin vaan ainoastaan juutalaisiin. Miksi? Juutalaisten lakiliittoa vastaan tekemien syntien vuoksi ja heidän valmistamisekseen Kristusta varten.)

Apt. 2:38: ”Katukaa, ja kastettakoon kukin teistä Jeesuksen Kristuksen nimessä syntienne anteeksi antamiseksi.” (Toiko kaste itsessään heille anteeksiannon? Harkitse: Tämä lausuttiin juutalaisille, joilla oli osavastuu Kristuksen kuolemasta. [Ks. jakeita 22, 23.] Heidän kasteensa olisi osoitus siitä, että he nyt uskoivat Jeesukseen Messiaana, Kristuksena. Vain näin menettelemällä he voisivat saada syntinsä anteeksi. [Apt. 4:12; 5:30, 31.])

Apt. 22:16: ”Nouse, anna kastaa itsesi ja pese pois syntisi huutamalla avuksi hänen nimeään.” (Myös Apt. 10:43.)

Ketkä kastetaan pyhällä hengellä?

1. Kor. 1:2; 12:13, 27: ”Teille, jotka on pyhitetty Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, kutsuttu olemaan pyhiä – – Sillä totisesti meidät kaikki kastettiin yhdellä hengellä yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja meidät kaikki saatettiin juomaan yhtä henkeä. Nyt te olette Kristuksen ruumis.” (Kuten Danielin 7:13, 14, 27 osoittaa, nuo ”pyhät” pääsevät osallisiksi Valtakunnasta Ihmisen Pojan, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.)

Joh. 3:5: ”Jos joku ei synny vedestä ja hengestä, hän ei voi mennä Jumalan valtakuntaan.” (Ihminen ’syntyy hengestä’ silloin kun hänet kastetaan tuolla hengellä. Luukkaan 12:32 osoittaa, että vain ”pienellä laumalla” on tuo etu. Ks. myös Ilm. 14:1–3.)

Puhuvatko kaikki pyhällä hengellä kastetut kielillä tai onko heillä kaikilla parantamisen lahja?

1. Kor. 12:13, 29, 30: ”Sillä totisesti meidät kaikki kastettiin yhdellä hengellä yhdeksi ruumiiksi – –. Eiväthän kaikki ole apostoleita? – – Eiväthän kaikki tee voimatekoja? Eihän kaikilla ole parantamislahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä?”

Ks. myös ”Parantaminen” ja ”Kielilläpuhuminen”.

Mitä ’kuolleitten puolesta kastaminen’ merkitsee?

1. Kor. 15:29, KR-38: ”Mitä muutoin ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta, sillä saavat aikaan? Jos kuolleet eivät heräjä, miksi nämä sitten kastattavat itsensä heidän puolestaan?”

Kreikkalainen prepositio hy·perʹ, joka on tässä käännetty sanalla ”puolesta”, merkitsee myös ’yli’, ’sijasta’, ’sitä varten että’ jne. (Liddellin ja Scottin A Greek-English Lexicon). Mitä se merkitsee tässä kohdassa? Viittasiko Paavali elävien kastamiseen niiden puolesta, jotka olivat kuolleet kastamattomina?

Ne ainoat muut raamatunkohdat, jotka mainitsevat suoranaisesti kuoleman kasteen yhteydessä, viittaavat siihen kasteeseen, joka suoritetaan asianomaiselle itselleen, ei jonkun toisen, kuolleen, puolesta suoritettuun kasteeseen

Room. 6:3: ”Ettekö tiedä, että meidät kaikki, jotka kastettiin Kristukseen Jeesukseen, kastettiin hänen kuolemaansa?” (Myös Mark. 10:38, 39.)

Kol. 2:12: ”Sillä teidät [Kolossan seurakunnan elossa olevat jäsenet] haudattiin hänen kanssaan hänen kasteessaan, ja hänen yhteydessään teidät myös yhdessä herätettiin Jumalan toimintaan kohdistuvan uskonne välityksellä, Jumalan joka herätti hänet kuolleista.”

”Uuden maailman käännöksen” käännöstapa on kieliopillisesti oikea ja sopusoinnussa näiden muiden raamatunkohtien kanssa

1. Kor. 15:29: ”Mitä muuten ne tulevat tekemään, joita kastetaan sitä varten että olisivat kuolleita? Jos kuolleita ei kerran herätetä, miksi heitäkään kastetaan sitä varten että olisivat sellaisia?” (Heidät siis kastetaan eli upotetaan elämäntapaan, joka johtaa Kristuksen kuoleman kaltaiseen kuolemaan nuhteettomana ja sitten hänen ylösnousemuksensa kaltaiseen ylösnousemukseen henkielämään.)

Mitä tulella kastaminen saa aikaan?

Luuk. 3:16, 17: ”Hän [Jeesus Kristus] kastaa teidät – – tulella. Hänellä on viskimensä kädessään, jotta hän puhdistaisi puimatantereensa täydelleen – – akanat hän polttaa tulella, jota ei voi sammuttaa.” (Niiden tuho on oleva ikuinen.)

Matt. 13:49, 50: ”Siten on asiainjärjestelmän päättymisessä: enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin.”

Luuk. 17:29, 30: ”Sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja rikkiä taivaasta, ja se tuhosi heidät kaikki. Samalla tavoin on sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.”

Ei samaa kuin kaste pyhällä hengellä, joka oli opetuslapsia varten

Apt. 1:5: ”Johannes tosin kastoi vedellä, mutta teidät [Jeesuksen uskolliset apostolit] kastetaan pyhässä hengessä muutamia päiviä tämän jälkeen.”

Apt. 2:2–4: ”Yhtäkkiä tuli taivaalta niin kuin navakan tuulenpuuskan synnyttämä kohahdus, ja se täytti koko talon, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat, ja heidän kunkin päälle asettui yksi [mutta ei ympäröinyt tai kastanut heitä], ja he kaikki täyttyivät pyhällä hengellä ja rupesivat puhumaan eri kielillä, sen mukaan kuin henki soi heidän puhua.”