Vaella jatkuvasti Jehovan tietä

”Pane toivosi Jehovaan ja noudata hänen tietään, niin hän korottaa sinut ottamaan maan haltuusi.” (PSALMIT 37:34)

1, 2. Mitä kuningas Daavidin tapauksessa sisältyi Jehovan tietä vaeltamiseen, ja mitä se vaatii meiltä nykyään?

”TEE minulle tunnetuksi tie, jota minun tulisi vaeltaa, sillä sinun puoleesi olen kohottanut sieluni.” (Psalmit 143:8.) Nykyään kristityt toistavat koko sydämestään noita kuningas Daavidin sanoja. He haluavat vilpittömästi miellyttää Jehovaa ja vaeltaa hänen tietään. Mitä tähän sisältyy? Daavidille se merkitsi Jumalan lain pitämistä. Siihen sisältyi se, että luotti Jehovaan pikemmin kuin liittoihin kansakuntien kanssa. Se merkitsi myös sitä, että palveli uskollisesti Jehovaa, ei naapurikansojen jumalia. Kristittyjen tapauksessa Jehovan tietä vaeltamiseen sisältyy vielä enemmän.

² Ensinnäkin Jehovan tietä vaeltaminen merkitsee nykyään sitä, että uskoo Jeesuksen Kristuksen lunastusuhriin ja tunnustaa hänen olevan ”tie ja totuus ja elämä” (Johannes 3:16; 14:6; Heprealaisille 5:9). Se merkitsee myös sitä, että täyttää ”Kristuksen lain”, mihin sisältyy rakkauden osoittaminen toinen toistaan, erityisesti Jeesuksen voideltuja veljiä, kohtaan (Galatalaisille 6:2; Matteus 25:34–40). Ne jotka vaeltavat Jehovan tietä, rakastavat hänen periaatteitaan ja käskyjään (Psalmit 119:97; Sananlaskut 4:5, 6). He vaalivat kallisarvoista etuaan osallistua kristilliseen palvelukseen (Kolossalaisille 4:17; 2. Timoteukselle 4:5). Rukous kuuluu säännöllisenä osana heidän elämäänsä (Roomalaisille 12:12). Ja he ’pitävät tarkoin silmällä, etteivät he vaella niin kuin epäviisaat, vaan niin kuin viisaat’ (Efesolaisille 5:15). He eivät varmasti uhraa hengellisiä rikkauksia tilapäisen aineellisen hyödyn tai luvattomien lihallisten nautintojen vuoksi (Matteus 6:19, 20; 1. Johanneksen kirje 2:15–17). Lisäksi uskollisuus ja luottamus Jehovaa kohtaan ovat elintärkeitä (2. Korinttilaisille 1:9; 10:5; Efesolaisille 4:24). Miksi? Koska tilanteemme on hyvin samanlainen kuin muinaisen Israelin tilanne.

Luottamuksen ja uskollisuuden tarve

3. Miksi uskollisuus, usko ja luottamus auttavat meitä vaeltamaan jatkuvasti Jehovan tietä?

³ Israel oli pieni kansakunta keskellä epäystävällisiä naapureita, jotka palvoivat epäjumalia irstain menoin (1. Aikakirja 16:26). Vain Israel palvoi ainoaa todellista ja näkymätöntä Jumalaa, Jehovaa, ja hän vaati heitä noudattamaan korkeita moraalinormeja (5. Mooseksen kirja 6:4). Samoin nykyään vain muutama miljoona ihmistä palvoo Jehovaa, ja he elävät maailmassa, jossa on lähes kuusi miljardia ihmistä, joiden normit ja uskonnolliset näkemykset ovat hyvin erilaisia kuin heidän. Jos kuulumme noihin muutamaan miljoonaan ihmiseen, meidän täytyy varoa kielteistä vaikutusta. Miten voimme välttyä siltä? Uskollisuus Jehova Jumalaa kohtaan, usko häneen ja luja luottamus siihen, että hän täyttää lupauksensa, auttavat (Heprealaisille 11:6). Tämä estää meitä kohdistamasta luottamustamme niihin asioihin, joihin maailma panee toivonsa (Sananlaskut 20:22; 1. Timoteukselle 6:17).

4. Miksi kansakunnat ovat ”mieleltään pimeydessä”?

⁴ Apostoli Paavali osoitti, miten erilaisia kristittyjen täytyy olla maailmaan verrattuna, kun hän kirjoitti: ”Tämän siis sanon ja todistan Herrassa, ettette enää vaella niin kuin myös kansakuntien ihmiset vaeltavat mielensä hyödyttömyydessä, samalla kun he heissä olevan tietämättömyyden vuoksi, sydämensä tunnottomuuden vuoksi, ovat mieleltään pimeydessä ja vieraantuneita Jumalalle kuuluvasta elämästä.” (Efesolaisille 4:17, 18.) Jeesus on ”tosi valo” (Johannes 1:9). Kaikki, jotka hylkäävät hänet tai väittävät uskovansa häneen, mutta eivät tottele ”Kristuksen lakia”, ovat ”mieleltään pimeydessä”. He eivät suinkaan vaella Jehovan tietä, vaan ovat ”vieraantuneita Jumalalle kuuluvasta elämästä”. Miten viisaita he sitten ajattelevatkin olevansa maailmallisesti, he ovat ’tietämättömiä’ sen ainoan tiedon – Jehova Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemuksen – suhteen, joka johtaa elämään (Johannes 17:3; 1. Korinttilaisille 3:19).

5. Miksi monen sydän ei osoita vastakaikua, vaikka totuuden valo loistaa maailmassa?

⁵ Totuuden valo kuitenkin loistaa maailmassa! (Psalmit 43:3; Filippiläisille 2:15.) ”Kadulla huutaa lakkaamatta tosi viisaus äänekkäästi.” (Sananlaskut 1:20.) Viime vuonna Jehovan todistajat omistivat yli miljardi tuntia Jehova Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta kertomiseen lähimmäisilleen. Sadattuhannet osoittivat vastakaikua. Pitäisikö meidän kuitenkaan olla yllättyneitä siitä, että monet muut eivät ottaneet sanomaa vastaan? Ei. Paavali puhui heidän ”sydämensä tunnottomuudesta”. Joidenkuiden sydän ei osoita vastakaikua itsekkyyden ja rahanrakkauden vuoksi. Toisiin vaikuttaa väärä uskonto tai nykyään laajalle levinnyt ei-uskonnollinen elämänkatsomus. Kovat kokemukset ovat saaneet monet kääntämään selkänsä Jumalalle. Toiset kieltäytyvät noudattamasta Jehovan korkeita moraalinormeja. (Johannes 3:20.) Voisiko Jehovan tietä vaeltavan sydän tulla tunnottomaksi näissä suhteissa?

6, 7. Vaikka israelilaiset olivat Jehova Jumalan palvojia, niin missä tilanteissa he lankesivat ja miksi?

⁶ Näin kävi muinaiselle Israelille, kuten Paavali osoitti. Hän kirjoitti: ”Näistä seikoista tuli meille esimerkkejä, jottei meistä tulisi sellaisia, jotka haluavat pahaa, niin kuin he halusivat. Älkääkä tulko epäjumalanpalvelijoiksi, niin kuin jotkut heistä tulivat, kuten on kirjoitettu: ’Kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat pitämään hauskaa.’ Älkäämme liioin harjoittako haureutta, niin kuin jotkut heistä syyllistyivät haureuteen ja kaatuivat, kaksikymmentäkolmetuhatta heistä yhtenä päivänä.” (1. Korinttilaisille 10:6–8.)

⁷ Paavali viittaa ensin tilanteeseen, jossa Israel palvoi kultaista vasikkaa Siinainvuoren juurella (2. Mooseksen kirja 32:5, 6). Tämä oli sen Jumalan käskyn suoraa rikkomista, jota he olivat vain muutamaa viikkoa aiemmin luvanneet totella (2. Mooseksen kirja 20:4–6; 24:3). Sitten Paavali viittaa aikaan, jolloin Israel kumarsi Baalia Moabin tyttärien kanssa (4. Mooseksen kirja 25:1–9). Vasikanpalvonnalle oli ominaista häpeämätön nautinnonhalu, ’hauskan pitäminen’.a Baalin palvontaan liittyi räikeä sukupuolinen moraalittomuus (Ilmestys 2:14). Miksi israelilaiset syyllistyivät näihin synteihin? Koska he antoivat sydämensä tulla ’pahaa haluavaksi’ – olipa kyseessä sitten epäjumalanpalvelus tai siihen liittyvät irstaat tavat.

8. Mitä voimme oppia Israelin kokemuksista?

⁸ Paavali osoitti, että meidän pitäisi oppia näistä tapauksista. Mitä voimme oppia niistä? Kristitty ei voisi kuvitellakaan kumartavansa kultaista vasikkaa tai muinaista moabilaisjumalaa. Mutta mitä on sanottava moraalittomuudesta tai hillittömästä nautinnonhalusta? Ne ovat nykyään yleisiä, ja jos annamme halumme niihin kasvaa sydämessämme, ne tulevat meidän ja Jehovan väliin. Lopputulos on sama kuin jos olisimme syyllistyneet epäjumalanpalvelukseen: Jumalasta vieraantuminen. (Vrt. Kolossalaisille 3:5; Filippiläisille 3:19.) Paavali päättääkin noiden tapausten tarkastelunsa kehottamalla uskonveljiään: ”Paetkaa epäjumalanpalvelusta.” (1. Korinttilaisille 10:14.)

Apua Jumalan tietä vaeltamiseen

9. a) Mitä apua saamme vaeltaaksemme jatkuvasti Jehovan tietä? b) Mainitse yksi tapa, jolla kuulemme ’sanan takaamme’.

⁹ Jos jatkamme päättäväisesti Jehovan tiellä vaeltamista, emme jää ilman apua. Jesaja profetoi: ”Mikäli menisitte oikealle tai mikäli menisitte vasemmalle, kuulevat sinun korvasi sanan takaasi sanovan: ’Tässä on tie. Kulkekaa sitä.’” (Jesaja 30:21.) Miten ’korvamme’ kuulevat ’sanan takaamme’? Kukaan ei nykyään kuule kirjaimellista ääntä eikä saa henkilökohtaista sanomaa Jumalalta. ”Sana”, jonka kuulemme, tulee meille kaikille samalla tavoin. Se tulee ennen kaikkea henkeytetyn Raamatun välityksellä, joka sisältää Jumalan ajatuksia ja johon on merkitty muistiin, miten hän on menetellyt ihmisten suhteen. Koska olemme päivittäin alttiina sellaisista lähteistä tulevalle propagandalle, jotka ovat ”vieraantuneita Jumalalle kuuluvasta elämästä”, meidän täytyy lukea Raamattua ja mietiskellä sitä säännöllisesti voidaksemme pysyä hengellisesti terveinä. Tämä auttaa meitä välttämään ”turhia” asioita ja olemaan ’täysin päteviä, täydelleen varustautuneita kaikkeen hyvään työhön’ (Apostolien teot 14:14, 15; 2. Timoteukselle 3:16, 17). Se lujittaa meitä, vahvistaa meitä ja auttaa meitä ’menestymään tiellämme’ (Joosua 1:7, 8). Siksi Jehovan sanassa kehotetaan: ”Nyt, oi pojat, kuunnelkaa minua; niin, onnellisia ovat ne, jotka noudattavat minun teitäni. Kuunnelkaa kuria ja viisastukaa älkääkä olko laiminlyöviä.” (Sananlaskut 8:32, 33.)

10. Mikä on toinen tapa, jolla kuulemme ’sanan takaamme’?

¹⁰ ’Sana takaamme’ tulee myös ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä, joka antaa ”ruokaa oikeaan aikaan” (Matteus 24:45–47). Tätä ruokaa annetaan muun muassa Raamattuun perustuvien painotuotteiden välityksellä, ja viime vuosina tätä ruokaa on ollut tarjolla runsaasti. Esimerkiksi Vartiotorni-lehden kautta olemme oppineet ymmärtämään selvemmin profetioita. Tässä lehdessä meitä on kannustettu jatkamaan hellittämättä saarnaamista ja opetuslasten tekemistä huolimatta kasvavasta välinpitämättömyydestä. Meitä on myös autettu karttamaan salakuoppia ja kehotettu kasvattamaan hienoja kristillisiä ominaisuuksia. Miten arvostammekaan tällaista ruokaa, jota saamme oikeaan aikaan!

11. Selitä, mikä on kolmas tapa, jolla kuulemme ’sanan takaamme’.

¹¹ Uskollinen ja ymmärtäväinen orja tarjoaa ruokaa myös säännöllisten kokoustemme välityksellä. Näihin sisältyvät paikalliset seurakunnankokoukset, kierrostasolla kahdesti vuodessa pidettävät konventit sekä suuremmat vuotuiset konventit. Kukapa uskollinen kristitty ei arvostaisi tällaisia kokoontumisia? Ne ovat elintärkeä tuki, joka auttaa meitä vaeltamaan Jehovan tietä. Koska moni joutuu käyttämään paljon aikaa työssä tai koulussa sellaisten ihmisten seurassa, joilla ei ole samaa uskoa kuin heillä, säännöllinen yhdessäolo toisten kristittyjen kanssa on kirjaimellisesti elämää pelastavaa. Kokoukset antavat meille erinomaisen tilaisuuden ’kannustaa toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin’ (Heprealaisille 10:24). Me rakastamme veljiämme ja olemme mielellämme heidän seurassaan (Psalmit 133:1).

12. Mitä Jehovan todistajat ovat päättäneet, ja miten he äskettäin ilmaisivat sen?

¹² Tällaisen hengellisen ravinnon vahvistamina noin kuusi miljoonaa ihmistä vaeltaa nykyään Jehovan tietä, ja miljoonat muut tutkivat Raamattua oppiakseen, miten vaeltaa sitä. Masentaako tai heikentääkö heitä se, että he ovat vähälukuisia verrattuina maapallon miljardeja käsittävään väestöön? Ei toki! He ovat päättäneet lujasti noudattaa edelleen ’takaansa tulevaa sanaa’ ja tehdä uskollisesti Jehovan tahdon. Julkiseksi ilmaukseksi tästä vuosina 1998–99 pidettyjen ”Jumalan elämäntien” piiri- ja kansainvälisissä konventeissa läsnä olleet hyväksyivät päätöksen, joka ilmaisi heidän vilpittömän asenteensa. Päätös oli seuraavan sisältöinen.

Päätös

13, 14. Millainen realistinen näkemys Jehovan todistajilla on maailman tilanteesta?

¹³ ”Me ’Jumalan elämäntien’ konventtiin kokoontuneet Jehovan todistajat olemme koko sydämestämme yhtä mieltä siitä, että Jumalan tie on paras elämäntapa. Ymmärrämme kuitenkin, että ihmiskunnan enemmistö ajattelee toisin. Ihmisyhteiskunta on kokeillut lukuisia aatteita, filosofioita ja uskonnollisia oppeja yrittäessään löytää parhaan elämäntavan. Rehellinen katsaus ihmisen historiaan ja maailman nykyiseen tilaan osoittaa luotettavaksi sen jumalallisen julistuksen, joka on kirjoitettu Jeremian 10:23:een: ’Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.’

¹⁴ Näemme päivittäin yhä enemmän todisteita noiden sanojen paikkansapitävyydestä. Ihmisyhteiskunnan enemmistö jättää huomioon ottamatta Jumalan elämäntien. Ihmiset toimivat tavalla, joka heistä itsestään näyttää oikealta. Tulokset ovat olleet traagiset: perhe-elämän luhistuminen, joka on jättänyt lapset vaille ohjausta; valtava aineellisen tavoittelu, joka on johtanut tyhjyyteen ja turhautumiseen; järjetön rikollisuus ja väkivalta, jotka ovat jättäneet jälkeensä lukemattomia uhreja; etniset taistelut ja sodat, jotka ovat vaatineet raskaan veronsa ihmishenkinä; rehottava moraalittomuus, joka on aiheuttanut sukupuolitautien epidemian. Nämä ovat vain osa siitä suuresta joukosta ongelmia, jotka ovat onnellisuuden, rauhan ja turvallisuuden tavoittelun tiellä.

15, 16. Mikä Jumalan elämäntietä koskeva päätös lausuttiin?

¹⁵ Kun otamme huomioon ihmiskunnan surullisen tilan ja ’Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodan’, Harmagedonin (Ilmestys 16:14, 16), läheisyyden, me Jehovan todistajat päätämme, että:

¹⁶ Ensiksikin: Me katsomme kuuluvamme Jehova Jumalalle, sillä olemme yksilöinä vihkiytyneet hänelle ehdoitta, ja me aiomme järkkymättä pitää kiinni uskostamme siihen uhriin, jonka Jehova on antanut Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, välityksellä. Olemme päättäneet kulkea Jumalan elämäntietä ja palvella hänen todistajinaan sekä alistua hänen suvereeniuteensa, jonka ilmaus Jeesuksen Kristuksen hallitusvalta on.

17, 18. Minkä kannan Jehovan todistajat säilyttävät edelleen moraalimittapuiden ja kristillisen veljeyden suhteen?

¹⁷ Toiseksi: Me pidämme edelleen kiinni korkeasta moraalista ja Raamatun hengellisistä mittapuista. Olemme päättäneet olla vaeltamatta niin kuin kansakuntien ihmiset vaeltavat mielensä hyödyttömyydessä (Efesolaisille 4:17–19). Päätöksemme on pysyä puhtaina Jehovan edessä ja suojella itseämme tämän maailman tahroilta (Jaakobin kirje 1:27).

¹⁸ Kolmanneksi: Aiomme pitää lujasti kiinni raamatullisesta asemastamme maailmanlaajuisena kristillisenä veljesseurana. Säilytämme kristillisen puolueettomuuden kansojen keskuudessa emmekä anna kietoa itseämme rodulliseen, kansalliseen tai etniseen vihaan ja eripuraisuuteen.

19, 20. a) Mitä kristityt vanhemmat aikovat tehdä? b) Miten kaikki tosi kristityt toimivat edelleen, jotta heidät tunnistettaisiin Kristuksen opetuslapsiksi?

¹⁹ Neljänneksi: Me vanhemmat aiomme teroittaa lastemme mieleen Jumalan tietä. Annamme esimerkin kristillisestä elämästä, johon kuuluu säännöllinen Raamatun lukeminen, perhetutkistelu ja kokosieluinen mukanaolo kristillisessä seurakunnassa ja kenttäpalveluksessa.

²⁰ Viidenneksi: Me kaikki ponnistelemme kehittääksemme jumalisia ominaisuuksia, joissa Luojamme on esimerkkimme, ja pyrimme jäljittelemään hänen persoonallisuuttaan ja toimintatapaansa, kuten Jeesus teki (Efesolaisille 5:1). Olemme päättäneet, että kaikki toimemme tapahtuvat rakkaudessa, ja siten meidät tunnistetaan Kristuksen opetuslapsiksi (Johannes 13:35).

21–23. Mitä toimintaa Jehovan todistajat jatkavat, ja mistä he ovat varmoja?

²¹ Kuudenneksi: Me jatkamme herkeämättä Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista ja opetuslasten tekemistä ja opetamme heille Jumalan elämäntietä ja kehotamme heitä hankkimaan lisävalmennusta seurakunnankokouksissa (Matteus 24:14; 28:19, 20; Heprealaisille 10:24, 25).

²² Seitsemänneksi: Sekä yksilöinä että uskonnollisena järjestönä me pidämme edelleen Jumalan tahdon ensimmäisellä sijalla elämässämme. Kun pidämme hänen Sanaansa, Raamattua, oppaanamme, emme poikkea oikealle emmekä vasemmalle, ja näin vahvistamme todeksi sen, että Jumalan tie on ylivertainen maailman teihin verrattuna. Olemme päättäneet kulkea Jumalan elämäntietä – lujina ja uskollisina, nyt ja ikuisesti!

²³ Teemme tämän päätöksen, koska luotamme täysin siihen Jehovan rakkaudelliseen lupaukseen, että se, joka tekee hänen tahtonsa, pysyy ikuisesti. Teemme tämän päätöksen, koska olemme varmoja siitä, että eläminen Raamatun periaatteiden, ohjeiden ja neuvojen mukaisesti johtaa parhaaseen elämäntapaan nyt ja luo hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta saisimme lujan otteen todelliseen elämään (1. Timoteukselle 6:19; 2. Timoteukselle 4:7b, 8). Ennen kaikkea teemme tämän päätöksen siksi, että rakastamme Jehova Jumalaa koko sydämestämme, sielustamme, mielestämme ja voimastamme!

24, 25. Miten ehdotettuun päätökseen reagoitiin, ja mitä ne, jotka vaeltavat Jehovan tietä, ovat päättäneet tehdä?

²⁴ Kaikki te, jotka tämän konventin läsnäolijoista hyväksytte tämän päätöksen, sanokaa KYLLÄ!”

²⁵ Sadat hallit ja stadionit eri puolilla maailmaa raikuivat, kun kaikki läsnäolijat vastasivat äänekkäästi ”KYLLÄ!” Jehovan todistajilla ei ole lainkaan epäilystä siitä, että he tulevat vaeltamaan edelleen Jehovan tietä. He luottavat täysin Jehovaan ja uskovat, että hän täyttää lupauksensa. He pysyvät uskollisina hänelle, tapahtuupa mitä tahansa. Ja he ovat päättäneet tehdä hänen tahtonsa.

”Jumala on meidän puolellamme”

26. Mikä on niiden onnellinen tilanne, jotka vaeltavat Jehovan tietä?

²⁶ Jehovan todistajat muistavat psalmistan kehotuksen: ”Pane toivosi Jehovaan ja noudata hänen tietään, niin hän korottaa sinut ottamaan maan haltuusi.” (Psalmit 37:34.) He eivät unohda Paavalin rohkaisevia sanoja: ”Jos Jumala on meidän puolellamme, niin kuka on meitä vastaan? Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan luovutti hänet meidän kaikkien puolesta, miksi hän ei myös huomaavaisesti antaisi meille kaikkea muuta hänen kanssaan?” (Roomalaisille 8:31, 32.) Jos tosiaan vaellamme edelleen Jehovan tietä, hän antaa meille ”kaikkea runsaasti nautinnoksemme” (1. Timoteukselle 6:17). Ei voisi olla sen parempaa paikkaa kuin se, missä me olemme vaeltaessamme Jehovan tietä yhdessä rakkaiden veljiemme ja sisartemme kanssa. Päättäkäämme me, joiden puolella Jehova on, pysyä lujasti tuossa paikassa ja kestää loppuun asti luottaen täysin siihen, että aikanaan näemme hänen täyttävän viimeisenkin jäljellä olevan lupauksensa (Titukselle 1:2).

[Alaviite]

Muistatko?

◻ Mitä kristityltä vaaditaan, jotta hän voisi vaeltaa Jehovan tietä?

◻ Miksi meidän täytyy kehittää luottamusta ja uskollisuutta Jehovaa kohtaan?

◻ Mitä apua on saatavilla, kun vaellamme Jehovan tietä?

◻ Mainitse joitakin ”Jumalan elämäntien” konventeissa hyväksytyn päätöksen kohokohtia.

[Kuvat s. 18]

”Jumalan elämäntien” piiri- ja kansainvälisissä konventeissa hyväksyttiin tärkeä päätös