”Jumalan Israel” ja ”suuri joukko”

”Minä näin, ja katso, suuri joukko, jota kukaan ei kyennyt laskemaan.” (ILMESTYS 7:9)

 1–3. a) Mitä loistavia taivaallisia odotteita on voidelluilla kristityillä? b) Miten Saatana yritti tuhota ensimmäisen vuosisadan seurakunnan? c) Mitä sellaista tapahtui vuonna 1919, mikä osoitti Saatanan epäonnistuneen yrityksissään turmella voideltujen kristittyjen seurakunta?

”JUMALAN ISRAELIN” perustaminen vuonna 33 oli merkittävä askel Jehovan tarkoitusten toteuttamisessa (Galatalaisille 6:16). Sen voidelluilla jäsenillä on toivo elää kuolemattomina henkiolentoina ja hallita Kristuksen kanssa Jumalan taivaallisessa valtakunnassa (1. Korinttolaisille 15:50, 53, 54). Tuossa asemassa he ovat mukana johtamassa toimintaa, kun Jehovan nimi pyhitetään ja suuren Vastustajan, Saatana Panettelijan, pää murskataan (1. Mooseksen kirja 3:15; Roomalaisille 16:20). Ei ihme, että Saatana teki kaikkensa tuhotakseen tämän uuden seurakunnan sekä vainoamalla sitä että yrittämällä turmella sen! (2. Timoteukselle 2:18; Juudas 4; Ilmestys 2:10.)

² Saatana ei voinut onnistua apostolien elinaikana. Mutta heidän kuoltuaan luopumus levisi pidäkkeettä. Lopulta näytti inhimillisestä näkökulmasta siltä, että Jeesuksen perustama puhdas kristillinen seurakunta oli turmeltunut, kun Saatana tuotti uskonnollisen luopioirvikuvan, joka nykyään tunnetaan kristikuntana. (2. Tessalonikalaisille 2:3–8.) Tosi kristillisyys pysyi kuitenkin elossa (Matteus 28:20).

³ Jeesus ennusti kuvauksessaan vehnästä ja rikkaruohoista, että tosi kristityt kasvaisivat jonkin aikaa ”rikkaruohojen” eli valekristittyjen rinnalla, ja näin tapahtui. Mutta lisäksi hän sanoi, että viimeisinä päivinä ”valtakunnan lapset” olisivat taas selvästi erillään ”rikkaruohoista”. (Matteus 13:36–43.) Tämäkin osoittautui paikkansapitäväksi. Aidot voidellut kristityt tulivat vuonna 1919 ulos Babylonin vankeudesta. Jumala tunnusti heidät ”uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi orjaksi”, ja he ryhtyivät rohkeasti saarnaamaan Valtakunnan hyvää uutista. (Matteus 24:14, 45–47; Ilmestys 18:4.) He olivat lähes kaikki pakanoita, mutta koska heillä oli Aabrahamin usko, he olivat todellisuudessa ’Aabrahamin jälkeläisiä’. He olivat ”Jumalan Israelin” jäseniä. (Galatalaisille 3:7, 26–29.)

”Suuri joukko”

 4. Mikä kristittyjen ryhmä tuli näkyviin varsinkin 1930-luvulla?

⁴ Aluksi niistäkin, jotka osoittivat vastakaikua näiden voideltujen kristittyjen saarnaamistyölle, tuli hengellisiä israelilaisia, 144 000:sta jäljellä olevia, joilla oli taivaallinen toivo (Ilmestys 12:17). Mutta varsinkin 1930-luvulla tuli näkyviin eräs toinen ryhmä. Heidät tunnistettiin lammastarhakuvauksen ”muiksi lampaiksi” (Johannes 10:16). He olivat Kristuksen opetuslapsia, joilla oli toivo elää ikuisesti paratiisimaassa. He olivat ikään kuin voideltujen kristittyjen hengellisiä lapsia eli siementä (Jesaja 59:21; 66:22; vrt. 1. Korinttolaisille 4:15, 16). He tunnustivat voidellun kristillisen seurakunnan uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi orjaksi, ja voideltujen veljiensä tavoin hekin rakastivat syvästi Jehovaa, uskoivat Jeesuksen uhriin, ylistivät palavan innokkaasti Jumalaa ja olivat valmiita kärsimään vanhurskauden tähden.

 5. Miten muiden lampaiden asemaa on vähitellen ymmärretty paremmin?

⁵ Näiden muiden lampaiden asemaa ei ensin ymmärretty kokonaan, mutta ajan myötä asiat selvenivät. Vuonna 1932 voideltuja kristittyjä kannustettiin kehottamaan muita lampaita tulemaan mukaan saarnaamistyöhön – johon monet muut lampaat jo osallistuivatkin. Vuonna 1934 muita lampaita kannustettiin menemään vesikasteelle. Vuonna 1935 heidät tunnistettiin Ilmestyksen 7. luvun ”suureksi joukoksi”. Vuonna 1938 heidät kutsuttiin Jeesuksen Kristuksen kuoleman muistonviettoon tarkkailijoiksi. Vuonna 1950 heidän keskuudessaan olevien kypsien miesten oivallettiin kuuluvan niihin ”ruhtinaisiin” eli ”valtiaisiin”, jotka palvelevat ”turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta” (Psalmit 45:17; Jesaja 32:1, 2). Vuonna 1953 nähtiin, että Jumalan maanpäällinen järjestö – joka koostui tuolloin suurimmaksi osaksi muista lampaista – olisi uuden maailman maanpäällisen yhteiskunnan ydinjoukko. Vuonna 1985 ymmärrettiin, että muut lampaat julistetaan Jeesuksen lunastusuhrin perusteella vanhurskaiksi Jumalan ystävinä ja heillä on odote säilyä elossa Harmagedonista.

 6. Millaisissa asemissa voidellut ja muut lampaat ovat suhteessa toisiinsa nykyään, ja mitä kysymyksiä se herättää?

⁶ Nyt ”viimeisten päivien” loppupuolella ovat useimmat 144 000:sta kuolleet ja saaneet taivaallisen palkintonsa (2. Timoteukselle 3:1; Ilmestys 6:9–11; 14:13). Ne kristityt, joilla on maallinen toivo, tekevät nykyään suurimman osan hyvän uutisen saarnaamistyöstä, ja heidän mielestään on etu tukea tässä Jeesuksen voideltuja veljiä (Matteus 25:40). Nämä voidellut ovat kuitenkin uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka välityksellä hengellistä ruokaa on jaettu läpi näiden viimeisten päivien. Mikä on muiden lampaiden tilanne sitten, kun kaikki voidellut ovat saaneet taivaallisen palkintonsa? Miten muista lampaista huolehditaan silloin? Voimme vastata näihin kysymyksiin tarkastelemalla lyhyesti muinaista Israelia.

Esikuvallinen ”pappisvaltakunta”

 7, 8. Missä laajuudessa muinainen Israel oli pappisvaltakunta ja pyhä kansa lakiliiton alaisuudessa?

⁷ Kun Jehova valitsi Israelin erikoiskansakseen, hän teki sen kanssa liiton sanoen: ”Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.” (2. Mooseksen kirja 19:5, 6.) Israel oli Jehovan erikoiskansa lakiliiton perusteella. Mutta miten täyttyisi pappisvaltakuntaa ja pyhää kansaa koskeva lupaus?

⁸ Ollessaan uskollinen Israel tunnusti Jehovan suvereeniuden ja hyväksyi hänet Kuninkaakseen (Jesaja 33:22). Näin ollen se oli kuninkaallinen valtakunta. Mutta kuten myöhemmin paljastettiin, lupaus ’valtakunnasta’ merkitsisi jotain muutakin. Lisäksi totellessaan Jehovan lakia se oli puhdas ja erillään ympäröivistä kansoista. Se oli pyhä kansa. (5. Mooseksen kirja 7:5, 6.) Oliko se pappisvaltakunta? Israelissa oli Leevin sukukunta asetettu nimenomaan temppelipalvelukseen, ja tuon sukukunnan sisällä oli leeviläinen papisto. Kun Mooseksen laki tuli voimaan, miespuoliset leeviläiset otettiin kaikkien ei-leeviläisten sukujen esikoisten vastineeksi (2. Mooseksen kirja 22:29; 4. Mooseksen kirja 3:11–16, 40–51).a Näin jokainen Israelin suku oli ikään kuin edustettuna temppelipalveluksessa. Tämän lähemmäksi papistona olemista tuo kansa ei päässyt. He kuitenkin edustivat Jehovaa kansojen edessä. Jos joku muukalainen eli vierasmaalainen halusi palvoa tosi Jumalaa, hänen oli tehtävä se Israelin yhteydessä (2. Aikakirja 6:32, 33; Jesaja 60:10).

 9. Mikä sai Jehovan hylkäämään Israelin pohjoisen valtakunnan, ’niin ettei se saanut olla hänen pappinaan’?

⁹ Salomon kuoleman jälkeen Jumalan kansa jakautui kahtia pohjoiseen Israelin kansakuntaan, jonka kuninkaana oli Jerobeam, ja eteläiseen Juudan kansakuntaan, jota hallitsi kuningas Rehabeam. Koska temppeli, puhtaan palvonnan keskus, sijaitsi Juudan alueella, Jerobeam pani alulle laittoman palvontamuodon pystyttämällä omalle kansalliselle alueelleen vasikan kuvia. ”Hän rakensi myös uhrikukkulatemppeleitä ja teki kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä.” (1. Kuningasten kirja 12:31.) Pohjoinen kansakunta vajosi syvemmälle väärään palvontaan, kun kuningas Ahab salli vierasmaalaisen vaimonsa Iisebelin aloittaa maassa Baalin palvonnan. Lopulta Jehova lausui tuomion kapinalliselle valtakunnalle. Hän sanoi Hoosean välityksellä: ”Minun kansani joutuu häviöön, sillä se on taitoa [”tuntemustani”, UM] vailla. Koska sinä olet hyljännyt taidon, hylkään minä sinut, niin ettet saa olla minun pappinani.” (Hoosea 4:6.) Pian tämän jälkeen assyrialaiset hävittivät Israelin pohjoisen valtakunnan.

10. Miten Juudan eteläinen valtakunta edusti uskollisena ollessaan Jehovaa kansojen edessä?

¹⁰ Entä miten kävi eteläiselle kansakunnalle, Juudalle? Jehova sanoi sille Hiskian aikana Jesajan kautta: ”Te olette minun todistajani, – – minun palvelijani, jonka minä olen valinnut. – – Kansa, jonka minä olen itselleni valmistanut, on julistava minun kiitostani.” (Jesaja 43:10, 21; 44:21.) Ollessaan uskollinen eteläinen valtakunta julisti kansoille Jehovan kunniaa sekä veti oikeasydämisiä ihmisiä palvomaan häntä hänen temppeliinsä ja nauttimaan laillisen leeviläispapiston palveluksesta.

Israelissa asuvia vierasmaalaisia

11, 12. Nimeä joitakin vierasmaalaisia, jotka alkoivat palvella Jehovaa Israelin yhteydessä.

¹¹ Vierasmaalaiset, jotka osoittivat vastakaikua tälle kansalliselle todistukselle, oli otettu huomioon Mooseksen välityksellä – jonka vaimo Sippora oli midianilainen – annetussa Laissa. ”Paljon [ei-israelilaista] sekakansaa” lähti Egyptistä Israelin kanssa ja oli läsnä, kun Laki annettiin. (2. Mooseksen kirja 2:16–22; 12:38; 4. Mooseksen kirja 11:4.) Raahab perheineen pelastettiin Jerikosta ja hyväksyttiin myöhemmin juutalaiseen seurakuntaan (Joosua 6:23–25). Pian tämän jälkeen tekivät gibeonilaiset rauhan Israelin kanssa ja heille annettiin tabernaakkeliin liittyviä tehtäviä. (Joosua 9:3–27; ks. myös 1. Kuningasten kirja 8:41–43; Ester 8:17.)

¹² Lopulta vierasmaalaiset palvelivat korkeissa asemissa. Heettiläinen Uuria, Batseban aviomies, luettiin Daavidin ”sotaurhoihin” samoin kuin ammonilainen Selek (1. Aikakirja 11:26, 39, 41; 2. Samuelin kirja 11:3, 4). Etiopialainen Ebed-Melek palveli palatsissa, ja hänellä oli pääsy kuninkaan luo (Jeremia 38:7–9). Israelin palattua Babylonin pakkosiirtolaisuudesta annettiin netineille lisää vastuuta heidän auttaessaan pappeja (Esra 7:24 [”temppelipalvelija”, KR-38; ”netinit”, UM]). Joidenkin näiden uskollisten vierasmaalaisten eli muukalaisasukkaiden katsotaan olevan nykyisen suuren joukon esikuvia, ja siksi heidän asemansa kiinnostaa meitä.

13, 14. a) Mitkä olivat Israelissa asuvien käännynnäisten edut ja velvollisuudet? b) Miten israelilaisten piti suhtautua uskollisiin käännynnäisiin?

¹³ Nämä ihmiset olivat käännynnäisiä, Mooseksen lain alaisuudessa olevia Jehovan vihkiytyneitä palvojia, jotka olivat erillään kansoista israelilaisten rinnalla (3. Mooseksen kirja 24:22). He esittivät uhreja, pysyivät erossa väärästä palvonnasta ja karttoivat verta aivan kuten israelilaiset (3. Mooseksen kirja 17:10–14; 20:2). He olivat mukana rakentamassa Salomon temppeliä ja liittyivät tosi palvonnan ennallistamiseen kuninkaiden Aasan ja Hiskian alaisuudessa (1. Aikakirja 22:2; 2. Aikakirja 15:8–14; 30:25). Kun Pietari käytti ensimmäistä Valtakunnan avainta helluntaina vuonna 33, hänen kuulijoinaan oli ’juutalaisia ja [ei-juutalaisia] käännynnäisiä’. Tuona päivänä kastettujen kolmentuhannen hengen joukossa saattoi olla käännynnäisiä. (Apostolien teot 2:10, 41.) Pian tämän jälkeen Filippus kastoi etiopialaisen käännynnäisen – ennen kuin Pietari käytti viimeistä Valtakunnan avainta Korneliuksen ja tämän perheen kohdalla. (Matteus 16:19; Apostolien teot 8:26–40; 10:30–48.) Käännynnäisiä ei selvästikään pidetty pakanoina.

¹⁴ Käännynnäisten asema maassa ei silti ollut sama kuin syntyperäisten israelilaisten. He eivät palvelleet pappeina, eivätkä heidän esikoisensa olleet edustettuina leeviläispapistossa.b Heillä ei myöskään ollut perintömaata Israelissa. Israelilaisia käskettiin kuitenkin olemaan huomaavaisia uskollisia käännynnäisiä kohtaan ja pitämään näitä veljinä (3. Mooseksen kirja 19:33, 34).

Hengellinen kansa

15. Mikä oli seurauksena, kun Israel kieltäytyi hyväksymästä Messiasta?

¹⁵ Lain tarkoitus oli pitää Israel puhtaana, erillään ympäröivistä kansoista. Se palveli kuitenkin myös toista tarkoitusta. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Laista on tullut meidän kasvattajamme, joka johtaa Kristukseen, jotta meidät julistettaisiin vanhurskaiksi uskosta.” (Galatalaisille 3:24.) Ikävä kyllä useimmat israelilaiset eivät antaneet Lain johtaa heitä Kristuksen luo (Matteus 23:15; Johannes 1:11). Siksi Jehova Jumala hylkäsi tuon kansan ja synnytti ”Jumalan Israelin”. Lisäksi hän ulotti ei-juutalaisiin kutsun tulla tämän uuden Israelin täysikelpoiseksi kansalaiseksi. (Galatalaisille 3:28; 6:16.) Tässä uudessa kansassa saa 2. Mooseksen kirjan 19:5, 6:ssa oleva Jehovan lupaus kuninkaallisesta papistosta suurenmoisen, lopullisen täyttymyksensä. Millä tavalla?

16, 17. Missä merkityksessä maan päällä olevat voidellut kristityt ovat ”kuninkaallisia” ja ”papisto”?

¹⁶ Pietari lainasi 2. Mooseksen kirjan 19:6:ta kirjoittaessaan oman aikansa voidelluille kristityille: ”Te olette ’valittu heimo, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, erikoisomaisuudeksi otettu kansa’.” (1. Pietarin kirje 2:9.) Mitä tämä tarkoittaa? Ovatko maan päällä olevat voidellut kristityt kuninkaita? Eivät ole, sillä heidän kuninkuutensa on vielä tulevaisuudessa (1. Korinttolaisille 4:8). He ovat kuitenkin ”kuninkaallisia” siinä merkityksessä, että heidät on merkitty tulevia kuninkaallisia etuja varten. Jo nyt he ovat Suuren Suvereenin, Jehova Jumalan, nimittämän kuninkaan, Jeesuksen, alaisuudessa oleva kansa. Paavali kirjoitti: ”Hän [Jehova] vapautti meidät pimeyden vallasta ja siirsi meidät rakkautensa Pojan valtakuntaan.” (Kolossalaisille 1:13.)

¹⁷ Ovatko maan päällä olevat voidellut kristityt papisto? Eräässä mielessä ovat. Seurakuntana he palvelevat kiistattoman papillisessa tehtävässä. Pietari selitti tätä sanoessaan: ”Rakennutte itse – – hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi.” (1. Pietarin kirje 2:5; 1. Korinttolaisille 3:16.) Voideltujen kristittyjen jäännös ryhmänä on nykyään ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”, hengellisen ruoan jakelukanava (Matteus 24:45–47). Jos joku haluaa palvoa Jehovaa, hänen on muinaisen Israelin tilannetta vastaavasti tehtävä se näiden voideltujen kristittyjen yhteydessä.

18. Mikä ensisijainen vastuu maan päällä olevalla kristillisellä seurakunnalla on papistona?

¹⁸ Voidellut kristityt ovat korvanneet Israelin myös siinä, että he saavat todistaa Jehovan suuruudesta kansojen keskuudessa. Tekstiyhteys osoittaa, että kun Pietari sanoi voideltuja kristittyjä kuninkaalliseksi papistoksi, hänellä oli mielessään saarnaamistyö. Hän yhdistikin samaan lainaukseen 2. Mooseksen kirjan 19:6:ssa olevan Jehovan lupauksen ja Jesajan 43:21:ssä olevat Jehovan sanat Israelille kirjoittaessaan: ”Te olette ’– – kuninkaallinen papisto julistaaksenne laajalti sen oivallisuuksia’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa.” (1. Pietarin kirje 2:9.) Sopusoinnussa tämän kanssa Paavali puhui Jehovan oivallisuuksien julistamisesta temppeliuhrina. Hän kirjoitti: ”Uhratkaamme aina hänen [Jeesuksen] kauttaan Jumalalle ylistysuhria, se on niiden huulten hedelmää, jotka julistavat julkisesti hänen nimeään.” (Heprealaisille 13:15.)

Taivaallinen täyttymys

19. Mikä on sen lupauksen lopullinen, suuri täyttymys, että Israelista tulisi pappisvaltakunta?

¹⁹ Toisen Mooseksen kirjan 19:5, 6:lla on lopulta vielä paljon loistoisampi täyttymys. Apostoli Johannes kuulee Ilmestyskirjassa taivaallisten luomusten soveltavan tätä raamatunkohtaa, kun he ylistävät ylösnoussutta Jeesusta: ”Sinut teurastettiin ja sinä ostit verelläsi ihmisiä Jumalalle jokaisesta sukukunnasta ja kielestä ja kansasta ja kansakunnasta, ja sinä teit heidät valtakunnaksi ja papeiksi meidän Jumalallemme, ja heidän on määrä hallita kuninkaina maata.” (Ilmestys 5:9, 10.) Lopullisessa merkityksessä kuninkaallinen papisto on siis Jumalan taivaallinen valtakunta, se hallitseva valta, jota Jeesus opetti meidät rukoilemaan (Luukas 11:2). Tuossa Valtakunta-järjestelyssä on osansa kaikilla 144 000 voidellulla kristityllä, jotka kestävät uskollisina loppuun asti (Ilmestys 20:4, 6). Miten suurenmoinen täyttymys sille lupaukselle, joka annettiin kauan sitten Mooseksen välityksellä!

20. Mikä kysymys kaipaa vielä vastausta?

²⁰ Miten tämä kaikki liittyy suuren joukon asemaan ja tulevaisuuteen, sitten kun kaikki voidellut ovat saaneet loistavan perintönsä? Se selviää sarjamme viimeisestä kirjoituksesta.

[Alaviitteet]

Osaatko selittää?

◻ Miten muiden lampaiden asemaa on vähitellen ymmärretty paremmin?

◻ Miksi Jehova hylkäsi Israelin pohjoisen valtakunnan, niin ettei se saanut olla hänen pappinaan?

◻ Millainen asema Juudalla oli kansojen edessä sen ollessa uskollinen?

◻ Millainen asema uskollisilla käännynnäisillä oli Israelissa?

◻ Miten voideltu seurakunta palvelee pappisvaltakuntana?

[Kuva s. 16]

Voidellut kristityt julistavat kuninkaallisena papistona Jehovan kunniaa maan päällä

[Kuva s. 18]

2. Mooseksen kirjan 19:6:n lopullinen täyttymys on Valtakunta