Synti

Määritelmä: Raamatun heprealaisten ja kreikkalaisten tekstien mukaan kirjaimellisesti harhaan osumista. Jumala itse asettaa ”maalin”, johon hänen älyllisten luomustensa tulee pyrkiä. Harhaan osuminen on syntiä; synti on myös epävanhurskautta tai laittomuutta (Room. 3:23; 1. Joh. 5:17; 3:4). Syntiä on mikä tahansa, mikä ei ole sopusoinnussa Jumalan persoonallisuuden, mittapuiden, teiden ja tahdon kanssa, jotka kaikki ovat pyhiä. Siihen voi sisältyä väärä käytös, jonkin laiminlyönti, jumalaton puhe, epäpuhtaat ajatukset tai itsekkäät halut tai vaikuttimet. Raamattu erottaa perisynnin ja tahallisen synnin, synninteon jota henkilö katuu ja synnin harjoittamisen.

Miten oli mahdollista, että Aadam teki syntiä, jos hän oli täydellinen?

Sen, että Aadam oli täydellinen, osoittavat 1. Mooseksen kirjan 1:27, 31 ja 5. Mooseksen kirjan 32:4. Mitä Jehova Jumala tarkoitti sanoessaan maallisen luomakuntansa, mies ja nainen mukaan luettuina, olevan ”erittäin hyvä”? Jos joku, jonka teot ovat täydellisiä, on sanonut kättensä työn tuloksen olevan ”erittäin hyvä”, sen on täytynyt täyttää hänen täydelliset mittapuunsa.

Merkitsikö täydellisyys sitä, etteivät Aadam ja Eeva olisi kyenneet tekemään väärin? Robotin tekijä odottaa sen toimivan täsmälleen, niin kuin se on ohjelmoitu. Mutta täydellinen robotti ei olisi täydellinen ihminen. Perusominaisuudet, joita voidaan odottaa, eivät ole samoja. Aadam ja Eeva olivat ihmisiä, eivät robotteja. Jumala antoi ihmisille kyvyn valita oikean ja väärän välillä, tottelevaisuuden ja tottelemattomuuden välillä, kyvyn tehdä moraalisia ratkaisuja. Koska ihmiset suunniteltiin tällaisiksi, niin epätäydellisyyttä olisi ilmaissut nimenomaan kyvyttömyys tehdä sellaisia ratkaisuja, ei epäviisas ratkaisu. (Vrt. 5. Moos. 30:19, 20; Joos. 24:15.)

Täytyikö Aadamin ja Eevan kaikkien ratkaisujen olla oikeita, koska heidät oli luotu täydellisiksi? Se olisi merkinnyt sitä, että heillä ei olisi ollut mahdollisuutta valita. Jumala ei kuitenkaan tehnyt heitä niin, että heidän olisi pitänyt automaattisesti totella. Jumala soi heille kyvyn valita, niin että he voisivat totella häntä siksi, että he rakastivat häntä. Tai jos he antaisivat sydämensä tulla itsekkääksi, heistä tulisi tottelemattomia. Kumpaa arvostat enemmän: sitä että joku tekee jotakin hyväksesi, koska hänen on pakko tehdä se vai koska hän haluaa? (Vrt. 5. Moos. 11:1; 1. Joh. 5:3.)

Miten nuo täydelliset ihmiset saattoivat tulla itsekkäiksi ja sitten syyllistyä synnintekoihin? Vaikka heidät oli luotu täydellisiksi, heidän liharuumiinsa ei toimisi täydellisesti, ellei se saisi sopivaa ravintoa. Samoin jos he ruokkisivat mieltään väärillä ajatuksilla, se johtaisi moraaliseen rappeutumiseen, epäpyhyyteen. Jaakobin kirjeen 1:14, 15 selittää: ”Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä. Kun sitten halu on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin.” Eevan tapauksessa väärät halut alkoivat kehittyä, kun hän kuunteli kiinnostuneena Saatanaa, joka käytti käärmettä puhetorvenaan. Aadam noudatti vaimonsa kehotusta ja söi hänen tavallaan kiellettyä hedelmää. Väärien ajatusten hylkäämisen sijasta molemmat ruokkivat itsekkäitä haluja. Se johti synnintekoihin. (1. Moos. 3:1–6.)

Kuuluiko Aadamin synti ”Jumalan suunnitelmaan”?

Ks. pääaihetta ”Aadam ja Eeva”, s. 27, ja myös aihetta ”Kohtalo”, s. 160.

Voidaanko nykyään todella sanoa, että jokin on ”syntiä”?

Kuvauksia: Jos sairas ihminen rikkoo kuumemittarin, todistaisiko se, ettei hänellä ole kuumetta? Jos varas sanoisi, ettei hän usko siihen, mitä lakikirjoihin on kirjoitettu, tekisikö se hänet syyttömäksi rikokseen? Samoin se, että monet eivät usko tarpeelliseksi elää Raamatun mittapuiden mukaan, ei lakkauta syntiä (ks. 1. Joh. 1:8).

Jotkut saattavat tahallaan tehdä sitä, minkä Jumalan sana kieltää. Mutta se ei todista, että Raamattu on väärässä. Galatalaiskirjeen 6:7, 8 varoittaa: ”Älkää eksykö: Jumalaa ei voida pitää pilkkana. Sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää, sillä se, joka kylvää lihaansa silmällä pitäen, niittää lihastaan turmeluksen.” Sukupuoliteitse tarttuvien tautien epidemia, perheiden hajoaminen jne. todistavat sen totuudenmukaisuuden, mitä Raamattu sanoo. Jumala teki ihmisen; hän tietää, mikä tuottaa meille pysyvää onnea; hän kertoo sen meille Raamatussa. Eikö ole järkevää kuunnella häntä? (Ks. todisteita Jumalan olemassaolosta pääaiheesta ”Jumala”.)

Eikö suuri osa siitä, mitä sanotaan synniksi, ole vain sen tekemistä, mikä on ihmisille luonnollista?

Ovatko sukupuolisuhteet syntisiä? Tekivätkö Aadam ja Eeva syntiä ollessaan keskenään sukupuolisuhteissa? Raamattu ei sano niin. 1. Mooseksen kirjan 1:28 sanoo, että Jumala itse kehotti Aadamia ja Eevaa ’olemaan hedelmällisiä ja lisääntymään ja täyttämään maan’. Eikö se edellyttäisi sitä, että he olisivat sukupuolisuhteissa? Ja psalmi 127:3 sanoo, että ”pojat ovat perintö Jehovalta”, ”palkka”. Tulisi panna merkille, että kiellettyä hedelmää söi ensin Eeva ja että hän söi sitä ollessaan yksin; vasta myöhemmin hän antoi sitä Aadamille (1. Moos. 3:6). Ilmeisesti puu, jossa kielletty hedelmä kasvoi, oli kirjaimellinen. Raamattu ei kiellä aviomiehen ja vaimon välisiä normaaleja sukupuolisuhteita, vaan sellaiset tavat kuin haureuden, aviorikoksen, homoseksuaalisuuden ja eläimiin sekaantumisen. Tuollaisten tapojen huonot hedelmät ilmaisevat, että niiden kieltäminen on osoitus Jumalan rakkaudellisesta huolenpidosta; hän tietää, miten meidät on tehty.

1. Moos. 1:27: ”Jumala ryhtyi luomaan ihmistä [Aadamia] kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän loi hänet.” (Aadamille oli siis normaalia heijastaa Jumalan pyhiä ominaisuuksia, noudattaa arvostaen Jumalan johtoa. Laiminlyömällä sen hän osui harhaan, teki syntiä. Ks. Room. 3:23, myös 1. Piet. 1:14–16.)

Ef. 2:1–3: ”Jumala on tehnyt eläviksi teidät [kristityt], vaikka olitte kuolleita hairahduksissanne ja synneissänne, joissa kerran vaelsitte tämän maailman asiainjärjestelmän mukaan, ilman vallan hallitsijan mukaan, sen hengen, joka nyt vaikuttaa tottelemattomuuden pojissa. Niin, heidän keskuudessaan me kaikki kerran vaelsimme sopusoinnussa lihamme halujen kanssa tehden sitä, mitä liha ja ajatukset tahtoivat, ja olimme luonnostaan vihastuksen lapsia niin kuin muutkin.” (Syntisen Aadamin jälkeläisinä me olemme syntyneet synnissä. Sydämemme on syntymästä saakka taipuvainen pahuuteen. Ellemme hillitse noita vääriä taipumuksia, voimme ajan mittaan tottua sellaiseen elämäntapaan. Se voi jopa näyttää ”normaalilta”, koska muut ympärillämme olevat menettelevät siten. Raamattu ilmaisee kuitenkin sen, mikä on oikein ja mikä väärin Jumalan kannalta ja sen huomioon ottaen, miten hän teki ihmisen ja mikä hänen tarkoituksensa on ihmiskunnan suhteen. Jos kuuntelemme ja tottelemme Luojaamme, koska rakastamme häntä, elämämme saa mielekkään tarkoituksen, jollaista emme ole koskaan ennen tienneet, ja meillä on ikuinen tulevaisuus. Luojamme kehottaa meitä lämpimästi maistamaan ja näkemään, kuinka hyvää se on [Ps. 34:8].)

Miten synti vaikuttaa ihmisen suhteeseen Jumalaan?

1. Joh. 3:4, 8: ”Jokainen, joka harjoittaa syntiä, harjoittaa myös laittomuutta, ja niin synti on laittomuutta. Joka jatkaa synnin tekemistä, on Panettelijasta.” (Kuinka voimakkaasti tämä sanotaankaan! Ne, jotka tahallaan päättävät tehdä syntiä ja ottavat sen tavakseen, ovat Jumalan silmissä rikollisia. Heidän valitsemansa menettely on sama, jonka Saatana itse alun perin valitsi.)

Room. 5:8, 10: ”Kristus kuoli puolestamme ollessamme vielä syntisiä. – – tulimme sovitetuiksi Jumalan kanssa hänen Poikansa kuoleman kautta ollessamme vihollisia.” (Huomaa, että syntisiä sanotaan Jumalan vihollisiksi. Kuinka viisasta siksi onkaan käyttää hyväksemme järjestelyjä, jotka Jumala on tehnyt tullaksemme sovitetuiksi hänen kanssaan!)

1. Tim. 1:13: ”Minulle osoitettiin – – armoa [sanoo apostoli Paavali], koska olin tietämätön ja toimin epäuskossa.” (Mutta kun Herra osoitti hänelle oikean tien, hän ei pidättynyt seuraamasta sitä.)

2. Kor. 6:1, 2: ”Työskennellessämme yhdessä hänen kanssaan mekin pyydämme hartaasti, ettette ota vastaan Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä ja jätä huomioon ottamatta sen tarkoitusta. Sillä hän sanoo: ’Otolliseen aikaan minä kuulin sinua, ja pelastuksen päivänä minä autoin sinua.’ Katso! Nyt on erityisen otollinen aika. Katso! Nyt on pelastuksen päivä.” (Nyt on aika, jolloin on mahdollista pelastua. Jumala ei tarjoa ansaitsematonta hyvyyttä syntisille ihmisille loputtomasti. On siksi tärkeää varoa, ettemme jätä huomioon ottamatta sen tarkoitusta.)

Miten on mahdollista vapautua syntisestä tilastamme?

Ks. pääaihetta ”Lunnaat”.