Nuoret kysyvät:

Homoseksuaalisuus – onko se todella niin paha asia?

”Minulla on ollut homoseksuaalisia haluja lapsesta lähtien. Koska en ymmärtänyt niitä, en ollut yhtään varuillani. Tämä johti siihen, että tein jotain hyvin pahaa erään ystäväni kanssa. Tunsin syvää syyllisyyttä ja ajattelin, ettei Jehova antaisi minulle koskaan anteeksi.”

”TELEVISIO yrittää suostutella lapsiamme hyväksymään homoseksuaalisuuden.” Tällainen oli erään sanomalehtiyhtymän kolumnistin kirjoittaman artikkelin otsikko. Kirjoittaja huomautti: ”Televisionkatsojille esitetään ylenpalttisesti ohjelmia, joissa homoseksuaalinen elämäntapa kuvataan myönteisenä.” Televisio on kuitenkin vain yksi niistä monista keinoista, joilla homoseksuaalisuutta nykyään edistetään nuorten keskuudessa. Homoseksuaalisuuden puolesta puhuvat myös opettajat, toiset nuoret, elokuvat, kirjat ja aikakauslehdet.

Lääkärikuntakin on liittynyt homoseksuaalisuuden puolustajiin. Lääkärit ovat perinteisesti pitäneet homoseksuaalisuutta sairautena. Mutta vuonna 1973 Yhdysvaltain psykiatriliitto julisti, ettei homoseksuaalisuutta enää pidettäisi psyykkisenä häiriönä. Siitä lähtien monet lääkärikunnan edustajat ovat melkein leimanneet sen hyväksyttäväksi. Esimerkiksi psykoterapeutti Albert Ellis julisti, että homoseksuaaliset suhteet ”eivät ole lainkaan kieroutuneita vaan kuuluvat ihmisen terveeseen sukupuolikäyttäytymiseen. – – Nauttikaa niistä, jos haluatte, älkääkä antako kenenkään saada teitä uskomaan, että ne olisivat ’vääriä’ tai ilmaisisivat ’häiriintyneisyyttä’.”

Tällaiset näkemykset ovat niin yleisiä, että Newsweek-aikakauslehdessä sanotaan: ”Tiedotusvälineiden ja uuden hyväksymyksen ilmapiirin yllyttämänä nuoret kokeilevat nyt yhä avoimemmin homo- ja biseksuaalisuutta.” Kun teini-ikäiset eivät aikaisemmin hyväksyneet lainkaan samaa sukupuolta olevien rakkaussuhteita, niin nykyään ei ole liioiteltua sanoa, että yhä useammat nuoret pitävät niitä ”muodikkaina”. Jopa sellaiset nuoret, jotka eivät itse harjoita homoseksuaalisuutta, suhtautuvat melko suvaitsevaisesti toisiin, jotka harjoittavat sitä. ”Jos joku ystäväni sanoisi olevansa homo, niin kaipa minä silti olisin hänen ystävänsä”, arvelee Darren-niminen nuori. Muuan lukiolainen nuorimies ilmaisi jopa olevansa huolissaan siitä, että hän ”piti vain tytöistä”!

Nykyajan vapaamielinen ilmapiiri voi näin ollen hämmentää kristittyjä nuoria, ja varsinkin niitä, jotka jostain syystä tuntevat vetoa samaan sukupuoleen.a He tietävät, että Jumala ei hyväksy homoseksuaalisuutta, ja he haluavat vilpittömästi karttaa sitä. Toisinaan heidän taistelunsa tunteittensa hillitsemiseksi voi kuitenkin olla niin uuvuttavaa, että he saattavat alkaa pohtia, onko Raamatun näkemys sittenkään oikeudenmukainen tai järkevä. ”Onko homoseksuaalisuus sittenkään niin paha asia?” he voivat miettiä.

Mitä Jumalan sanassa sanotaan?

Lue itse vastaukseksi apostoli Paavalin sanat 1. Korinttolaiskirjeen 6:9, 10:stä: ”Mitä! Ettekö tiedä, etteivät epävanhurskaat peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset, eivät epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, eivät luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet [”miesprostituoidut”, New International Version; ”naismaiset miehet”, King James Version], eivät miehet, jotka makaavat miesten kanssa [”sodomiitit”, Jerusalem Bible; ”homoseksuaalit harhaviettiset”, Today’s English Version], eivät varkaat, eivät ahneet, eivät juopot, eivät herjaajat eivätkä kiristäjät peri Jumalan valtakuntaa.” Huomaa, että Paavali mainitsi erikseen ne, jotka omaksuvat moraalittomissa sukupuolisuhteissaan ilmeisesti passiivisen roolin, ja ne, jotka omaksuvat aktiivisemman, ”miehisen” roolin. Näin hän teki täysin selväksi sen, ettei Jumala hyväksy minkäänlaisia homoseksuaalisia tekoja.

Tämä käy selväksi myös Paavalin sanoista Roomalaiskirjeen 1:18–27:ssä: ”Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea niiden ihmisten jumalattomuutta ja epävanhurskautta vastaan, jotka tukahduttavat totuuden epävanhurskaalla tavalla, – – Jumala jätti heidät heidän sydämensä halujen mukaisesti epäpuhtauden valtaan, jotta heidän ruumiinsa tulisivat häväistyiksi heidän keskuudessaan, – – Sen vuoksi Jumala jätti heidät häpeällisten sukupuolisten himojen valtaan, sillä sekä heidän naisensa vaihtoivat luonnollisen käyttönsä luonnonvastaiseen että myös miehet jättivät samoin naisen luonnollisen käytön ja syttyivät kiihkeästi himossaan toisiinsa, miespuoliset miespuolisiin, suorittaen sitä, mikä on rivoa.” Tässä Paavali nimenomaan tuomitsi sekä miesten että naisten välisen homoseksuaalisuuden. Hän tuomitsi homoseksuaaliset tavat luonnottomiksi ja ”rivoiksi”.

Sairasta vai tervettä?

Monet saattaisivat reagoida tähän sanomalla, että Raamatun näkökanta on vain toivottoman vanhanaikainen. Mutta kun ajattelet asiaa, niin kuka tuntee paremmin fyysisen, henkisen, tunneperäisen ja hengellisen rakenteemme kuin Luojamme? Jumala loi miehen ja naisen ja pani heidän välilleen sen voimakkaan vetovoiman, jota he tuntevat toisiaan kohtaan (1. Mooseksen kirja 1:27, 28). Hän ei luonut heihin vetovoimaa jotakuta samaan sukupuoleen kuuluvaa kohtaan. Lisäksi Jumala on määrännyt, että miehen ja naisen välisiä sukupuolisuhteita saa harjoittaa vain avioliitossa (Heprealaisille 13:4).

Tämä ei aiheuta meille vahinkoa. Jesajan 48:17:ssä (UM) Jehova Jumala sanoo, että hän ’opettaa sinua hankkimaan hyötyä itsellesi’. Hän tosiaankin tietää, mikä on meille hyödyksi ja mikä vahingoksi. Vaikka Raamatun opetukset saattavat tuntua joistakuista vaikeilta noudattaa, niin ne ovat silti aina ”terveellistä opetusta”, toisin sanoen hyväksi mielelle ja ruumiille (Tiitukselle 2:1). Sitä vastoin homoseksuaalisuus voi olla vain vahingollista ihmisen fyysiselle, tunneperäiselle ja hengelliselle hyvinvoinnille.

Aids-kriisi on esimerkki siitä, miten epäterveellinen homoseksuaalinen elämäntapa on. Pohjois-Amerikassa homoseksuaalimiehet saavat tuon taudin kaikkein todennäköisimmin. Mutta aids on vain yksi niistä monista taudeista, jotka yleisesti vaivaavat homoseksuaaleja. Muita ovat esimerkiksi hepatiitti, maksatulehdukset, tippuri, syfilis sekä maha- ja suolistoloiset. Mikä edistää näiden tautien leviämistä? Tri Joseph Nicolosi selittää: ”Monet kirjoittajat ovat kuvanneet homoseksuaalisen elämäntavan pakonomaisia ja riippuvuutta aiheuttavia elementtejä.” Eräässä laajassa tutkimuksessa paljastui, että ”28 prosenttia homoseksuaalimiehistä on ollut sukupuoliyhteydessä tuhannen tai useamman kumppanin kanssa. – – Lähes puolet valkoihoisista homoseksuaalimiehistä – – sanoi, että heillä oli ollut ainakin 500 eri sukupuolikumppania.”

Kirjassa Homosexual Behavior selitetään, että monien homoseksuaalien keskuudessa ”pelätään henkilökohtaista sitoutumista, läheisyyttä tai vastuuta – – Persoonattoman seksin voimakas tarve ilmenee toisinaan valtavan pakonomaisena. Jotkut tällaiset yksilöt saattavat osallistua tusinaan tai jopa useampaan sukupuoliaktiin yhden päivän tai illan aikana.” Voisiko tällainen hillitön käyttäytyminen mitenkään olla tervettä? Eikö se ole pikemminkin sairasta ja alentavaa? Ne, jotka antautuvat tällaisiin intohimoisiin irrallisiin suhteisiin, ovat selvästi ”turmeluksen orjia” (2. Pietarin kirje 2:19).

Lisäksi suuri osa homoseksuaalien seksistä on kaameaa, väkivaltaista ja suorastaan sadistista. Apostoli Paavali sanoi: ”Mitä heillä salassa tapahtuu, sitä on häpeä kertoakin.” (Efesolaisille 5:12.) Tällainen väkivalta paljastaa sen vihan ja tuskan, joka väijyy niin kutsutun ”iloisen” homoseksuaalisen elämäntavan ulkokuoren alla. Jotkut homoseksuaalit tosin väittävät, etteivät he harrasta irrallisia suhteita. Mutta ”yksiavioiset” homoseksuaalit ovat vähemmistö, ja heidän suhteensa ovat yleensä lyhytikäisiä. Silloinkin kun samaa sukupuolta olevien liitot kestävät, ne voivat tuskin olla Raamatussa kuvaillun rakkauden tulosta. Sellainen rakkaus ”ei käyttäydy sopimattomasti” (1. Korinttolaisille 13:4, 5).

Seuraukset

Paavali sanoo Roomalaiskirjeen 1:27:ssä: ”Miehet suorittivat häpeällisiä tekoja miesten kanssa ja tulivat tietenkin tuntemaan omassa persoonallisuudessaan sukupuolisen kieroutuneisuuden seuraukset.” (J. B. Phillips, The New Testament in Modern English.) Millä tavoilla? Kirjassa Homosexual Behavior kerrotaan yhdestä seurauksesta: ”Homoseksuaaliset naiset kärsivät heteroseksuaalisia naisia huomattavasti enemmän alkoholin runsaasta ja liiallisesta käytöstä.” Jotkut tutkijat väittävät myös, että nuoret homoseksuaaliset miehet yrittävät epätavallisen usein itsemurhaa.

Kaikkein vahingollisimpia ovat hengellisyyteen vaikuttavat seuraukset. Homoseksuaalit ovat ”mieleltään pimeydessä ja vieraantuneet Jumalalle kuuluvasta elämästä” (Efesolaisille 4:18). Entä mitä on sanottava Jumalaa pelkäävistä nuorista, jotka Raamatun periaatteiden tietämisestä huolimatta tuntevat vetoa samaan sukupuoleen? Heidän täytyy selvästikin käydä itsensä kanssa kovaa kamppailua. Tietenkin sen tietäminen, mitä Jumala ajattelee homoseksuaalisuudesta, auttaa heitä ’inhoamaan pahaa’ (Roomalaisille 12:9). He voivat lisäksi ryhtyä joihinkin käytännöllisiin toimiin välttyäkseen antamasta periksi väärille haluille. Tätä aihetta käsittelemme jossakin tulevassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 13]

Homoseksuaaliselle elämäntavalle ovat tunnusomaisia irralliset suhteet, tunneperäinen ahdistus ja sairaudet