Kiinnitä huomiota lukemiseen

ELÄIMET eivät osaa tehdä sitä, mitä sinä teet parhaillaan – ne eivät osaa lukea. Kuudesosa ihmisistäkään ei ole oppinut lukemaan, usein siksi, ettei heillä ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Ja niistäkään, jotka osaavat lukea, monet eivät harrasta sitä säännöllisesti. Painetun tekstin lukeminen on kuitenkin taito, jonka avulla voi matkustaa ulkomaille, tavata ihmisiä, joiden elämä voi rikastuttaa omaa elämää, ja saada käytännöllistä tietoa, joka auttaa selviämään elämän huolista.

Lukutaito vaikuttaa siihen, miten paljon nuori hyötyy koulunkäynnistään. Lukutaito voi vaikuttaa myös siihen, millaista työtä hän saa ja kuinka pitkiä päiviä hän joutuu tekemään ansaitakseen elantonsa. Perheenäidit, jotka osaavat lukea hyvin, pystyvät huolehtimaan paremmin perheensä ravitsemuksesta, hygieniasta ja terveydestä. He voivat myös vaikuttaa hyvin myönteisesti lastensa älylliseen kehitykseen.

Suurin hyöty lukutaidosta on tietenkin se, että sen avulla voi ’löytää Jumalan tuntemuksen’ (Sananl. 2:5). Monet Jumalan palveluksen piirteistä liittyvät lukutaitoon. Seurakunnan kokouksissa luetaan Raamattua ja siihen perustuvia julkaisuja. Se miten lukee, vaikuttaa myös huomattavasti kenttäpalveluksen tehokkuuteen. Ja näihin toimiin valmistautuminen vaatii sekin lukemista. Siksi hengellinen edistyminen on suuressa määrin kiinni lukutottumuksista.

Jotkut, jotka opettelevat tuntemaan Jumalan teitä, ovat saaneet vain vähän koulutusta. Heidän täytyy ehkä ensin opetella lukemaan, jotta he voisivat edistyä nopeammin hengellisesti, tai he voivat tarvita henkilökohtaista apua parantaakseen lukutaitoaan. Jos tähän on tarvetta, seurakunnat pyrkivät järjestämään luku- ja kirjoitustaidon kursseja, joissa käytetään oppikirjana julkaisua ”Opettele lukemaan ja kirjoittamaan”. Tuhannet ihmiset ovat hyötyneet näistä kursseista suuresti. Koska on niin tärkeää osata lukea hyvin, joissakin seurakunnissa järjestetään teokraattisen palveluskoulun yhteydessä kursseja lukutaidon kehittämiseksi. Ilman tällaisia kurssejakin voi omia taitojaan koulia siten, että käyttää joka päivä jonkin verran aikaa ääneen lukemiseen ja on säännöllisesti läsnä teokraattisessa palveluskoulussa ja osallistuu siihen.

Valitettavasti sarjakuvat ja televisio muiden muassa ovat vähentäneet monien lukuharrastusta. Televisionkatselu ja vähiin jäävä lukeminen voivat haitata lukutaidon kehittymistä sekä kykyä ajatella ja päätellä selkeästi ja ilmaista itseään hyvin.

”Uskollinen ja ymmärtäväinen orja” valmistaa julkaisuja, jotka auttavat ymmärtämään Raamattua. Niissä on runsaasti aineistoa, joka käsittelee elintärkeitä hengellisiä asioita. (Matt. 24:45; 1. Kor. 2:12, 13.) Lisäksi ne pitävät lukijansa tärkeiden maailmantapahtumien ja niiden merkityksen tasalla, tekevät luontoa tutuksi ja opettavat selviytymään huolien keskellä. Ennen kaikkea ne kohdistavat huomion siihen, miten palvella Jumalaa hänen hyväksymällään tavalla ja miten saada hänen suosionsa. Tällainen tervehenkinen aineisto kehittää hengellisyyttä.

Hyvä lukutaito ei tietenkään itsessään ole mikään hyve. Sitä on käytettävä oikein. Lukemisen suhteen on oltava yhtä valikoiva kuin ruoankin suhteen. Ei ole järkevää syödä ruokaa, joka on epäterveellistä tai peräti myrkyllistä. Miksi vastaavasti lukea jotain – edes satunnaisesti – joka voisi turmella mielen ja sydämen? Raamatun periaatteiden tulisi olla mittapuuna arvioitaessa, mitä kannattaa lukea. Valintaa tehtäessä on hyvä pitää mielessä sellaiset raamatunkohdat kuin Saarnaaja 12:12, 13; Efesolaisille 4:22–24; 5:3, 4; Filippiläisille 4:8; Kolossalaisille 2:8; 1. Johanneksen kirje 2:15–17; ja 2. Johanneksen kirje 10.

Evankeliumeista ilmenee, että luettaessa on tärkeää säilyttää oikea vaikutin. Esimerkiksi Matteus on kirjoittanut, kuinka Jeesus kysyi oppineilta uskonnollisilta johtajilta muun muassa: ”Ettekö ole lukeneet?” ja: ”Ettekö ole koskaan lukeneet tätä?”, ennen kuin hän vastasi Raamatun avulla heidän viekkaisiin kysymyksiinsä (Matt. 12:3, 5; 19:4; 21:16, 42; 22:31). Voimme oppia tästä esimerkiksi sen, että jos meillä lukiessamme on väärät vaikuttimet, saatamme tulla virheellisiin päätelmiin tai hukata ydinasian tykkänään. Fariseukset lukivat Raamatun kirjoituksia, koska he ajattelivat niiden avulla saavansa ikuisen elämän. Jeesus kuitenkin osoitti, että tuota palkintoa ei suoda niille, jotka eivät rakasta Jumalaa eivätkä mukaudu Hänen pelastusjärjestelyynsä (Joh. 5:39–43). Fariseusten tarkoitusperät olivat itsekkäät, ja siksi monet heidän päätelmistään olivat vääriä.

Jehovan sanaa ei voisi lukea puhtaammasta vaikuttimesta kuin rakkaudesta häneen. Sellainen rakkaus saa meidät ottamaan selvää Jumalan tahdosta, sillä rakkaus ”iloitsee totuudesta” (1. Kor. 13:6). Vaikka emme olisi lukuihmisiä, Jehovan rakastaminen ”koko mielellä” saa meidät ryhtymään tarmokkaasti Jumalan tuntemuksen hankkimiseen (Matt. 22:37). Rakkaus sytyttää kiinnostuksen, ja kiinnostus innostaa oppimaan.

Lukeminen kulkee käsi kädessä havaitsemisen kanssa. Tätäkin lukiessasi havaitset sanoja ja muistat niiden merkityksen. Voit lisätä lukunopeutta laajentamalla näkökenttää. Sen sijaan että pysähtyisit joka sanan kohdalla, pyri näkemään monta sanaa kerralla. Tämän taidon hiominen auttaa ymmärtämään paremmin luettavaa aineistoa.

Syvällistä aineistoa lukiessasi saatat hyötyä enemmän eräästä toisesta menetelmästä. Jehova neuvoi Joosuaa Raamatun lukemisessa seuraavasti: ”Tämän lain kirjan ei pidä poistua suustasi, ja sinun on luettava sitä hiljaisella äänellä.” (Joos. 1:8.) Ihminen puhuu usein hiljaisella äänellä – puoliääneen – mietiskellessään. Hepreankielinen ilmaus, jonka vastineena on tässä ”luettava – – hiljaisella äänellä”, käännetäänkin myös verbillä ”mietiskellä” (Ps. 63:6; 77:12; 143:5). Mietiskellessään ihminen on vaipunut syviin mietteisiin; hän ei kiirehdi. Kun Jumalan sanaa lukee pohdiskellen, se vaikuttaa voimakkaammin mieleen ja sydämeen. Raamattu sisältää ennustuksia, neuvoja, sananlaskuja, runoutta, jumalallisia tuomiojulistuksia, Jehovan tarkoitusta koskevia yksityiskohtia ja runsain mitoin tosielämästä otettuja esimerkkejä – kaikki arvokasta aineistoa niille, jotka haluavat vaeltaa Jehovan teitä. Siksi Raamattua kannattaa lukea siten, että sen sisältö painuu syvälle mieleen ja sydämeen.

Kun luet, sijoita itsesi tapahtumien keskelle. Kuvittele mielessäsi, miltä henkilöt näyttävät, ja eläydy heistä kerrottuihin tapahtumiin. Tämä on verraten helppoa luettaessa esimerkiksi 1. Samuelin kirjan 17. lukua, jossa kerrotaan Daavidista ja Goljatista. Mutta jopa 2. ja 3. Mooseksen kirjan perusteelliset selostukset tabernaakkelin rakentamisesta ja papiston virkaanasettajaisista saavat eloa, kun miettii, millaisia olivat mittasuhteet ja materiaalit, tai kuvittelee, millainen tuoksu lähti suitsukkeesta, paahdetuista jyvistä ja polttouhreiksi esitettävistä eläimistä. Ajattele, millaista kunnioittavaa pelkoa papillisten palvelusten suorittamisen on täytynyt herättää! (Luuk. 1:8–10.) Aistien ja tunteiden sisällyttäminen tällä tavoin lukemiseen auttaa oivaltamaan aineiston merkityksen ja muistamaan sen helpommin.

Jos ei ole tarkkana, ajatukset voivat kuitenkin alkaa harhailla kesken lukemisen. Katse kyllä seuraa tekstiä, mutta mieli on jossain aivan muualla. Soiko taustalla musiikki? Onko televisio auki? Juttelevatko perheenjäsenet? Parasta olisi lukea hiljaisessa ympäristössä. Toisinaan häiriön syynä voimme olla me itse. Ehkä takana on kiireinen päivä. Miten helposti päivän askareet palautuvatkaan mieleen! On tietenkin aivan hyvä käydä läpi päivän tapahtumia, mutta sen aika ei ole luettaessa. Lukeminen tulee ehkä aloitettua varsin keskittyneesti, kenties jopa rukouksella. Mutta jossain vaiheessa ajatukset lähtevätkin omille teilleen. Yritä uudelleen. Harjoita itsekuria, niin että pystyt keskittymään luettavaan aineistoon. Vähin erin tulokset alkavat näkyä.

Mitä tehdä, kun et ymmärrä jotakin sanaa? Joskus vieraita sanoja saatetaan määritellä tai käsitellä tekstissä, tai niiden merkitys voi aueta tekstiyhteyden perusteella. Muussa tapauksessa on hyvä käyttää sanakirjoja tai merkitä oudot sanat ja kysyä niiden merkitystä joltakulta myöhemmin. Siten sanavarasto laajenee ja luettavan aineiston merkitys avautuu paremmin.

Kun apostoli Paavali neuvoi Timoteusta kiinnittämään jatkuvasti huomiota lukemiseen, hän viittasi etenkin sellaiseen lukemiseen, josta on hyötyä muille (1. Tim. 4:13). Hyvä julkinen lukeminen ei ole pelkkää sanojen ääneen lausumista. Lukijan on ymmärrettävä sanojen merkitys ja tajuttava niihin sisältyvät ajatukset. Vasta sitten hän pystyy välittämään ajatukset ja tunteet oikein. Tämä vaatii tietenkin perusteellista valmistautumista ja harjoittelua. Paavali kehottikin: ”Kiinnitä jatkuvasti huomiota julkiseen lukemiseen.” Teokraattisessa palveluskoulussa saat arvokasta apua tämän taidon hiomisessa.

”Ahkeran suunnitelmat ovat varmasti hyödyksi, mutta jokainen hätäilijä kulkee varmasti kohti puutetta.” (Sananl. 21:5.) Miten sattuvasti tämä sopiikaan lukemiseen! Jotta voisimme saada ”hyötyä”, meidän on oltava ahkeria ja suunnitelmallisia, jotteivät muut toimet syrjäytä lukemista.

Milloin sinä luet? Luetko mieluiten varhain aamulla, vai oletko virkeämpi myöhemmin päivällä? Jos voit käyttää vaikka vain 15–20 minuuttia päivässä lukemiseen, tulet hämmästymään, miten paljon saat aikaan. Onnistumisen avain on säännöllisyys.

Miksi Jehova kirjoitutti suuret tarkoituksensa kirjaan? Jotta ihmiset voisivat etsiä ohjausta hänen kirjoitetusta Sanastaan. Silloin he voivat miettiä Jehovan ihmeellisiä tekoja, kertoa niistä lapsilleen ja painaa Jumalan menettelytavat mieleensä (Ps. 78:5–7). Arvostuksemme Jehovan anteliaisuutta kohtaan tässä suhteessa ilmenee parhaiten siten, että kiinnitämme huomiota hänen elämää antavan Sanansa lukemiseen.