1C Jumalan nimi vanhoissa kreikkalaisissa käännöksissä

Kuluneiden vuosikymmenien aikana on Heprealaisten kirjoitusten vanhoista kreikkalaisista käännöksistä löydetty monia fragmentteja eli katkelmia, joissa Jumalan nimi on ollut kirjoitettuna tavallisesti heprealaisin kirjaimin. Tämä osoittaa, että Jumalan nimeä käytettiin kreikkalaisissa käännöksissä hyvinkin 800-luvulle saakka. Esitämme seuraavassa kymmenen käsikirjoitusta, joihin sisältyy Jumalan nimi, asiaankuuluvine lisätietoineen.

1) LXX^{P. Fouad Inv. 266} esittää Jumalan nimen Tetragrammina, joka on kirjoitettu heprealaisella neliökirjoituksella seuraavissa kohdissa: 5Mo 18:5, 5, 7, 15, 16; 19:8, 14; 20:4, 13, 18; 21:1, 8; 23:5; 24:4, 9; 25:15, 16; 26:2, 7, 8, 14; 27:2, 3, 7, 10, 15; 28:1, 1, 7, 8, 9, 13, 61, 62, 64, 65; 29:4, 10, 20, 29; 30:9, 20; 31:3, 26, 27, 29; 32:3, 6, 19. Tässä kokoelmassa Tetragrammi esiintyy siis 49 kertaa kohdissa, jotka on tunnistettu kuuluviksi 5. Mooseksen kirjaan. Lisäksi tässä kokoelmassa Tetragrammi esiintyy kolme kertaa fragmenteissa, joita ei ole voitu tunnistaa, nimittäin fragmenteissa 116, 117 ja 123. Tämä Egyptistä löydetty papyrus on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa.

Vuonna 1944 julkaisi W. G. Waddell yhden katkelman tästä papyruksesta (JThS, 45. vsk., s. 158–161). Vuonna 1948 kaksi Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran Gilead-koulun käynyttä lähetystyöntekijää hankki Kairossa valokuvia 18:sta tämän papyruksen katkelmasta ja luvan julkaista ne. Näistä katkelmista 12 julkaistiinkin teoksessa New World Translation of the Christian Greek Scriptures (1950) s. 13 ja 14. Tässä teoksessa olleiden valokuvien pohjalta julkaistiin seuraavat kolme tutkimusta: 1) A. Vaccari, ”Papiro Fuad, Inv. 266. Analisi critica dei Frammenti pubblicati in: ’New World Translation of the Christian Greek Scriptures.’ Brooklyn (N. Y.) 1950 p. 13s.” (Studia Patristica, I osa, I jakso, toim. Kurt Aland ja F. L. Cross, Berliini 1957, s. 339–342); 2) W. Baars, ”Papyrus Fouad Inv. No. 266” (Nederlands Theologisch Tijdschrift, XIII vsk., Wageningen 1959, s. 442–446); 3) George Howard, ”The Oldest Greek Text of Deuteronomy” (Hebrew Union College Annual, XLII vsk., Cincinnati 1971, s. 125–131).

Paul Kahle kirjoitti tästä papyruksesta: ”Muista tämän papyruksen katkelmista on valmistanut kuvia Watch Tower Bible and Tract Society erään Uuden testamentin englanninkielisen käännöksen (Brooklyn, New York, 1950) johdantoon. Eräs tämän papyruksen tunnusomainen piirre on se, että Jumalan nimi esitetään Tetragrammina, joka on kirjoitettu heprealaisella neliökirjoituksella. Papyruksen julkaistujen katkelmien tutkimus, jonka Pater Vaccari pyynnöstäni suoritti, johti hänet päättelemään, että tämä papyrus, joka on täytynyt kirjoittaa noin 400 vuotta aiemmin kuin Codex B, sisältää kenties täydellisimmän meille säilyneen Septuaginta-tekstin 5. Mooseksen kirjasta.” (Studia Evangelica, toim. Kurt Aland, F. L. Cross, Jean Danielou, Harald Riesenfeld ja W. C. van Unnik, Berliini 1959, s. 614.)

Käsikirjoituksesta LXX^{P. Fouad Inv. 266} ilmestyi yhteensä 117 katkelmaa julkaisussa Études de Papyrologie (9. osa, Kairo 1971, s. 81–150, 227, 228). Kaikista tämän papyruksen katkelmista laaditun valokuvalaitoksen Three Rolls of the Early Septuagint: Genesis and Deuteronomy julkaisivat Zaki Aly ja Ludwig Koenen sarjassa ”Papyrologische Texte und Abhandlungen” (27. osa, Bonn 1980).

2) LXX^{VTS 10a} esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: Jn 4:2; Mi 1:1, 3; 4:4, 5, 7; 5:4, 4; Hab 2:14, 16, 20; 3:9; Sef 1:3, 14; 2:10; Sak 1:3, 3, 4; 3:5, 6, 7. Tämä nahkakäärö, joka löydettiin eräästä luolasta Naḥal Ḥeveristä Juudean aavikolta, on ajoitettu ensimmäisen vuosisadan lopulle. Katkelmia tästä kääröstä ilmestyi julkaisussa Supplements to Vetus Testamentum X (Leiden 1963, s. 170–178).

3) LXX^{IEJ 12} esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin Jn 3:3:ssa. Tämä pergamenttikaistale, joka löydettiin eräästä luolasta Naḥal Ḥeveristä Juudean aavikolta, on ajoitettu ensimmäisen vuosisadan lopulle. Se julkaistiin aikakauskirjassa Israel Exploration Journal (12. vsk., 1962, s. 203).

4) LXX^{VTS 10b} esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: Sak 8:20; 9:1, 1, 4. Tämä pergamenttikäärö, joka löydettiin luolasta Naḥal Ḥeveristä Juudean aavikolta, on ajoitettu ensimmäisen vuosisadan keskivaiheille. Se ilmestyi julkaisussa Supplements to Vetus Testamentum X (1963, s. 178).

5) 4Q LXX Lev^b esittää Jumalan nimen kreikkalaisin kirjaimin (IAŌ) 3Mo 3:12; 4:27:ssä. Tämä papyruskäsikirjoitus, joka löydettiin Qumranin luolasta 4, on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa. Alustava raportti tästä käsikirjoituksesta ilmestyi julkaisussa Supplements to Vetus Testamentum IV (1957, s. 157).

6) LXX^{P. Oxy. VII.1007} esittää Jumalan nimen käyttämällä kaksinkertaista jōd-kirjainta 1Mo 2:8, 18:ssa. Tämä 200-luvulle ajoitettu pergamenttilehti julkaistiin teoksessa The Oxyrhynchus Papyri (VII osa, käännöksin ja huomautuksin toim. Arthur S. Hunt, Lontoo 1910, s. 1, 2).

7) Aq^Burkitt esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: 1Ku 20:13, 13, 14; 2Ku 23:12, 16, 21, 23, 25, 26, 27. Nämä Aquilan käännöksen kreikkalaisen tekstin katkelmat julkaisi F. Crawford Burkitt teoksessaan Fragments of the Books of Kings According to the Translation of Aquila (Cambridge 1898, s. 3–8). Nämä Kuninkaiden kirjojen palimpsestikatkelmat löydettiin erään synagogan genisasta Kairosta. Ne on ajoitettu 400-luvun lopulle tai 500-luvun alkuun.

8) Aq^Taylor esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: Ps 91:2, 9; 92:1, 4, 5, 8, 9; 96:7, 7, 8, 9, 10, 13; 97:1, 5, 9, 10, 12; 102:15, 16, 19, 21; 103:1, 2, 6, 8. Nämä Aquilan käännöksen kreikkalaisen tekstin katkelmat julkaisi C. Taylor teoksessaan Hebrew-Greek Cairo Genizah Palimpsests (Cambridge 1900, s. 54–65). Katkelmat on ajoitettu 400-luvun jälkipuoliskolle mutta viimeistään 500-luvun alkuun.

9) Sym^{P. Vindob. G. 39777} esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: Ps 69:13, 30, 31. Tämä Itävallan kansalliskirjastossa Wienissä säilytetty pergamenttikäärön katkelma, joka sisältää osan psalmia 69 Symmakhoksen käännöksenä (Ps 68 LXX:ssa), on ajoitettu 200- tai 300-luvulle. Sen julkaisi tri Carl Wessely teoksessa Studien zur Palaeographie und Papyruskunde (XI osa, Leipzig 1911, s. 171).

Alla on kuva tämän käärön katkelmasta, joka sisältää Jumalan nimen.

10) Ambrosiana O 39 sup. esittää Jumalan nimen Tetragrammina heprealaisella neliökirjoituksella kirjoitettuna kaikilla viidellä palstalla seuraavissa paikoissa: Ps 18:30, 31, 41, 46; 28:6, 7, 8; 29:1, 1, 2, 2, 3, 3; 30:1, 2, 4, 7, 8, 10, 10, 12; 31:1, 5, 6, 9, 21, 23, 23, 24; 32:10, 11; 35:1, 22, 24, 27; 36:pk., 5; 46:7, 8, 11; 89:49 (palstoilla 1, 2 ja 4), 51, 52. Tässä 800-luvun lopulle ajoitetussa koodeksissa on viisi palstaa. Ensimmäinen palsta käsittää kreikaksi translitteroidun heprealaisen tekstin, toisella palstalla on Aquilan kreikkalainen käännös, kolmannella palstalla on Symmakhoksen kreikkalainen käännös, neljäs palsta käsittää LXX:n ja viides palsta Quintan, joka myös on kreikkalainen käännös. Tämän palimpsestin näköispainoksen sekä tekstin transkription (Psalterii Hexapli reliquiae . . . Pars prima. Codex rescriptus Bybliothecae Ambrosianae O 39 sup. phototypice expressus et transcriptus) julkaisi Roomassa 1958 Giovanni Mercati. (Ks. myös Würthw., taulu 34, s. 200, 201.)

Nämä kymmenen käsikirjoituskatkelmaa osoittavat, että ne, jotka käänsivät heprealaista tekstiä kreikaksi, käyttivät Jumalan nimeä niissä kohdissa, joissa se esiintyi heprealaisessa tekstissä. Tetragrammin esiintyminen Sak 9:4:ssä vahvistaa lisäksi sen väitteen, että juutalaiset soferit korvasivat Tetragrammin heprealaisessa tekstissä sanalla ʼAdo·najʹ (Suvereeni Herra) 134 kohdassa (ks. liite 1B).

[Kuvat s. 1623]

LXX^{P. Fouad Inv. 266} ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. säilytti Jumalan nimen (יהוה) 5Mo 32:3, 6:n kreikkalaisessa käännöksessä.

Codex Alexandrinus (A) 400-luvulta korvasi Jumalan nimen (יהוה) sanan Kyʹri·os lyhenteillä 5Mo 32:3, 6:n kreikkalaisessa käännöksessä.

Aleppon koodeksi (Al) 900-luvulta, hepr., säilytti Jumalan nimen (יהוה), joka esiintyi 5Mo 32:3, 6:n varhaisessa heprealaisessa tekstissä.a