Nassuiaatit

A B D E F G H I J K M N O P Q R S T U V Z

A

• Aalenni.

  Uuttuut ikusimmiit inussaap qiterliup nuuata tungaanut takitigipajaartoq. Israalikkut aalenni 44,5 centimeterit missaannik takitigisoq atortarpaat, kisianni aamma aalenni assaap silissusianik takinerulaartoq, 51,8 centimeterit missaan­niittoq, atortarpaat. – Mo1 6:15; Mt 6:27; Lu 12:25; Sq 21:17.

• Aasia.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni Romamiut nunasiaataata taaguutaa ullumikkut Tyrkiiap kitaasut ilisimaneqartoq, tassunga aamma qeqertat sinerissamut qanittut, soorlu Saamorsi Patmossilu, ilaapput. Efesossi illoqarfiit pingaar­nersaraat. – ApS 20:16; Sq 1:4.

• Ajaappiaq suugartalik.

  Ajaappiaq takisooq inngigissumik saviminermik nuulik naasorissaasut uumasumik ingerlatsinermut atortagaat. Ajaappiaq suugartalik silatuup oqaasiinut, tusarnaartup siunnersuutinik pitsaasunik maleruaanissamut killitsis­sutigisaanut, assersuutitut atorneqarpoq. Oqaatsit ‘ajaappissamik suugartalimmik isimmittaaneq’ nersussuup angutivissap uteriitsup ajaappissamik suugartalimmik toortar­neqarnerminut akiuunneranut taamaalillunilu imminut aqqunar­titerneranut innersuus­sutaapput. – ApS 26:14; Eq 3:31.

• Ajortoq.

  Oqaaseq naqinnermik angisuumik aallartik­kaangami Saatanimut Diaavulumut, Guutimik najoqqutas­siaanillu naapertuil­luartunik akerlilersuisumik isumaqartumut, taaguutaasarpoq. – Mt 6:13; Jo1 5:19, q.a.i.

• Ajortuliaq pillugu pilliut.

  Naammal­luinnan­ngitsutut sanngiinneq pissutigalugu piaarinani ajortuliorneq pillugu pilliut sassaan­neqartoq. Ajortuliortup inissisimaffia atugaaluunniit apeqqutaatillugit uumasut assigiin­ngitsut, nersussuarmit angutivissamiit tuimut, pilliutigineqartarput. – Mo3 4:27, 29; He 10:8.

• Ajunngisaangaarneq.

  Grækerisut oqaaseq ajunngitsumut iluarinar­tumullu tunngasoq. Oqaaseq inussiar­nerluni asannil­luniluunniit tunissuteqarnermut atorneqar­nerusarpoq. Guutip ajunngisaangaanera tassaavoq akineqar­nissamik naatsorsuuteqarnani tukkorluni akeqanngitsumik tunissuteqarnera. Taamaattumik Guutip tukkorluni inunnut ajunngitsunik tunissuteqar­neranut inunnillu asanningaar­neranut takussutissaavoq. Grækerisut oqaaseq aamma ‘iluarin­ninnermik’ kiisalu ‘asannilluni kajumillunilu tunissuteqarnermik’ nutserneqartarpoq. Oqaaseq aamma tunissuteqartup tunisami iliuusii pissutiginagit tukkornerli taamaallaat pissutigalugu iliuuseqar­neranut tunngavoq. – Ko2 6:1; Ef 1:7.

• Akaarja.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni Grækenlandip kujataani Romamiut nunasiaataat Korintimik illoqarfittut pingaar­nersalik. Peloponnesi tamarmi Grækenlandillu nunavittaata timaa Akaarjamut ilaapput. – ApS 18:12.

• Akiliut utertitsissut.

  Tigusaanermit, pillaanermit, naalliunnermit, ajortimit allaallu pisussaaffimmit iperagaatitsiniarluni aniguisitsiniarluniluunniit akiliut. Ilaannikkut aningaasanik akiliisoqarneq ajorpoq. (Es 43:3) Pissutsini assigiin­ngitsuni utertitsissummik akileeq­qusisoqartarpoq. Assersuutigalugu Israalimi nukappiaqqat angajulliliat piaqqeq­qaatillu angutivissat tamarmik Jehovamit pigineqaramik Jehovamut kiffartornermut taamaallaat atorneqaq­qusaapput. Taamaattumik tamatumannga iperagaaq­qullugit utertitsissummik akiliisoqar­tariaqarpoq. (Mo4 3:45, 46; 18:15, 16) Nersussuaq angutiviaq ulorianartoq paarineqan­ngitsorlu inummik toqutsippat piginnittoq toqumik pillarneqarumanani utertitsissummik akiliisariaqarpoq. (Mo2 21:29, 30) Piaaralunili inummik toqutsisup utertitsis­sutitut akiliutiginiagai tiguneqaq­qusaanngillat. (Mo4 35:31) Akiliut utertitsissut pingaar­nerpaaq Biibilimi eqqaaneqartoq Kristusip inuit naalattut ajortimit toqumillu aniguisin­niarlugit imminut pilliutigaluni toqunermigut akilerpaa. – Ts 49:8, 9; Mt 20:28; Ef 1:7.

• Akunnermiliuttoq.

  Illuatungeriinnik eqqisseqatigiis­sitsiniartoq. Biibilimi Moorsisip inatsisai tunngavigalugit isumaqatigiissummi Moorsisi isumaqatigiis­summilu nutaami Jiisusi akunnermiliut­tuupput. – Ga 3:19; Ti1 2:5; He 12:24.

• Alabasti.

  Tipigis­saasiveeraq. Taanna ujarak alabasti Egyptenimi Alabastronip eqqaaniittartoq atorlugu sanaajuvoq. Tipigis­saasiveeqqat taamaattut tipigissaat akisoorujussuaq kuuttuun­nginniassammat amitsumik matulluarsin­naasumillu torluler­neqartarput. – Mk 14:3.

• Alfa aamma Omega.

  Grækerit naqinnerisa tulleriinnerini siulleq kingullerlu. Saqqummersitani Guutip taaguutaatut marluutillugit pingasoriarlutik atorneqarput. Allassimaffinni taakkunani oqaatsit aamma ima isumaqarput: ‘Siulleq kingullerlu’ aamma ‘aallaqqaataasoq naggataasorlu’. – Sq 1:8; 21:6; 22:13.

• Aliasunneq.

  Toqusoorneq alianar­tumilluunniit nalaataqarneq pissutigalugu nimaarneq. Biibilip allanneqarnerata nalaani sivisulaamik aliasuttarneq nalinginnaavoq. Aliasuttut nipituumik qianerup saniatigut immikkut ittunik atisaqartarput, niaqqutik arsakuler­tarpaat, atisatik alittor­tarpaat sakissatillu tilluar­tarlugit. Inuussutis­sarsiutigalugu aliasuttartut ilaannikkut ilisinernut qaaqquneqartarput. – Est 4:3; Mt 11:17; Mk 5:38; Joh 11:33; Sq 21:4.

• Allakkanik ilisimasoq.

  Hebræerisut Allakkanik Illernartunik assiliilluni allattartoq. Jiisusip nunarsuarmiinnerani taaguut angutinut Moorsisip inatsisai pillugit ilinniarsimasunut atorneqartarpoq. Taakku Jiisusimik akerlilersuisuupput. – Ezr 7:6; Mk 12:38, 39; 14:1.

• Allakkat Illernartut.

  Guutip oqaasia pillugu allakkat illernartut. Oqaatsit taakku taamaallaat Grækerisut Allakkani Illernartuni atorneqarput. – Lu 24:27; Ti2 3:16.

• Allakkat imusat.

  Pergamentimik papyrusimil­luunniit allaffissiat takisuut illuinnaatigut allassimasullit qisuminermik amitsumik imuneqartartut. Allakkat Illernartut allakkanut imusanut allanneqarlutillu allaqqin­neqartarput. Atuakkat Biibilip allanneqarnerata nalaani allakkatut imusatut iluseqartarput. – Lu 4:17-20; Ti2 4:13.

• Allasiorneq.

  Angutip arnalluunniit katissimasup aapparin­ngisaminik nammineq kajumis­sutsiminik atoqateqarnera. – Mo2 20:14; Mt 5:27; 19:9.

• Amen.

  “Taamaalili”, “ilumut” imaluunniit “qularnanngilaq”. Hebræerisut oqaatsimit aman-imit, ‘aalajaatsumik, tutsuiginartumik’ isumalimmit, aallaaveqarpoq. Uppernarsaalluni neriorsuummut, qinnummut nalunaarummullu isumaqataalluni ‘amenimik’ oqartoqartarpoq. Saqqummersitani Jiisusimut taaguutitut atorneqarpoq. – Mo5 27:26; Na1 16:36; Ro 1:25; Sq 3:14.

• Anersaapiluit.

  Anersaat pinngortitat takussaan­ngitsut ajortullu inunnit piginnaaneqar­nerusut. Mosesimik allakkat siulliit 6:2-mi Guutip ernerinik Juudarsimillu allakkat 6-imi ‘inngilinik’ taaneqarput. Ajortutut pinngor­tinneqan­ngillat. Inngiliuppulli Nooap nalaani naalanngin­nermikkut Saatanillu Jehovamut pikitsitsineranik tapersersuiler­nermikkut imminnut Guutimut akeranngortittut. – Mo5 32:17; Lu 8:30; ApS 16:16; Ja 2:19.

• Anersaaq.

  Hebræerisut oqaaseq ruach grækerisullu oqaaseq pneuma, amerlanertigut ‘anersaamik’ nutserneqartartut, arlalinnik isumaqarput. Taakku inummit takuneqarsin­naanngitsumut nukiullu aalaneranut takussutis­saasumut innersuus­sutaasarput. Hebræerisut grækerisullu oqaatsit (1) anorimut, (2) pinngortitat nunarsuarmiittut uumassutaannut, (3) inuup assersuutaasumik uummataani nukimmut aalajangersimasumik oqaaseqar­titsisumut iliuuseqar­titsisumul­luunniit, (4) oqaatsinut isumassarsiarititaasunut takussaan­ngitsumit aallaavilinnut, (5) pinngor­titanut anersaajusunut aamma (6) Guutip pissaaneranut, imaluunniit anersaavanut illernartumut, innersuus­sutitut atorneqakulasarput. – Mo2 35:21; Ts 104:29; Mt 12:43; Lu 11:13.

• Anersaaq illernartoq.

  Nukik takussaan­ngitsoq sunniuteqartartoq Guutip piumasaminik naammas­sisitsinermut atortagaa. Jehovamit, minguin­nerpaamit naapertuil­luarnerpaamillu, pigami Guutillu illernartumik naammas­sisitsinermut atortarmagu illernartuuvoq. – Lu 1:35; ApS 1:8.

• Anersaarsiorneq.

  Inuup toqusup anersaavata uumaannar­tarneranik inuusunillu, pingaartumik anersaarsior­tartumut anersaanit sunnertiasumut, attaveqar­tarneranik upperinninneq. Grækerisut oqaaseq farmakia ‘anersaarsiornermik’ nutserneqartoq aamma nakorsaatinik aanngajaar­niutinillu atuinermut innersuus­sutaavoq. Itsaq angakkuarnermut atatillugu anersaapiluit attaveqarfiginerini aanngajaarniutit atorneqar­tarmata oqaaseq taanna anersaarsiornermut attuumas­suteqalerpoq. – Ga 5:20; Sq 21:8.

• Angajulliliaq.

  Ataataasup erneranut angajullermut atorneqar­nerusarpoq. Biibilip allanneqarnerata nalaani erneq angajulliliaq ilaqutariinni ataqqinartumik inissisimaf­feqartarpoq ataataasorlu toqugaangat ilaqutariinni ittunngor­tarluni. Jiisusi Jehovamut angajul­liliaanermi saniatigut aamma pinngortitani tamani toqusunillu makititaasuni angajul­lersaavoq. – Mo1 25:33; Mo2 11:5; Kl 1:15; Sq 1:5, q.a.i.

• Angakkoq.

  Inuk pissaanermik anersaanit ajortunit pisutut isigineqartumik atuisartoq. – ApS 13:6.

• Annikil­liornar­torsuaq.

  Grækerisut oqaaseq ‘annikil­liornermik’ nutserneqartoq pissutsit artornartut pissutigalugit erloqinermik naalliun­nermilluunniit isumaqarpoq. Jiisusip asseqan­ngitsumik ‘annikil­liornar­toqangaarnissaa’ eqqartorpaa. Tamanna Jerusalemmimut pingaar­tumillu siunissami ‘alutornangaarluni aggerneranut’ tunngatillugu inunnut tamanut nalliutissaaq. (Mt 24:21, 29-31) Paulusip annikil­liornartoq tamanna Guutip imminik ‘ilisarisiman­ninngitsunut’ Jiisusilu Kristusi pillugu ‘nutaarsiassanik nuannersunik upperin­ninngitsunut’ naapertuil­luartumik iliuuseqar­neratut allaatigaa. Saqqummersitat kapitali 19-imi ‘uumasumut nujuartamut, nunarsuarmi kunnginut sakkutoorpas­suinullu’ sorsunnermi Jiisusi qilammi sakkutoorpas­suarnik siulersuisutut allaatigineqarpoq. (Te2 1:6-8; Sq 19:11-21) “Inupparpassuit” annikil­liornar­torsuarmit aniguissapput. (Sq 7:9, 14) – Takuuk HARMAGEDONNI.

• Apustili.

  Oqaaseq ‘aallartitamik’ isumaqarpoq, aamma Jiisusimut allanillu kiffartuus­siartor­tussatut aallartin­neqartunut atorneqarpoq. Amerlanertigut ilinniar­titanut aqqaneq-marlunnut Jiisusip sinniisus­samisut toqqagaanut atorneqartarpoq. – Mk 3:14; ApS 14:14.

• Aqqut.

  Biibilimi oqaaseq inooriaatsimut pissusilersor­nermulluunniit Jehovap iluarisaanut iluarin­ngisaanul­luunniit assersuutitut atorneqartarpoq. Jiisusimik Kristusimik malinnit­tunngortut ‘Aqqummit’ pigineqartutut, tassa Jiisusimut Kristusimut upperneq taassumalu maligas­siuineranik ilaarsineq pingaar­nerpaatillugit inooriaaseqartutut, allaatigineqarput. – ApS 19:9.

• Aramæerisut.

  Simmikkut oqaasii hebræerit oqaasiinut assingusut naqinnernillu assigiinnik atuisut. Aramæerit oqaaseraat, kingusin­nerusukkulli Assyriamiut Babylon­nimiullu naalagaaf­fissuanni nunani tamalaani niueqatigiinnermi attaveqaqatigiin­nermilu atorneqar­talerput. Aamma Persiamiut naalagaaf­fissuanni pisortatigoortumik allattariarsornermi atorneqartarput. (Ezr 4:7) Ezramit, Jeremiamit Daanialimillu allakkat ilaat aramæerisut allanneqarput. Grækerisut Allakkani Illernartuni oqaatsit ilaat aramæerisut allanneqarput. – Ezr 4:8–6:18; 7:12-26; Jr 10:11; Da 2:4b–7:28; Mk 14:36; ApS 9:36.

• Areopagussi.

  Athenimi qattuneq, Akropolissip avannaata kitaaniittoq. Aamma siunnersuisooqatigiit (eqqartuussiviup) tassani ataatsimiittartut taaguutigaat. Isumaliutersortartut stoikerit epikoriiarillu Paulusi upperisaminik nassuiaaq­qullugu Areopagus­siliaappaat. – ApS 17:19.

• Asanninneq.

  Ilaannikkut grækerisut oqaaseq agape, asanninneq najoqqutassianit siulersortittoq aamma nuannarin­ninnermik iluarin­ninnermillu ilaqartoq, asanninnermik nutserneqartarpoq. (Mt 22:39; Joh 3:16) Ilaannikkullu filia, ‘nuannarin­ninnermik’ imaluunniit ‘ikinngutigiinnermik’ isumaqartoq aamma qanimut kissalaar­tumillu ataqatigiinnermut takussutissaasoq, ilaqutariinni ataqatigiil­luartuni ikinngutigiil­luartunilu takutin­neqartartoq, aamma asanninnermik nutserneqartarpoq. – Joh 5:20.

• Aselgeia.

  – Takuuk KANNGUT­TAATSULIORNEQ.

• Aserorteriviup ujarattaa.

  Ujarak ammalortoq ujaqqap tassunga assingusup qaavanut inissin­neqarsimasoq karrinik aserorterinermut atorneqartartoq. Ujarak alleq ujaqqap qulliup kaaviffissaanik qeqqatigut paaguser­neqartarpoq. Biibilip allanneqarnerata nalaani angerlarsimaffinni amerlanerni arnanit atorneqar­tartunik assammik aserorteruteqartarpoq. Assammik aserorterut ilaqutariit iffiortar­nerannut pingaaruteqarluinnarmat assammik aserorterummik aserorteriviullu ujarattaanik qularnaveeq­qutitut arsaarinninneq Moorsisip inatsisaani inerteq­qutigineqarpoq. Aserorteriviit anginerit tassunga assingusumik sananeqarsimasut uumasunit kaavitin­neqartarput. – Mo5 24:6; Mk 9:42.

• Assaap isannera.

  Uuttuut assaap siaarsimasup kulluata isuaniit eqeqquata isuanut takitigipajaartoq. Aalenni 44,5 centimeteriusoq naapertorlugu naatsorsus­sagaanni assaap isannera 22,2 centimeteriuvoq. – Mo2 28:16; Sa1 17:4.

• Assammik attuineq.

  Inuk immikkut ittumik suliassin­neqartussaq imaluunniit ajunngisaarfigineqartussaq, ajorunnaartussaq anersaamil­luunniit illernartumit piginnaanermik tunissutisisussaq assammik attorneqartarpoq. – Mo4 27:18; ApS 19:6; Ti1 5:22.

• Atoqatigiinnikkut eqqunngitsuliorneq.

  Grækerisut oqaatsimik porneia-mik aallaaveqarpoq. Oqaaseq taanna Biibilimi atorneqaraangat iliuutsit atoqateqarnermut tunngasut Guutip inerteq­qutigisai pineqartarput, soorlu allasiorneq, atortittarneq, katissiman­ngitsut atoqatigiinnerat, suiaqatiminik atoqateqarneq aamma uumasunik atoqateqarneq. Saqqummersitani upperisarsiornikkut atortittartoq “Babylon­nersuaq” pissaaneqalerumalluni iluanaarumallunilu nunarsuarmi naalakkersuisunut qanimut attaveqartarami assersuutaasumik atoqatigiinnikkut eqqunngitsulior­tartumik taaneqarpoq. (Sq 14:8; 17:2; 18:3; Mt 5:32; ApS 15:29; Ga 5:19) – Takuuk ATORTITTARTOQ.

• Atortittartoq.

  Katissiman­ngisaminik, pingaartumik aningaasat pillugit, atoqateqartoq. (Atortit­tartumut grækerisut oqaaseq porne ‘tuniniaanermik’ isumalimmik naggueqarpoq). Biibilimi oqaaseq angutinut tunngatillugu atorneqaraluartoq arnanut atorneqar­nerusarpoq. Moorsisip inatsisai naapertorlugit atortittarneq inerteq­qutaavoq, atortit­tartullu akissarsiai guutisiorfimmut Jehovap pigisaanut tunissutitut akuerineqarsin­naanngillat. Tamanna Guutimik ilisarisiman­ninngitsut guutisiorfimmi atortittartut atorlugit aningaasarsior­tarnerannit allaanerul­luinnarpoq. (Mo5 23:18, 19; Ku1 14:24) Biibilimi oqaaseq aamma inunnut, inuiaqatigiinnut peqatigiif­finnulluunniit Guutimut kiffartor­tuuneraraluarlutik guutilianik pallorfigin­ninnermut arlaatigut peqataasunut assersuutitut atorneqarpoq. Assersuutigalugu Saqqummersitani upperisarsioqatigiit ataatsimut isigalugit ‘Babylon­nersuarmik’ taaneqartut pissaaneqalerumallutik iluanaarumal­lutillu nunarsuarmi naalakkersuisunut qanimut attaveqar­taramik arnamik atortit­tartumik taaneqarput. – Sq 17:1-5; 18:3; Na1 5:25.

B

• Baali.

  Kaanaanikkut guutiat qilammik piginnittutut aamma siallersitsisartutut, naggoris­sisitsisartutut piaqqiorsin­naasitsisutullu isigineqartoq. “Baali” aamma guutinut ataasiakkaanut minnerusunut taaguutitut atorneqartarpoq. Hebræerisut oqaaseq ‘piginnittumik; naalakkamik’ isumaqarpoq. – Ku1 18:21; Ro 11:4.

• Beelzebub.

  Saatanimut, anersaapiluit naalagaannut, taaguut. Imaassinnaavoq taaguut Baal-Zebubimik, filisterit Ekronnimi guutisiorfigisaannik, aallaaveqartoq. – Ku2 1:3; Mt 12:24.

D

• Daavip ernera.

  Taaguut Jiisusimut atorneqakulasartoq, aamma taaguummit ersersin­neqarpoq Jiisusi tassaasoq Kunngeqarfik pillugu isumaqatigiissummik, Daavip kinguaavineersumit piviusun­ngortin­neqartussamik, kingornus­sisussaq. – Mt 12:23; 21:9.

• Dekapolissi.

  Grækerit illoqarfiisa ilaat qulit (grækerisut deka, ‘qulinik’ isumaqartoq aamma polis ‘illoqarfinnik’ isumaqartoq). Aamma nunap immikkoortuanut Galiliiap Tasersuata kuussuullu Jordanip kangiatungaaniittumut taaguutaavoq, illoqarfiillu taakkua amerlanersaat nunap immikkoortuani tassani inissisimapput. Taakku grækerit kulturiannut niuernerannullu pingaaruteqarput. Jiisusip nunap immikkoortua taanna aqqusaarpaa, illoqarfinnulli tikeraarsimanera allaatigineqanngilaq. – Mt 4:25; Mk 5:20.

• Denaari.

  Romamiut aningaasaataat sølveq 3,85 grammit missaannik oqimaas­susilik kaasarillu assinganik illuatungaatigut assilik. Sulisartumut ullormut akissarsiaritin­neqartarpoq, aamma taanna atorlugu juutit Romamiunut ‘akileraartarput’. – Mt 22:17; Lu 20:24.

• Diaavulu.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni Saatanip taaguutaa ‘nikassaalluni salluliuutigin­nittumik’ isumaqartoq. Saatani Jehovamik, oqaasianik ajunngitsumik atianillu illernartumik nikassaallutik salluliuutiginnittut unnerluutigin­nittullu annerpaar­tarimmanni Diaavulumik atserneqarpoq. – Mt 4:1; Joh 8:44; Sq 12:9.

• Drakma.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni oqaatsimi tassani grækerit aningaasaataat sølveq, taamani 3,4 grammit missiliorlugit oqimaas­susilik, pineqartarpoq. – Mt 17:24.

E

• Epikoriiarit isumaliutersortartut.

  Grækerip isumaliutersortartup Epikorip (341-270 Kr.in.si.) malinnittai. Inuulluataarnissap inuunermi pingaarnertut anguniagas­saanera isumaliutersuutaanni pingaar­nerpaavoq. – ApS 17:18.

• Eqqartuussisup issiavia; eqqartuussivik.

  Amerlanertigut tassaasarpoq qaqisarfik majuartarfilik. Tassannga oqartussaasut issiallutik inuppas­suarnut oqaluttarlutillu aalajangius­saminnik nalunaaruteqartarput. Oqaatsit ‘Guutip eqqartuussivia’ aamma ‘Kristusip eqqartuussivia’ Jehovap inunnik eqqartuus­sinissaminut aaqqissuussaanut assersuutaapput. – Ro 14: 10; Ko2 5:10; Joh 19:13.

• Ersuut.

  Sannerut isumigut nammagassanik marlunnik nivingasulik inuup tuiinut inissin­neqartartoq. Oqaaseq aamma sannerummut qisunnil­luunniit katitikkamut atortoris­saarutip qamutil­luunniit nunalerutip qimuttuisa (nersussuaanerusartut) qungasiannut inissin­neqartartumut atorneqartarpoq. Inussiat oqimaatsunik nammakkaangamik ersuuteqar­tarmata ersuut inummut allamut inussiaataanermut naalattus­saanermul­luunniit aamma naqisimaneqarnermut naalliun­nermullu assersuutitut atorneqartarpoq. Ersuummik peersineq aseruinerluunniit inussiaataanermit, naqisimaneqarnermit atornerlun­neqarnermillu iperagaanermut assersuutitut atorneqartarpoq. – Mo3 26:13; Mt 11:29, 30.

• Etiopiamiu.

  Inuk Etiopiameersoq. Itsaq Etiopia Egyptenip kujataaniippoq, nalitsinni Egyptenip kujasissuani Sudanimilu inissisimasoq. – ApS 8:27.

• Eufrati.

  Aasiap kujataata kitaani kuussuaq isorartunerpaaq pingaar­nerpaarlu, aamma Mesopotaamiami kuussuit annerpaat marluk aappaat. Mosesimik allakkat siulliit 2:14-imi Edenimi kuussuit sisamat ilaattut eqqaaneqaq­qaarpoq. Ilaannikkut kuussuarmik taaneqaan­nartarpoq. (Ts 72:8) Israalikkut nunatut pissarsiaasa avannamut killeqarfigaa. – Mo1 15:18; Sq 9:14; 16:12.

• Eunukki.

  Nutsiin­navillugu angutaas­sutaajakkamik isumaqarpoq. Angutit taamaattut amerlanertigut kunngik­kormiuni dronningimut aviliaanullu ikiortitut kiffartuus­sisutul­luunniit atorneqartarput. Oqaatsimi aamma angut eunukkiun­ngikkaluarluni kunngik­kormiuni atorfilittatut suliaqartartoq pineqartarpoq. ‘Kunngeqarfik pissutigalugu eunukkiusoq’ tassaavoq Guutimut kiffartornermi iliuuseqar­nerujumalluni imminut aqussinnaasoq. – Mt 19:12; Est 2:15; ApS 8:27.

F

• Faaruu.

  Egyptenimi kunngip taaguutaa. Biibilimi faaruut tallimat atiisigut (Shishaki, So, Tirhaka, Neko aamma Hofra) taaneqarput. Allalli soorlu Aaperaamut, Moorsisimut Juuserfimullu attaveqartut atiisigut taaneqan­ngillat. – Mo2 15:4; Ro 9:17.

• Farisiiarit.

  Jiisusip nalaani juutit immikkoor­niaqatigiit nuimasut. Palasinik siuaasaqan­ngikkaluarlutik Moorsisip inatsisaani annikitsualuit ileqqutoqqallu oqaluttuarsiatik tamaasa maleruaq­qissaar­niartarpaat. (Mt 23:23) Grækerit kulturiannit sunnerneqarneq sunaluunniit akerlerisarpaat. Aamma Moorsisip inatsisaanik ileqqutoq­qanillu ilisimasaqarluaramik juutinut oqartus­saassuseqangaarput. (Mt 23:2-6) Ilaat aamma juutit eqqartuus­siviisa qullersaannut ilaasor­taapput. Ulloq qasuersaarfik, ileqqutoqqat aamma ajortulior­tartunik akileraar­titsisar­tunillu ilagisaqartarneq pillugit Jiisusi akerlilerajuppaat. Ilaat, soorlu Saulusi Taarsusimiu, kristumiun­ngorput. – Mt 9:11; 12:14; Mk 7:5; Lu 6:2; ApS 26:5.

G

• Gehenna.

  Hinnomip qooruata, itsaq Jerusalemmip kujataaniittup kujataatalu kitaaniittup, grækerisut taaguutaa. (Jr 7:31) Toqusut timaasa tassunga nakkaatin­neqartar­nissaat siulittuutigineqarpoq. (Jr 7:32; 19:6) Uumasut inuilluunniit uumatillugit ikuallan­niarlugit naalliutsin­niarlugil­luunniit Gehennamut iginneqar­tarsimanerannut uppernarsaatis­saqanngilaq. Taamaattumik sumiiffik inuit tarningisa qaqugorsuarmut innermik naalliutsin­neqartarfiannut assersuutaasin­naanngilaq. Jiisusilli ilinniar­titaasalu Gehenna qaqugorsuarmut pillagaanermut ‘toqup aappaanik’ taaneqartumut, tassa naassaan­ngitsumik suujunnaarsitaanermut, piuneerus­saanermut, assersuutitut atorpaat. – Sq 20:14; Mt 5:22; 10:28.

• Grækerisut; grækeri.

  Grækenlandimiut oqaasii; aamma Grækenlandimi inunngortut Grækenlandimeersunil­luunniit siuaasallit. Grækerisut Allakkani Illernartuni oqaaseq “grækeri” aamma inuiaqatigiinnut juutiun­ngitsunut grækeril­luunniit oqaasiinit kulturian­nilluunniit sunnerneqarsimasunut tamanut atorneqarpoq. – Jl 4:6; Joh 12:20.

• Guutiliaq; guutipilus­siorneq.

  Guutiliaq tassaasinnaavoq inuit guutisiorfigisaat piviusoq takorluugarluunniit assilillugu assilialiaq qiperugarluunniit. Guutipilus­siorneq tassaavoq guutiliamik mianerinninneq, asanninneq, guutisiorneq alutorin­ninnerluunniit. – Ts 115:4; ApS 17:16; Ko1 10:14.

• Guutimut kiffartorneq.

  Guutisiornermut tunngatillugu illernartumik iliuuseqarneq suliaqar­nerluunniit. – Ro 12:1; Sq 7:15.

• Guutimut tunniusimaneq.

  Jehovap Guutip qilammi nunarsuarmilu kisimi oqartus­saanera ilumoorfigalugu mianerinera, guutisiorfiginera kiffartorfigineralu. – Ti1 4:8; Ti2 3:12.

• Guutip isertugaataa.

  Guutip siunertaata ilaa piffissan­ngorpat ilisiman­nittussatut taamaallaat toqqakkaminut saqqummersitassaa. – Mk 4:11; Kl 1:26.

• Guutip kunngeqarfia.

  Oqaatsit taakku naalakkersuisunut Guutip erneranik, Kristusimik Jiisusimik, kunngeqartunut atorneqar­nerusarput. Kunngeqarfik taanna Guutip kisimi oqartus­saassusianut takussutissaavoq. – Mt 12:28; Lu 4:43; Ko1 15:50.

• Guutisiorfik; tupeq.

  Ataatsimut isigalugu sumiiffik guutisiorfimmut illernartumut immikkoor­tinneqarsimasoq. Amerlaner­tigulli tupeq guutisiorfik Jerusalem­mimiluunniit guutisiorfik qarmarsualik pineqartarpoq. Israalikkut aallaqqaammut toqqup nuunneqarsinnaasup eqqaani guutisiorumallutik katersuuttarput, kingusin­nerusukkulli Jerusalemmimi qarmarsualimmik guutisiorfeqalerput. Guutisiorfik qarmarsualik siulleq Saalumuumit sananeqarpoq Babylon­nimiunillu suujunnaarsin­neqarluni. Aappaa Babylonnimi tigusaaq­qarnerup kingorna Zerubaabelimit sananeqarpoq kingusin­nerusukkullu Herodasersuarmit sanaqqin­neqarluni. Biibilimi guutisiorfik, imaluunniit naalaffik, aamma Jehovap illuanik taaneqaan­nartarpoq. (Na1 29:1; Na2 2:3; Ezr 1:3; 6:14, 15; Mt 24:1) Guutisiorfik aamma Guutip qilammi najugaqarfianut atorneqartarpoq. – Mo2 25:8, 9; Ku2 10:25; Na1 28:10; Sq 11:19.

• Guutisiorfiup atoqqaar­teqqinneqarfianik nalliussivik.

  Guutisiorfiup Antiokusi Epafanesimit mingutsin­neqarnerata kingorna minguiaanermik eqqaaniaaneq. Nalliussineq kislevip 25-anni aallartittarpoq ullunilu arfineq-pingasuni nallius­sineqar­tarluni. – Joh 10:22.

H

• Harmagedonni.

  Hebræerisut oqaatsimit Har Meghiddon-imit ima isumalimmik aallaaveqarpoq: “Megiddop qaqqaa”. Oqaaseq “nunarsuarmi tamarmi kunngit” Jehovamut sorsunniarlutik “Guutip Killeqan­ngitsumik Pissaanillip ullussarsuani” katersuun­nerannut tunngas­suteqarpoq. (Sq 16:14, 16; 19:11-21) – Takuuk ANNIKIL­LIORNAR­TORSUAQ.

• Hebræeri; hebræerisut.

  Siullermik Abrami (Aaperaat) saniliinit Amorikkunnit immikkoor­tinniarlugu Abramimut taaguutitut atorneqarpoq. Tamatuma kingorna Aaperaap ernuttani Jaaku aqqutigalugu kinguaavinut oqaasiinullu atorneqarpoq. Jiisusip nalaani aramæerisut oqaatsit arlallit hebræerisut oqaasersiarineqarput. Kristusi ilinniar­titaalu hebræerisut oqaluttarput. – Mo1 14:13; Mo2 5:3; ApS 26:14.

• Hermesi.

  Grækerit guutiisa ilaat, Zeusip ernera. Hermesi guutit oqariar­tortitaattut oqallorin­nermullu guutiusutut isigineqarmat Lystramiut Paulusi kukkullutik Hermesimik taavaat. – ApS 14:12.

• Herodasi.

  Kinguaariit Romamit juutinut naalakkersuisun­ngortin­neqartut atiat. Herodasersuaq Jerusalemmimi guutisiorfimmik sanaqqiisutut Jiisusimillu toqutsiniarluni nukappiaqqanik toqoraasoqar­nissaanik peqqusisutut ilisimaneqarpoq. (Mt 2:16; Lu 1:5) Herodasi Arkilaausi aamma Herodasi Antipassi, Herodasersuup erneri, ataatamik naalakkersuif­figisimasaasa ilaannut naalakkersuisun­ngortin­neqarput. (Mt 2:22) Antipassi, ulluinnarni ‘kunngimik’ taaneqartartoq, Kristusip ukiuni pingasuni affarmilu kiffartornerani Apustilillu Suliaanni kapitali 12-imi pisut nalaasa tungaannut naalakkersuivoq. (Mk 6:14-17; Lu 3:1, 19, 20; 13:31, 32; 23:6-15; ApS 4:27; 13:1) Tamatuma kingorna Herodasi Agrippa siulleq, Herodasersuup ernutaa, sivikitsumik naalakkersuereerluni Guutip inngilianit toqumik pillarneqarpoq. (ApS 12:1-6, 18-23) Ernera, Herodasi Agrippa aappaat, naalakkersuisun­ngorpoq juutillu Romamut pikitsitsilernerisa tungaanut naalakkersuilluni. – ApS 23:35; 25:13, 22-27; 26:1, 2, 19-32.

• Herodasimik tapersersuisut.

  Sumiuus­sutsimik pingaar­titsisuupput Herodasikkut Romamit piginnaatitaallutik naalakkersuineranni politikkikkut anguniagaannik tapersersuisut. Sadukiiarit ilaat aamma taakkuninnga tapersersuisuusimagunarput. Herodasimik tapersersuisut farisiiarit Jiisusimik akerlilersueqatigilerpaat. – Mk 3:6.

I

• Iffiat-qaqortut illernartut.

  Toqqup guutisiorfiup guutisiorfiullu qarmarsuallip Illernartuani iffiat-qaqortut aqqaneq-marluk immikkoortunut marlunnut arfinilik­kuutaarlugit qaleriiaar­titikkat. Aamma ‘timiusanik saqqumisitanik’ taaneqartarput. Guutimut pilliutaasut taakku ullormi qasuersaarfimmi qalarlaanik taarser­neqartarput. Iffiat-qaqortut peerneqartut nalingin­naasumik palasinit taamaallaat nerineqartarput. – Mo2 25:30; Na2 2:3; Mo3 24:5-9; Mt 12:4; He 9:2.

• Iisinngin­niarneq.

  Piffissami aalajangersimasumi nerinaveersaarneq. Israalikkut ullormi saammaan­nartitsivimmi, erloqinermi Guutimillu siulersor­neqarusunnermi iisinngin­niartarput. Juutit oqaluttuarisaanermi atugarliornitik malunnar­tinniarlugit ukiumut sisamariarluni iisinngin­niartarnernik atuutilersitsipput. Iisinngin­niartarnissaq kristumiunut piumasaqaataanngilaq. – Ezr 8:21; Es 58:6; Mt 4:2; 9:14; Lu 18:12; ApS 13:2, 3; 27:9.

• Ilagiinni kiffartortoq.

  Grækerisut oqaatsimit diakonos-imit, amerlanertigut ‘kiffamik’ nutserneqar­tartumit, aallaavilik. “Ilagiinni kiffartortoq” tassaavoq ilagiinni utoqqaaner­taqatigiinnut ikiortitut kiffartortoq. Taama kiffartorsin­naalerumalluni Biibilimi piumasaqaatinik eqqortitsisariaqarpoq. – Ti1 3:8-10, 12.

• Ilagiit.

  Inuit eqimattat aalajangersimasumik siunertaqarlutik sammisaqar­niarlutil­luunniit katersuus­simasut. Hebræerisut Allakkani Illernartuni inuiaqatigiinnut Israalikkunnut innersuus­sutaasarpoq. Grækerisut Allakkani Illernartuni kristumiut ilagiivinut ataasiakkaanut amerlaner­tigulli kristumiut ilagiivinut tamanut innersuus­sutaasarpoq. – Ku1 8:22; ApS 9:31; Ro 16:5.

• Ilisarnaat.

  Tigussaasoq, iliuuseq, pisoq takussutis­sarluunniit nalingin­naanngitsoq maanna pisumut siunissamiluunniit pisussamut siumut tikkuussisoq. – Mt 24:3; Sq 1:1, q.a.i.

• Iliveq.

  Naqinnermik mikisumik aallartik­kaangat inuup ilerra pineqartarpoq. Naqinnermik angisuumik aallartik­kaangat inuiaat tamarmik ilerrat pineqartarpoq. Hebræerisut ‘Sheolimik’ grækerisullu ‘Hadesimik’ taaneqarpoq. Biibilimi tamanna assersuutaasumik sumiiffittut, imaluunniit qanoq-issutsitut, suliaqarfiun­ngilluin­nartutut sianissuseqarfiun­ngilluin­nartutullu allaatigineqarpoq. – Mo1 47:30; Oq 9:10; Mt 27:61; ApS 2:31.

• Iliveq; eqqaassutissaq.

  Toqusup ilineqarfia. Grækerisut oqaatsimik mnemeion-imik oqaluummit ‘eqqaaman­ninnermik’ isumalimmik aallaaveqarami toqusup eqqaamaneqar­neranut innersuus­sutaasarpoq. – Joh 5:28, 29.

• Illernar­nerpaaq, Guutisiorfimmi.

  Toqqup guutisiorfiup guutisiorfiullu qarmarsuallip initaa ilorleq, tassaniipporlu isumaqatigiissummut illerfiusaq. Moorsisip inatsisai naapertorlugit palasiuneq kisimi Illernar­nerpaamut isersin­naatitaasarpoq, ukiumullu ataasiaan­narluni ullormi saammaan­nartitsivimmi taamaallaat isersin­naatitaasarpoq. – Mo2 26:33; Mo3 16: 2, 17; Ku1 6:16; He 9:3.

• Illernartoq, Guutisiorfimmi.

  Tupermi guutisiorfimmi guutisiorfim­miluunniit qarmarsualimmi ini saarleq annerlu inimit ilorlermit, Illernar­nerpaamit, avissaaqqasoq. Qullilerfik kuultiusoq, tipigis­saatinik ikumatitsivik kuultiusoq, iffianut-qaqortunut illernartunut nerriviusaq atortullu kuultiusut toqqup guutisiorfiup Illernar­tortaaniittarput. Pilliivik kuultiusoq, qullilerfiit kuultiusut qulit iffianullu-qaqortunut illernartunut nerriviusat qulit guutisiorfiup qarmarsuallip Illernar­tortaaniittarput. – Mo2 26:33; He 9:2.

• Illernartoq; illernartuuneq.

  Jehovap pissusiisa ilaat; sutigut tamatigut minguitsuuneq. (Mo2 28:36; Sa1 2:2; Joh 17:11) Oqaatsit hebræerisut grækerisullu inunnut (Mk 6:20; ApS 3:21), atortunut (Ro 7:12; 11:16; Ti2 3:15), sumiiffinnut (Mt 4:5; ApS 7:33) iliuutsinullu (Mo2 36:4) atorneqaraangamik Guutimut illernartumut tunniun­neqarsimanermik Jehovamullu kiffartornermut immikkoor­tinneqarsimanermik isumaqartarput. Grækerisut Allakkani Illernartuni oqaaseq ‘illernartumik’ nutserneqartoq minguitsumik pissuseqarnermik aamma isumaqarsinnaavoq. – Ko2 7:1; Pe1 1:15, 16.

• Ilumoortoq.

  Biibilimi ilumoortoq tassaasinnaavoq tutsuiginartoq, aalajaatsoq eqqortorluunniit. Sallu naapertuil­luannginnerlu ilumoortup akerlerai. Aamma tassaasinnaavoq ilumoortumik oqalunneq ilinniar­titsissutil­luunniit ilumoortut Guutip siunertaanut piumasaanullu naapertuuttut. (Ef 4:25; Pe2 1:12) Inuk ilumoortoq malillugu inuusoq unneqqarilluni Guutip oqaasiani ilinniar­titsissutinik malinnin­niartuartuuvoq. – Joh 18:37.

• Ilyria.

  Romamiut nunasiaataat Grækenlandip avannaata kitaaniittoq. Paulusi taanna tikillugu oqaluussivoq, allassiman­ngilarli Ilyriami nunasial­luunniit killeqarfia tikinngilaarlugu oqaluus­sisimanersoq. – Ro 15:19.

• Imermut morsutsin­neqarneq; morsutsitsineq.

  Jiisusip malinnitsimi imermut morsutsin­neqartar­nissaat piumasaraa. Biibilimi Johannesip imermut morsutsitsisarnera, anersaamut illernartumut morsutsitsineq, innermut morsutsitsineq allallu eqqaaneqarput. – Mt 3:11, 16; 28:19; Joh 3:23; Pe1 3:21.

• Immeraanneq.

  Ujaraaqqat qisumer­ngilluunniit atorlugit aalajangiineq. Taakku atisap pooqattaanut immersak­kamulluunniit katersoriarlugit aalater­neqartarput. Immeraatisiaq nakkartoq amuneqar­torluunniit toqqarneqartarpoq. Immeraannermut atatillugu amerlanertigut qinusoqartarpoq. – Mt 27:35; ApS 1:26.

• Immikkoor­niaqatigiit.

  Eqimattat ilinniar­titsissummik siulersor­timilluunniit aalajangiusimannittut namminnerlu upperisaminnik maleruaasut. Oqaaseq juutit immikkoortuisa nuimasut marluusut, farisiiarit sadukiiarillu, pillugit atorneqarpoq. Kristumiuun­ngitsut kristumiut juutius­sutsimit avissaartutut isigigunaramikkit ‘immikkoor­niaqatigiinnik’ imaluunniit ‘immikkoor­niaqatigiinnik Naazaratsimiunik’ taasarpaat. Piffissap ingerlanerani kristumiut ilagiivini immikkoor­niaqatigiit pilersin­neqartalerput. ‘Nikkulaap ilinniar­titsissutaanik malinnittut’ Saqqummersitani eqqaaneqarput. – ApS 5:17; 15:5; 24:5; 28:22; Sq 2:6; Pe2 2:1.

• Inerittut siulliit.

  Katersuiffimmi inerittut siulliit; sunulluunniit tunngatillugu angusat pilialluunniit siulliit. Jehovap Israalikkut inerittunik siullernik – inummik, uumasumik naatitamil­luunniit – imminut tunissuteqar­tarnissaat piumasaraa. Israalikkut ulluni iffiamik-qaqortumik seernarsaateqan­ngitsumik neriffiusartuni ullormilu piinsimi ‘inerittut siullersaannik’ Guutimut tunissuteqartarput. Kristusi malinnittaalu tanitat aamma assersuutaasumik ‘inerittunik siullernik’ taaneqarput. – Ko1 15:23; Mo4 15:21; Us 3:9; Sq 14:4.

• Inngilit.

  Hebræerisut oqaatsimit malakh-imit grækerisullu oqaatsimit aggelos-imit. Oqaatsit taakku marluk nutsiin­navillugit ‘oqariar­tortitamik’ isumaqarput, anersaalli oqariar­tortitat ‘inngilinik’ taaneqartarput. (Mo1 16:7; 32:4; Ja 2:25; Sq 22:8) Inngilit anersaajupput pissaasut inuit pinngor­tinneqarnerat sioqquterujus­suarlugu Guutimit pinngor­tinneqartut. Biibilimi aamma ‘Guutip ernerinik’, ‘ullaap ulloriaanik’ ‘illernar­tunillu tituusintilik­kuutaanik’ taaneqarput. (Jb 1:6; 38:7; Jd 14) Kinguaas­siorsin­naanngitsutut tamarmillu immikkul­larissutut pinngor­tinneqarput. 100 millioninit amerlanerupput. (Sq 5:11) Biibilimi allassimavoq tamarmik immikkut ateqarlutillu kinaassuseqartut, taamaak­kaluartorli guutisiorfigineqarusun­ngillat. Amerlanerillu allaat atitik oqaatigerusunneq ajorpaat. (Mo1 32:30; Lu 1:26; Sq 22:8, 9) Assigiin­ngitsunik inissisimaf­feqarlutillu suliassaqarput. Ilaat Jehovap issiavis­saarsuata saavani kiffartorput, allat oqariar­tortitaapput, Jehovap nunarsuarmi kiffai ikiorumallugit akuliuttarput, Guutip eqqartuus­sutaanik naammas­sinnittarput nutaarsias­sanillu nuannersunik oqaluus­sinermik tapersersuisarlutik. (Ku2 19:35; Ts 34:8; Mt 4:11; Lu 1:30, 31; Sq 5:11; 14:6) Siunissami Jiisusi Harmagedonnimi sorsoqatigissavaat. – Sq 19:14, 15.

• Inngiliuneq.

  ‘Inngilit akimanersaannik’ isumalik. Oqaaseq ‘inngiliuneq’ Biibilimi taamaallaat ataasersiutitut atorneqartarmat ataasiinnarmik inngiliuneqarsimassaaq. Biibilimi allassimavoq inngiliuneq Mikaalimik ateqartoq. – Da 12:1; Jd 9; Sq 12:7.

• Inussiaan­ngitsoq; inussiaajun­naarsitaq.

  Romamiut naalakkersuineranni “inussiaan­ngitsoq” tassaavoq inussiaanani inunngortoq innuttaasutullu tamakkiisumik pisinnaatitaaf­feqartoq. “Inussiaajun­naarsitarli” tassaavoq allamit inussiatut pigineqarun­naarsimasoq. Pisortatigoortumik inussiaajun­naartoq Romamiutut innuttaas­suseqalertarpoq, politik­kimulli tunngasunik suliaqarsin­naatitaanani. Pisortatiguun­ngitsumik inussiaajun­naarsitap innuttaasutut pisinnaatitaaffii killeqartarput. – Ko1 7:22.

• Inuup Ernera.

  Taaguut iivangkiiliuni 80-t missaannik Jiisusimut Kristusimut atorneqartoq. Taaguummit ersersin­neqarpoq Jiisusi pinngor­titatut anersaajusutut inuttut timeqalin­ngitsoq, kisianni erniunermigut tassaalersoq inuk. Taaguummit aamma ersersin­neqarpoq Jiisusip siulittuut Danieli 7:13, 14-imilu allassimasoq eqquutitissagaa. Hebræerisut Allakkani Illernartuni oqaaseqartartut nunamiut Ezekieli Daanialilu Guutimit oqariar­tortitsisiminnit allaanerunerat erseqqis­sarniarlugu inuup erneranik, imaluunniit inunnik, taaneqarput. – Ez 3:17; Da 8:17; Mt 19:28; 20:28.

• Iperartuineq.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni iperaataq isumigut qilernilik kapinar­tulilluunniit atorlugu iperartuineq pineqartarpoq. – Joh 19:1.

• Isanneq.

  Immap itissusianik uuttuut. Isanneq ataaseq 1,8 meteriuvoq. – ApS 27:28.

• Isopi.

  Naasoq mikisunik avalequtilik pilutalillu ileqqulersuutit malillugit minguersaanermi aammik imermil­luunniit serpartaatitut atorneqartartoq. Naasuusimagunarpoq merian (Origanum maru; Origanum syriacum). Johannesi 19:29-mi isopi eqqaaneqartoq tassaasinnaavoq naasoq merian avaleqummut aalajanger­neqarsimasoq imaluunniit naasoq takisuumik kanaartalik durra (Sorghum vulgare). Svampi viinnimik seernartumik akulik durramut aalajangiuteriarlugu Jiisusip qarnanut isaanneqarsimasinnaavoq. – He 9:19.

• Israali.

  Guutip Jaakumut atigititaa. Jaakup kinguaavinut tamanut, qanga inuunerat apeqqutaatinnagu, taaguutaalerpoq. Jaakup ernerisa aqqaneq-marluk kinguaavi Israalip qitornaanik Israalik­kunnillu taaneqar­nerusarput. Israali aamma naggueqatigiit quliusut kunngeqarfiannut avannarlermut kunngeqarfimmit kujallermit avissaartumut kingusin­nerusukkullu kristumiunut tanitanut, “Guutip Israalianut”, taaguutitut atorneqartarpoq. – Ga 6:16; Mo1 32:28; ApS 4:10; Ro 9:6.

• Isumaqatigiissummut illerfiusaq.

  Illerfiusaq qisummik akaciemik kuultimik qallikkamik sanaaq. Taanna toqqup guutisiorfiup Illernar­nerpaartaani kingusin­nerusukkullu guutisiorfiup Saalumuumit sananeqartup Illernar­nerpaartaani inissisimavoq. Kuultimik matoqarpoq, kerubillu marluk imminnut sammisut qulaaniipput. Pingaarnertut iluaniipput inassutit qulit allassimaffii ujaraasut marluk. – Mo5 31:26; Ku1 6:19; He 9:4.

• Isumaqatigiissut; angeruseq.

  Aalajangersimasumik iliuuseqarnissaq iliuuseqan­nginnis­sarluunniit pillugu Guutip inuillu inuilluunniit illuatungiliuttut akornganni isumaqatigiissut. Ilaannikkut illuatungiliuttoq kisimi piumasaqaatinik eqqortitsisus­saasarpoq (isumaqatigiissut ataasiinnarmut sammisoq, tassa neriorsuut). Ilaannikkut illuatungiliuttut piumasaqaatinik eqqortitsisus­saasarput (illugiilluni isumaqatigiissut). Guutip inunnik isumaqatigiis­suteqarnerata saniatigut Biibilimi aamma inuit, naggueqatigiit, inuiaqatigiit eqimattallu akornganni isumaqatigiissutit eqqaaneqarput. Isumaqatigiissutit sunniuteqangaartut ilaat tassaapput Guutip Aaperaamik, Daavimik, inuiaqatigiinnik Israalikkunnik (Moorsisip inatsisai tunngavigalugit isumaqatigiissut) Guutillu Israalianik (isumaqatigiissut nutaaq) isumaqatigiis­suteqarnera. – Mo1 9:11; 15:18; 21:27; Mo2 24:7; Na2 21:7; Lu 22:29; ApS 3:25; Ko2 3:6; He 8:6.

• Itinersuaq.

  Grækerisut oqaatsimit abyssos-imit, ‘itinersior­neqarsin­naanngitsumik’ imaluunniit ‘nateqan­ngitsumik’ isumalik. Grækerisut Allakkani Illernartuni parnaarus­saaqqaffimmut parnaarus­saaqqanermul­luunniit atorneqartarpoq. Aamma ilivermik isumaqarsinnaavoq. – Lu 8:31; Ro 10:7; Sq 20:3.

J

• Jaaku.

  Iisaap Rebekkallu ernerat. Kingusin­nerusukkut Guutip Israalimik atserpaa. Jaaku Israalikkunnut (kingusin­nerusukkut juutinik taaneqar­talersunut) ittunngorpoq. Aqqaneq-marlunnik erneqarpoq, taakku kinguaavilu tassaalerput Israalikkut naggueqatigiivi aqqaneq-marluk. Ateq Jaaku inuiaqatigiinnut Israalikkunnut tunngatillugu atorneqartarpoq. – Mo1 32:29; Mt 22:32.

• Jehova.

  Nunarsuup nutaanngor­nissaanik nutsikkami ateq “Jehova” Grækerisut Allakkani Illernartuni 237-riarlugu atorneqarpoq. Guutip atiata allanneqar­nissaanik aalajangiussaq uppernarsaatinik ukuninnga tunngaveqarpoq:

  1. 1. Hebræerisut Allakkani Illernartuni Jiisusip apustiliisalu nalaanni atorneqartuni tamani tetragrammi (tassa Guutip atia hebræerisut aappersarissat sisamat יהוה atorlugit allassimasoq) allassimasarpoq.

  2. 2. Jiisusip apustiliisalu nalaanni tetragrammi Hebræerisut Allakkat Illernartut grækerisuun­ngortin­neqarneranni aamma allassimasarpoq.

  3. 3. Grækerisut Allakkani Illernartuni allassimavoq Guutip atia Jiisusip allanut eqqaakulasarlugulu ilisimaneqalersikkaa. – Joh 17:6, 11, 12, 26.

  4. 4. Grækerisut Allakkat Illernartut isumassarsisitaanikkut Hebræerisut Allakkanut Illernartunut ilanngun­neqarmata eqqumiissaaq Jehovap atia atorunnaariataar­neqarpat.

  5. 5. Guutip atia naalisarlugu Grækerisut Allakkani Illernartuni allassimasarpoq. – Sq 19:1, 3, 4, 6.

  6. 6. Juutit allagaatitoqaannit ersersin­neqarpoq juutit kristumiun­ngortut Guutip atia allakkaminni atortaraat.

  7. 7. Grækerisut Allakkani Illernartuni Hebræerisut Allakkanit Illernartunit issuaanerni Guutip atia atorneqar­tarnerata ilimanarnera Biibilimik ilisimatuut ilaasa isumaqatigaat.

  8. 8. Biibilini oqaatsinut 100-nit amerlanerusunut nutsikkani Guutip atia Grækerisut Allakkani Illernartuni allanneqartarpoq.

  Taamaattumik qularutis­saanngilaq Guutip atiata, Jehovap, Grækerisut Allakkani Illernartuni allanneqarnissaa tunngavis­saqarluartoq. Nunarsuup nutaanngor­nissaanik nutsikkamik nutserisut taamatorpiaq iliorput. Guutip atia ataqqingaarlugulu allassimaq­qaarfinni allassimasunik minitaqar­naveersaartarput. – Sq 22:18, 19.

• Juuda.

  Jaakup nuliaminit Leamit ernertaavisa sisamaat. Jaakup toqulerluni kunngip pissaasup naalakkersuiuartussap Juudap kinguaavineersuunissaa siulittuutigaa. Jiisusi nunarsuarmut pigami Juudamik siuaasaqarpoq. Ateq Juuda naggueqatigiinnut kingusin­nerusukkullu kunngeqarfimmut Juudamik taaneqartumut atorneqarpoq. – Mo1 29:35; 49:10; He 7:14.

• Juuti.

  Israalip naggueqatigiivisa quliusut kunngeqarfiata ajorsar­titaanerata kingorna inummut Juudap naggueqatigiivineersumut taaguutaasoq. (Ku2 16:6) Babylonnimi tigusaaq­qanerup kingorna Israalip naggueqatigiivinit assigiin­ngitsuneersunut Israalimut utertunut atorneqar­talerpoq. (Ezr 4:12) Kingusin­nerusukkut Israalikkut inuiaqatigiinnit allanit immikkoor­tinniarlugit nunani tamalaani atorneqar­talerpoq. (Est 3:6) Apustilip Paulusip sumiuussutsip kristumiut ilagiivini pingaaruteqan­nginnera tunngavilersoramiuk taaguut assersuutaasumik aamma atorpaa. – Ro 2:28, 29; Ga 3:28.

• Juutit eqqartuus­siviisa qullersaat.

  Jiisusip nalaani eqqartuussiviit qullersaat Jerusalem­mimiittoq 71-inik ilaasortalik. Palasiuneq, palasiunerusimasut, palasiunerup ilaqutai, utoqqaanertat, naggueqatigiinni ilaqutariinnilu ittuusut allakkanillu ilisimasut taakkua ilagaat. – Mk 15:1; ApS 5:34; 23:1, 6.

K

• Kaajaluisaq; silarleq.

  Toqqup guutisiorfiup silataa ungaluler­neqarsimasoq, kingusin­nerusukkullu guutisiorfiup pingaarnertut illorsuata silataa qarmarsuarnik ungaluler­neqarsimasoq. Pilliutinik ikikkaavik toqqup guutisiorfiup silarlianiippoq guutisiorfiullu qarmarsuallip silarlianiilluni minnermi. Biibilimi aamma kaajaluisat illunut illorsuarnullu tunngatillugu eqqaaneqarput. – Mo2 27:9; Ku1 7:12; Mt 26:3; Mk 15:16; Sq 11:2.

• Kaasari.

  Ilaqutariit Romamiut atiat Romami kaasarinut taaguutin­ngortoq. Aggustusi, Tibeeriusi aamma Claudiusi atiisigut Biibilimi eqqaaneqarput, Nero atiagut eqqaaneqan­ngikkaluartoq taaguut tassunga aamma atorneqarpoq. Grækerisut Allakkani Illernartuni “kaasari” aamma pisortat oqartus­saasuinut naalagaaf­fimmulluunniit atorneqarpoq. – Mk 12:17; ApS 25:12.

• Kaasarimik paarsisut.

  Sakkutuut Romamiut Romami kaasarimik paarsisut. Kaasarimik tapersersuinermut pissaaneerutsitsinermul­luunniit tunngatillugu kaasarimik paarsisut piffissap ingerlanerani politikkikkut pissaaneqangaalerput. – Flp 1:13.

• Kaldeamiut.

  Inuiaqatigiit kuussuit Tigrisip Eufratillu siammarlutik naapiffiisa eqqaanni najugaqartut. Itsaq Kaldeamiut nunaanni Uri, Aaperaap peroriartorfia, illoqarfiit pingaar­nersaraat. – ApS 7:4.

• Kanngut­taatsuliorneq.

  Grækerisut oqaatsimit aselgeia-mit aallaavilik. Oqaaseq Guutip inatsisaanik ingasattumik unioqqutitsinernut isiginnit­taatsimullu naalannginnermik sapiiserpal­laarnermillu ersersitsisumut atorneqartarpoq. Kanngut­taatsuliortoq oqartus­saassutsimik, inatsisinik najoqqutas­sianillu ataqqin­ninnginnermut allaallu suusupagin­ninnermut takussutis­saasumik isiginnit­taaseqarpoq. Matumani pineqan­ngillat eqqunngitsuliornerit annikin­nerusut. – Ga 5:19; Pe2 2:7.

• Karrertaajaaneq; karrertaajaaffik.

  Karrit kanaartaannit qalipaannillu avissaar­titernerat; sumiiffik taama suliaqarfik. Qisuminermik anaalerilluni karrertaajaasoqartarpoq, karrertaajagassalli amerlagaangata qamutit sequtserutit uumasunik qimuttullit atorneqartarput. Karrit karrertaajaaffimmut, qattunermut ammalortumik toqqissulimmut anorsaarfiusartumut, iliorariarlugit qamutinik karrertaajar­neqartarput. – Mo3 26:5; Es 41:15; Mt 3:12.

• Kerubit.

  Inngilit qaffasissumik inissisimaffillit immikkut ittunik suliassaqartartut. Serafinit allaanerupput. – Mo1 3:24; Mo2 25:20; Es 37:16; He 9:5.

• Kiggitsivik.

  Pillakkanik aalajangiinermut atorneqartartoq. Atortut ilaat isikkanik taamaallaat aalajangiisarput allallu timimut qasunartumik, soorlu isikkat, assaat qungatsillu sukaterun­nerisigut, aalajangiisarlutik. – Jr 20:2; ApS 16:24.

• Kipineqarsimaneq.

  Angutip kinguaas­siutaata nuuata amiata peerneqarsimanera. Aaperaat kinguaavilu kipineqar­tarnissamik piumaffigineqarput, tamannali kristumiunut piumasaqaataanngilaq. Aamma assigiin­ngitsutigut assersuutitut atorneqartarpoq. – Mo1 17:10; Ko1 7:19; Flp 3:3.

• Kori.

  Panertunik imerpalasunil­luunniit uuttuut. Batimik uuttuutip missinger­neqarnera naapertorlugu kori ataaseq 220 liiteriuvoq. – Ku1 5:25; Lu 16:7, q.a.i.

• Kristumiu.

  Guutip siulersuineratigut Jiisusip Kristusip malinnittaanut taaguutaalersoq. – ApS 11:26; 26:28.

• Kristusi.

  Jiisusip taaguutaa grækerisut oqaatsimit Christos-imit, hebræerisut oqaatsimut ‘Missiarsimik’, imaluunniit ‘Tanitamik’, nutserneqar­tartumut assingusoq. – Mt 1:16; Joh 1:41.

• Kristusimik akerlilersuisoq.

  Grækerisut oqaaseq marloqiusamik isumaqarpoq. Kristusimik akerlilersuisoq pineqarsinnaavoq. Aamma Kristusiunerartoq, Kristusip inissisimaffianik arsaarin­ninniartoq, pineqarsinnaavoq. Inuit, peqatigiiffiit eqimattal­luunniit sallullutik Kristusimut sinniisuunerartut, Missiarsiunerartut imaluunniit Kristusimik ilinniar­titaanillu akerlilersuisut tamarmik pissutis­saqarluartumik Kristusimik akerlilersuisutut taaneqarsin­naapput. – Jo1 2:22.

L

• Legiuuni.

  Itsaq Romamiut sakkutuui legiuunimik taaneqartut 4.000-t 6.000-llu akornganni amerlas­suseqartarput. Biibilimi oqaaseq ‘legiuuni’ atorneqaraangat amerlasoorpassuit pineqartarput. – Mt 26:53; Mk 5:9; Lu 8:30.

• Leptoni.

  Grækerisut Allakkat Illernartut allanneqarnerisa nalaanni juutit aningaasaataat minnerpaaq kanngussak imaluunniit kanngussaasaq. – Mk 12:42, q.a.i; Lu 21:2, q.a.i.

• Levi; Levikkuusoq.

  Jaakup nuliaminit Leamit ernerisa pingajuat; aamma naggueqatigiit taaguutaat. Levip erneri pingasut Levikkut immikkoortuinut pingasunut siuaasan­ngorput. Ilaannikkut oqaatsimi “Levikkut” naggueqatigiit pineqartarput, amerlaner­tigulli Aaronnip kinguaavi palasiusut pineqarneq ajorput. Naggueqatigiit Levikkut nunami neriorsuutigisami nunaammik tunineqan­ngillat, naggueqatigiilli allat nunaatissatut pissarsiaanni illoqarfinnik 48-nik tunineqarput. – Mo5 10:8; Na1 5:27; He 7:11.

M

• Makedonia.

  Grækenlandip avannaatungaani nunap immikkoortua Alexanderersuup nalaani nuimalersoq Romamiullu tiguaanerisa tungaanut namminersortoq. Apustili Paulusi Europamut tikeraaq­qaarmat Makedonia Romamiunit nunasiaatigineqarpoq. Paulusi pingasoriarluni Makedoniamut tikeraarpoq. – ApS 16:9.

• Mannat.

  Israalikkut ukiuni 40-ni inoqajuitsumiin­nerminni pingaarnertut nerisaat Jehovameersut. Ulloq qasuersaarfik minillugu ullaat tamaasa tupinnar­tuliornikkut nunami kanernerup ataaniilertarput. Israalikkut takoqqaaramikkit oqarput: “Suunuku?”, imaluunniit hebræerisut: “Man hu?” (Mo2 16:13-15, 35) Jiisusip aamma mannat assersuutitut eqqartorpai. – Joh 6:49, 50.

• Marriortoq.

  Marraq atorlugu qummuat­taliortartoq, puugutarsualiortartoq immersagalior­tartorluunniit. Marriortumut hebræerisut oqaaseq nutsiin­navillugu ‘ilusilersuisumik’ isumaqarpoq. Marriortup marrarmik ilusilersuisarnera Jehovap inunnut inuiaqatigiinnullu ataasiakkaanut kisimi oqartus­saaneranut assersuutitut atorneqakulasarpoq. – Es 64:7; Ro 9:21.

• Meediamiut.

  Inuiaqatigiit Jafetip ernerata Madajip kinguaavi. Iranip qatsissuanut qaqqartuumut, Meediamik taaneqartumut, nunassipput. Meediamiut ukiumi 33-mi Kr.in.king. ullormi piinsimi Jerusalemmimi najuupput. – ApS 20:16.

• Miini.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni miini ataaseq drakmanik 100-nik naleqarpoq 340 gramminillu oqimaas­suseqarluni. – Lu 19:13.

• Minguitsuuneq.

  Oqaaseq taanna Biibilimi timikkut minguitsuus­sutsimut atorneqaan­narnani aamma ileqqus­satigut anersaakkullu mingunnartunik, ajoqutaasunik aserorsaataasunillu sammisaqan­ngilluin­narnermut kiisalu ajoquteqaler­naveersaarnermut mingutsin­neqarnaveersaar­nermullu aamma ajoquteqarun­naarnermut minguitsuujun­naarnermullu atorneqartarpoq. Moorsisip inatsisaani oqaaseq ileqqulersuutit malillugit minguersarnermut atorneqartarpoq. – Mo3 10:10; Ts 51:9; Mt 8:2; Ko1 6:11.

• Minguttooq; minguttuujuneq.

  Timikkut minguttuujunermut ileqqoris­saarnerluunniit pillugu inatsisinik unioqqutitsinermut innersuus­sutaasinnaavoq. Biibilimili Moorsisip inatsisai naapertorlugit akuerineqarsin­naanngitsunut minguttuunul­luunniit tunngatillugu atorneqar­nerusarpoq. (Mo3 5:2; 13:45; Mt 10:1; ApS 10:14; Ef 5:5) – Takuuk MINGUITSUUNEQ.

• Missiarsi.

  Hebræerisut oqaatsimit ‘tanitamik’ isumalimmit aallaavilik. “Kristusi” grækerisut oqaatsimit aamma taama isumalimmit aallaaveqarpoq. – Da 9:25; Joh 1:41.

• Moolokki.

  Ammonikkut guutiat. – ApS 7:43.

• Moorsisip inatsisai.

  Ukiumi 1513-imi Kr.in.si. Siinaajip inoqajuitsuani Jehovap Moorsisi aqqutigalugu inatsisit Israalikkunnut tunniussai. Biibilip atuagartai siulliit tallimat Moorsisip inatsisaanik taaneqakulasarput. (Mt 5:17; Lu 24:44) Oqaaseq “inatsisit” mikisumik naqinneqaraangat Moorsisip inatsisaani inatsit inatsim­miluunniit najoqqutassiaq pineqarsin­naasarpoq. – Mo4 15:16.

• Myrra.

  Gummiharpiksi tipigissoq orpikkanit kapinartunit orpeeqqanil­luunniit Commiphora-mik taaneqar­tartunit pisoq. Uulia illernartumik tanissinermi atorneqartartoq myrramik akoqartarpoq. Myrra atisanut siniffinnullu tipigis­saatitut atorneqartarpoq. Aamma uuliamut tagiartuinermi atorneqar­tartumut, timimut tarngutinut viinnimullu silaarus­saatitut akulerun­neqartarpoq. Myrra aamma toqusut timaannik ilisinissamut piareersaanermut atorneqartarpoq. – Mo2 30:23; Us 7:17; Mk 15:23; Joh 19:39.

N

• Naalakkap unnukkorsior­titsinera.

  Jiisusip toquneranik eqqaaniaalluni nereqatigiinneq. Unnummi tassani iffiaq-qaqortoq seernarsaateqan­ngitsoq viinnilu, Kristusip timaanut aavanullu assersuutaasut, atorneqartarput. Kristumiut Biibilimi taama nallius­sisarnissamik peqquneqarmata ‘eqqaaniaanermik’ taaneqar­tarnera naleqquppoq. – Ko1 11:20, 23-26.

• Naapertuil­luarneq.

  Biibilimi Guutip eqqortut eqqunngitsullu pillugit najoqqutassiaa naapertorlugu eqqortumut atorneqartarpoq. – Mo1 15:6; Mo5 6:25; Sf 2:3; Mt 6:33.

• Naazaratsimiu.

  Jiisusip illoqarfimmit Naazaratsimit pisuunini pissutigalugu taaguutaa. Hebræerisut oqaatsimut Esaja 11:1-imi ‘naanermik’ nutserneqartumut assingugunarpoq. Kingusin­nerusukkut aamma Jiisusip malinnittaanut atorneqarpoq. – Mt 2:23; ApS 24:5.

• Naggatissap nalaa.

  Saatanip aqutseriaasiata suujunnaarsitaanissaa sioqqutilaarlugu piffissaq aalajangersimasoq. Tamanna Kristusip najuunnerata nalaani pissaaq. Inngilit Jiisusimit siulersor­neqarlutik “ajortut naapertuil­luartunit avissaar­tissavaat” suujunnaarsil­lugillu. (Mt 13: 40-42, 49) Jiisusip ilinniar­titaasa ‘naggatissap nalaa’ qaqugu nalliutis­sanersoq paaserusuppaat. (Mt 24:3) Jiisusip qilammut utinngin­nermini malinnitsini piffissap tamatuma nalaata tungaanut najorniarlugit neriorsorpai. – Mt 28:20.

• Najuunneq.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni allassimaffiit ilaanni oqaatsimi tassani Jiisusip Kristusip Missiarsitut kunngin­ngortin­neqarnerminiit naggatissap naangajalernerata tungaanut takussaanani kunngisut najuunnera pineqartarpoq. Kristusip najuunnera tassaagin­nanngilaq tikiuteriarluni aallapallanneq, piffissaavorli sivisulaartoq aalajangersimasoq. – Mt 24:3.

• Nakkutilliisoq.

  Angut pingaartumik ilagiinnik nakkutil­liinissamut paarsinis­samullu akisussaasoq. Grækerisut oqaaseq episkopos illersuilluni nakkutil­liinermik isumaqarpoq. Oqaatsit “nakkutilliisoq” aamma “utoqqaanertaq” (presbyteros) kristumiut ilagiivini inissisimaffimmut ataatsimut innersuus­sutaapput. Oqaatsimi “utoqqaanertaq”-mi toqqakkap inersimal­luarnera pineqartarpoq oqaatsimilu “nakkutilliisoq”-mi toqqarneqarnermi pisussaaf­figilikkat pineqar­tarlutik. – ApS 20:28; Ti1 3:2-7; Pe1 5:2.

• Nalitsinni pissutsit.

  Grækerisut oqaaseq aion nutsiin­navillugu ‘nalaanik’ isumaqarpoq, kisianni aamma piffissami aalajangersimasumi pissutsit ilisarnaataannik isumaqarsinnaavoq. Nunarsuarmi pissutsit ataatsimut isigalugit Guutimullu kiffartun­ngitsut inooriaasiat Biibilimi ima eqqartor­neqarput: “Nalitsinni pissutsit.” (Ti2 4:10; Mt 13:22) Moorsisip inatsisai tunngavigalugit isumaqatigiissut iluaqutigalugu Guutip pissutsit nutaat, Israalikkut juutilluunniit nalaannik taaneqarsinnaasut, atuutilersippai. Jiisusi Kristusi akiliutitut utertitsis­sutitut imminut pilliutigigami pissutsinik nutaanik, kristumiut tanitat ilagiivinut tunnganerusunik, atuutsitsiler­nissamut Guutimit atorneqarpoq. Tamanna pissutsit nutaat, Moorsisip inatsisai tunngavigalugit isumaqatigiissummi siumut assersuutaasut, aallaqqaataannut ilisarnaataavoq. – Mt 24:3; Mk 4:19; Ro 12:2; Ko1 10:11.

• Nalunngeqatiginnissut.

  Inuit suup eqqortuuneranik eqqunngitsuuneranillu, qanoq iliortariaqarnermik iliortariaqan­nginnermillu, misigisaat. Grækerisut oqaaseq Biibilimi atorneqartoq nutsiin­navillugu nammineq pilluni paasisimasaqarnermik isumaqarpoq. Tassa eqqunngitsuliornerup kingorna nalunngeqatigin­nissutitta isornar­torsiorlutaluunniit unnerluutigisin­naavaatigut eqqortulior­nerulluunniit kingorna imminut iluarisimaartutut misigitis­sinnaalluta. Aamma aalajangiinerloqqunata mianersoq­qusinnaavaatigut. – Ro 2:14, 15; 9:1.

• Nappaassuaq toqoraataasoq.

  Nappaat sunaluunniit tuniluuttoq nappaalanertut siaruaas­sinnaasoq toqoraataasorlu. – Lu 21:11.

• Naqissut.

  (Amerlanertigut marrarnut naqitsivis­sianulluunniit) naqitsit piginnit­tuunermut, tutsuiginas­sutsimut isumaqatigiis­summulluunniit takussutissaasoq. Itsaq naqissut mattusuujusarpoq (ujaqqamik, nagguaatsup tuugaavanik qisummil­luunniit sanaajusarpoq) mumisitanik naqinnilik ilusilil­luunniit. Naqissut tutsuiginas­sutsimut, piginnit­tuunermut, toqqortamut isertuk­kamulluunniit takussutaasutut assersuutitut atorneqartarpoq. – Joh 6:27; Ef 1:13; Sq 5:1; 9:4.

• Nardusi.

  Uulia aappalualuttoq tipigissoq akisooq naasumit nardusimit (Nardostachys jatamansi-mit) piiarneqartartoq. Nardusi akisummat uulianik akikinnerusunik akuneqakulasarpoq ilaannikkullu uulia nardusiutit­tuusaarlugu tuniniar­neqartarluni. Makkorsili Johannesilu allapput “nardusivik” Jiisusimut atorneqartoq. – Mk 14:3; Joh 12:3.

• Nassuk.

  Uumasut nassui imerfittut, uuliaasivittut, pilikkiisivittut, pinnersaasivittut, nipilersuutitut qarlortaatitul­luunniit kalerrisaarutitut atorneqartarput. (Sa1 16:1, 13; Ku1 1:39; Ez 9:2) “Nassuk” nukittus­sutsimut, tiguaanermut ajugaanermullu assersuutitut atorneqartarpoq. – Mo5 33:17; Mi 4:13; Lu 1:69.

• Nisani.

  Babylonnimi tigusaaq­qanerup kingorna abibimut, juutit upperisarsiornikkut qaammatisiutaanni qaammammut siullermut qaammatisiutillu upperisarsiutaan­ngitsut naapertorlugit qaammatit arfineq-aappaannut, taaguut nutaaq. Ullutsinni nisani tassaavoq marsip qiteqqun­neraniit apriilip qiteqqun­neranut. (Ne 2:1) Juutit qaangiiffiat nisanip 14-ianni nallius­sineqartarpoq, aamma ullormi tassani Naalakkap unnukkorsior­titsinera Jiisusimit Kristusimit pilersin­neqarpoq. (Lu 22:15, 19, 20) Ulloq taanna qisummik naalliutsitsiviliami toqunneqarpoq. – Lu 23:44-46.

• Nutaarsiassat nuannersut.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni Guutip kunngeqarfia Jiisusimullu Kristusimut uppernikkut aniguisitaaneq pillugit nutaarsiassat nuannersut. – Lu 4:18, 43; ApS 5:42; Sq 14:6.

O

• Orpik inuussutaasoq.

  Orpik naatsiivimmi Edenimiittoq. Biibilimi allassimanngilaq inerititaa immini naassaan­ngitsumik inuuneqalersitsisinnaasoq. Inerititaanilli nerinissamut Guutimit akuerisaasut naassaan­ngitsumik inuuneqaler­nissaannut orpik qularnaveeq­qutaavoq. Saqqummersitani orpik Guutip inuuinnar­titsisar­neranut assersuutaavoq. – Mo1 2:9; 3:22; Sq 2:7; 22:19.

P

• Palasi.

  Guuti sinnerlugu inuiaqatigiinnut kiffartuus­saminut sassarnissamut piginnaatitaasoq aamma Guuti inatsisaalu pillugit inuiaqatigiinnik ilitsersuisartoq. Palasit aamma inuiaqatigiit sinnerlugit Guutimut sassartarput pilliutissanik sassaas­sinermikkut inuiaqatigiillu pillugit qinnussinikkut. Moorsisip inatsisaasa atuutilernerat sioqqullugu ilaqutariinni ittuusoq ilaquttaminut palasitut kiffartortarpoq. Moorsisip inatsisai atuutilermata Aaronnip kinguaavi angutit naggueqatigiinnit Levikkun­neersut palaseqatigiittut kiffartorput. Angutit Levikkut allat ikiortitut kiffartorput. Isumaqatigiissut nutaaq atuutilermat anersaakkut Israalikkuusut inuiaqatigiin­ngorput palasit Jiisusimik Kristusimik palasiunillit. – Mo2 28:41; He 9:24; Sq 5:10.

• Palasit nuimasut.

  Hebræerisut Allakkani Illernartuni oqaatsit taakku ‘palasiunermik’ taaneqarput. Grækerisut Allakkani Illernartuni oqaatsit “palasit nuimasut” palasioqatigiit siulersor­taannut, immaqa aamma palasiunerujun­naarsimasunut palaseqatigiillu 24-t siulersor­taannut, atorneqartarput. – Na2 26:20; Ezr 7:5; Mt 2:4; Mk 8:31.

• Palasiuneq.

  Moorsisip inatsisaani palasini akimanerpaaq inuiaqatigiit sinnerlugit Guutimut sassartartoq palasinillu allanik nakkutilliisoq. Taanna kisimi toqqup guutisiorfiup kingusin­nerusukkullu guutisiorfiup qarmarsuallip Illernar­nerpaartaanut ukiumut ataasiaan­narluni, tassa ullormi saammaan­nartitsivimmi, isersin­naatitaasarpoq. Oqaaseq “palasiuneq” aamma Jiisusimut Kristusimut atorneqarpoq. – Mo3 16:2, 17; 21:10; Mt 26:3; He 4:14.

• Paratiisi.

  Naatsiiviliarsuaq alianaatsoq, naatsiivil­luunniit naatsiiviliarsuartut ittoq. Sumiiffik siulleq taamaattoq tassaavoq Edeni Jehovap inuit aappariit siulliit pillugit pinngortitaa. Jiisusip pinerluttup aappaa qisummik naalliutsitaaffimmi eqqaaniittoq oqaluukkamiuk nunarsuup paratiisin­ngornissaa oqaatigimisaarpaa. Korintimiunut allakkat aappaat 12:4-mi oqaaseq siunissami paratiisimut aamma Saqqummersitat 2:7-imi qilammi paratiisimut innersuus­sutaagunarpoq. – Er 4:13; Lu 23:43.

• Peqqissimineq.

  Oqaaseq Biibilimi inooriaaserisimasaq, eqqunngitsuliat iliuuserin­ngitsuuk­kalluunniit pillugit qamannga pisumik peqqissimilluni isumamik allanngor­titsinermut atorneqartartoq. Ilumoorluni peqqissimineq inerititaqartarpoq, tassa iliuutsinik allannguisitsisarpoq. – Mt 3:8; ApS 3:19; Pe2 3:9.

• Pergamenti.

  Savap, savaasap nersussuaaq­qalluunniit amia allaffis­sianngorlugu suliarineqarsimasoq. Papyrusimit ninnguneruvoq, aamma Biibili pergamentimut allariarlugu imuneqartarpoq. Pergamentit Paulusip Timuutiusimut nassaqqusai tassaasimagunarput Hebræerisut Allakkat Illernartut ilaat. Allakkat imusat Immap Uumaatsup eqqaani nassaat ilaat pergamentimut allanneqarput. – Ti2 4:13.

• Perloqqussut.

  Inuup inuunngitsul­luunniit ajortumik pineqar­nissaanik sioorasaarut nalunaarul­luunniit. Oqaasipilun­nerunanilu kamarujus­suarnerunngilaq. Perloqqusineq amerlanertigut ajortumik pisoqar­nissaanik nalunaarutaasarpoq siulittuutaasarluniluunniit, aamma Guutip inuulluunniit oqartus­saassuseqartup perloqqussutaa siulittuutaasarpoq eqquuttussaq. – Mo1 12:3; Mo4 22:12; Mk 11:21; ApS 23:12; Ro 12:14; Ga 3:10.

• Piareersarfik.

  Ulloq qasuersaarfik aqagukkaangat juutit pisariaqartunik piareersaaf­fiannut taaguut. Ullumikkut talliman­ngornermik taasakkatsinni seqineq tarrikkaangat piareersarfik naasarpoq ullorlu qasuersaarfik aallartit­tarluni. Juutit ulloq unnummiit unnummut naatsorsor­tarpaat. – Mk 15:42; Lu 23:54.

• Pigaartoq.

  Inuit pigisallu ajoquser­neqaqqunagit, unnuakkuunerusoq, paarsisartoq ulorianar­torsior­toqaler­neranilu kalerrisaarisartoq. Inuit illoqarfimmut qanillival­laannginnerini takusin­naajumallugit pigaartut amerlanertigut illoqarfiup qarmarsuini napasulianilu nasittuusarput. Sakkutooq pigaartoq paarsisumik taaneqartarpoq. – Mt 27:65; 28:4.

• Piitsunut tunissuteqarneq.

  Nallittuilluni pisariaqar­titsisumut tunissuteqarneq. Hebræerisut Allakkani Illernartuni toqqaan­nartumik eqqaaneqanngilaq, Moorsisilli inatsisaani Israalikkut piitsunut pisussaaf­feqarnertik pillugu ersaril­luinnartumik ilitsersor­neqarput. – Mt 6:2.

• Pillertat.

  Sullerngit pississaartartut amerlasoorpas­suullutik ingerlaartartut. Moorsisip inatsisaani nerisassatut minguitsutut isigineqarput. Amerlasoorpas­suullutik ingerlaartut aqqusaakkatik tamaasa nerillugillu aserorter­tarmatigit erloqinar­torsior­titsinertut isigineqartarput. – Mo2 10:14; Mt 3:4.

• Pilliivik.

  Nerriveeraasaq, ikikkaavik qaleriis­siarluunniit issumik, ujaqqanik qisummil­luunniit saviminermik qallikkamik sanaaq guutisiornermi pilliuteqarnermut tipigis­saatinil­luunniit ikumatitsinermut atorneqartartoq. Tupermi guutisiorfimmi guutisiorfimmilu qarmarsualimmi inimi saarlermi tipigis­saatinik ikumatitsisarfeeraqarpoq. Taanna qisummik kuultimik qallikkamik sanaajuvoq. Pilliutinik ikikkaavik annerusoq kanngussaasoq guutisiorfiup qarmarsuallip silarlianiippoq. Pilliiviit aamma guutipilus­siornermi nalingin­naapput. – Mo2 39:38, 39; Ku1 6:20; Mt 5:23, 24; Lu 1:11; ApS 17:23.

• Pilliiviup nassuusartai.

  Pilliiviit ilaasa teqeqquini sisamaasuni anillanganerit nassuttut isikkullit. – Mo3 8:15; Ku1 2:28; Sq 9:13.

• Pilliut.

  Guutimut qujamasunneq, pisuunermik nassueruteqarneq attaveqarlualeq­qikkusunnerlu ersersin­niarlugit sassaan­neqartoq. Aabelip nalaaniilli inuit nammineq kajumis­sutsimik pilliutinik assigiin­ngitsunik, soorlu uumasunik, sassaas­sisarput, Moorsisilli inatsisai atuutilermata pilliuteqar­tarnissaq piumasaqaataalerpoq. Jiisusip inuunini pilliutitut naammal­luinnartutut tunniummagu uumasunik pilliuteqar­tarnissaq pisariaaruppoq. Kristumiulli pilliutinik anersaakkut ittunik Guutimut suli sassaas­sisarput. – Mo1 4:4; He 13:15, 16; Jo1 4:10.

• Pilliut ikuallagassaq.

  Uumasoq ilivitsuutillugu Guutimut pilliutitut ikikkaavimmi ikuallan­neqartoq. Guutisiortup uumasoq (nersussuaq angutiviaq, savaasaq angutiviaq, tui quluartartoq tuiluunniit piaraq) tamaat tunniuttarpaa. – Mo2 29:18; Mo3 6:2; Mk 12:33; He 10:6.

• Porneia.

  – Takuuk ATOQATIGIINNIKKUT EQQUNNGITSULIORNEQ.

• Pujoortittagaq tipigissoq.

  Naasup issera panertoq (gummiharpiks) orpinnit orpikkanillu aalajangersimasunit Boswellia-mik taaneqar­tartuneersoq. Ikumatin­neqaraangami tikka tungusun­nittarpoq. Tupermi guutisiorfimmi guutisiorfimmilu qarmarsualimmi tipigis­saammut ikumatitassamut illernartumut akugitin­neqartarpoq. Aamma karrinut pilliutinut Illernartumilu iffianut-qaqortunut illernartunut qaleriiaakkanut tamanut ilineqartarpoq. – Mo2 30:34-36; Mo3 2:1; 24:7; Mt 2:11.

• Pupinneq; pupissoq.

  Amikkut nappaat perulunnartoq. Biibilimi inuit saniatigut aamma atisat illullu pupinnermik eqqugaasarmata oqaaseq “pupinneq” ullumikkut nappaammut pupinnermik taaneqar­tartumut tunngaan­nanngilaq. Inuk pupinnermik eqqugaasoq pupissumik taaneqartarpoq. – Mo3 14: 54, 55; Lu 5:12.

• Puunik atisineq.

  Puut, soorlu karrinut puut, amerlanertigut savaasap meqquinik taartunik ikaartitikkanik sanaajusartut toqusoornermi, aliasunnermi peqqissiminermilu atineqartarput. – Mo1 37:34; Lu 10:13.

Q

• Qaammanniffik.

  Juutit qaammatisiutaanni qaammatit tamarmik ulluisa siullersaat. Qaamman­niffimmi inuit nalliut­torsioqatigiillutik nerersuartarput immikkullu ittunik pilliuteqar­tarlutik. Kingusin­nerusukkut nuna tamakkerlugu pingaarutilittut nallius­sineqar­talermat ullormi tassani inuit sulineq ajorput. – Mo4 10:10; Na2 8:13; Kl 2:16.

• Qaangiiffik.

  Israalikkut Egyptenimit aniguisitaanerat nallius­siniarlugu abibip (kingusin­nerusukkut nisanimik taaneqar­talersup) 14-ianni ukiumoortumik nalliut­torsiorneq. Ullormi tassani savaaraq (imaluunniit savaasaq) toqoriarlugu sianneqartarpoq, aamma naasunik sungarnitsunik akuneqar­tarlunilu iffiamik-qaqortumik seernarsaateqan­ngitsumik illuler­neqartarpoq. – Mo2 12:27; Joh 6:4; Ko1 5:7.

• Qaasiut.

  Seqerngup nuinnginnerani ulloriaavoq kingulliulluni kangiatigut nuisartoq, taamaalillunilu ullup nutaap aallartiler­neranut takussutis­saasartoq. – Pe2 1:19; Sq 22:16.

• Qalipakut.

  Karriup nerineqarsinnaasup qalipakui karrertaajaanermi teqqalatitsinermilu peerneqartartut. Qalipakut naleqan­ngitsunut piumaneqan­ngitsunullu assersuutitut atorneqartarput. – Ts 1:4; Mt 3:12.

• Qamutit.

  Ilaannikkut qamutit marlunnik assakaasullit hestinillu qimuttullit assartuutitut sorsunnermilu atorneqartartut pineqartarput. – Mo2 14:23; Eq 4:13; ApS 8:28; Sq 9:9.

• Qisummik naalliutsitsiviliaq.

  Orpiup kanaartaa nunamut manngussaq pillakkap aalajanger­neqarfia. Inuiaqatigiit ilaanni toqumik pillaanermut aamma/imaluunniit toqungasut timaanik mianersoq­qussutitut kanngunarsaatitul­luunniit nappaanermut atorneqartarpoq. Assyriamiut, sorsunnermi naakkit­taatsutut ilisimaneqartut, tigusatik akussakkut sakissaap tungaanut qisussuarnik inngigissunik kaperiarlugit nivingatit­tarpaat. Juutilli inatsisaat naapertorlugit Guutimik mitaatil­liisutut guutilianil­luunniit pallorfigin­nittutut eqqartuun­neqartut, pinerluttutut maajunnartutut isigineqartut, ujaqqanik milloorlugit periutsil­luunniit allat atorlugit toqunneqaq­qaartarput timaallu toqungasut mianersoq­qussutitut qisunnut, imaluunniit orpinnut, nivinngar­neqartarlutik. (Mo5 21:22, 23; Sa2 21:6, 9) Romamiut ilaannikkut pillagartik qisummik naalliutsitsiviliamut qilersuin­nartarpaat, qilersor­neqartorlu ullorpassuarni naallioreerluni, imerusoreerluni, kaareerluni kiassuullu ataani naallioreerluni toqusarpoq. Pisuni allani, assersuutigalugu Jiisusimik toqutsinermi, unnerluutigineqartup assai isigaalu qisummut naalliutsitsiviliamut kikiattuut­tarpaat. (Lu 24:20; Joh 19:14-16; 20:25; ApS 2:23, 36) Grækerisut oqaaseq stauros qisummik naalliutsitsiviliamik nutserneqartoq orpiup kanaartaanik nunamut manngussamik isumaqarpoq, Jiisusilu taamaattumi toqumik pillarneqarpoq. Grækerisut oqaatsip sanningasulimmik isumaqarsimaneranut uppernarsaatis­saqanngilaq. Guutimik ilisarisiman­ninngitsut sanningasulik Kristusip toqunera ukiunik hundredilik­kuutaanik sioqqullugu upperisarsiornermi ilisarnaatitut atortarpaat. Jiisusip malinnittaasa naalliutsitaasar­nissaannut kanngunarsagaasar­nissaannullu tunngatillugu oqaaseq stauros atorneqarmat oqaatsit “qisummik naalliutsitsiviliaq” grækerisut oqaatsip isumaanut naapertuul­luinnarput. – Mt 16:24; He 12:2.

• Qulerar­terutit.

  Upperisarsiornermut tunnganerusumik 10 procentimik akileraarneq tunissuteqar­nerluunniit. Aamma ‘pissarsiat qulinginik’ ‘isertitallu qulinginik’ tunnius­sinermik taaneqartarpoq. (Ml 3:10; Mo5 26:12; Mt 23:23; He 7:5) Moorsisip inatsisaasa atuunneranni nunap inerititaasa nersutaatillu amerleriarnerisa qulerar­terutaat ukiut tamaasa Levikkunnut tapersiis­sutitut tunniun­neqartarput. Levikkut qulerar­terutit qulerar­terutaat palaseqatigiinnut Aaronnikkunnut tapersiis­sutitut tunniut­tarpaat. Aamma allat qulerar­terutaat tunniun­neqartarput. Isertitat qulinginik tunnius­sisarnissaq kristumiunut piumasaqaataanngilaq.

R

• Romamiut kaasareqarfiata sinniisua.

  Nunasiami Romamiut senatiannit aqunneqartumi kaasarip sinniisua nuimaneq. Inatsisitigut sakkutooqar­nikkullu pissaaneqarpoq. Iliuutsini senatimut nassuiar­tartussaagaluarlugit nunasiami oqartus­saassuseqar­nerpaavoq. – ApS 13:7; 18:12.

S

• Saagorsuaq.

  Annoraamineq ikaartitigaq kerubinik allapalaagalik kusanartoq tupermi guutisiorfimmi guutisiorfimmilu qarmarsualimmi Illernartumik Illernar­nerpaamillu immikkoor­titsisoq. – Mo2 26:31; Na2 3:14; Mt 27:51; He 9:3.

• Saalumuup Torsuusaasaa Sukalik.

  Jiisusip nalaani guutisiorfimmi aqqutissiaq qalialik silarliup annerup kangiatungaaniittoq amerlasuut Saalumuup guutisiorfiata qarmakuisa ilaattut isigisaat. Jiisusi ‘ukiukkut’ tassani pisuppoq, aamma kristumiut siulliit guutisiorumallutik tassani naapittarput. – Joh 10:22, 23; ApS 5:12.

• Saammaas­sinerup matua.

  Isumaqatigiissummut illerfiusap matua. Ullormi saammaan­nartitsivimmi ajortuliat pillugit pilliutit aavat palasiunerup tamatuma saavani serpartartarpaa. Hebræerisut oqaatsip nagguia oqaluut ‘(ajortuliamik) matoorinermik’ immaqaluunniit ‘(ajortuliamik) peersinermik’ isumaqarpoq. Matu kuultivimmik sanaajuvoq, kerubillu marluk isuini inissisimapput. Ilaannikkut ‘saammaaffimmik’ imaluunniit ‘matumik’ taaneqaan­nartarpoq. – Mo2 25:17-22; Na1 28: 11; He 9:5.

• Saatani.

  Hebræerisut oqaaseq ‘akerlilersuisumik’ isumalik. Hebræerisut grækerisullu ilisarsiniutitut taannaasorsiutitut atorneqaraangat Saatani Diaavulu, Guutimik akerlilersuinerpaaq, pineqartarpoq. – Jb 1:6; Mt 4:10; Sq 12:9.

• Sadukiiarit.

  Juutit immikkoor­niaqatigiit nuimasut akimasunik pisuunik palasinillu guutisiorfimmi suliarineqar­tartunut oqartus­saassuseqangaartunik ilaasortallit. Ileqqutoqqanik oqaluttuarsianik amerlasuunik farisiiarinit maleruar­neqartunik farisiiarillu upperisaannik allanik ajattuisuupput. Toqusunik makititsisoqarnissaa inngileqarneralu upperin­ngilaat. Aamma Jiisusimik akerlilersuisuupput. – Mt 16:1; ApS 23:8.

• Sakkutuup atisai.

  Sakkutuup illersuutitut atisai – tassa niaqoror­tinnaveeqqut, sakissakkut saattuaasaq, qiterut, kanaarnaveeqqutit eqqortin­naveeqqullu. – Sa1 31:9; Ef 6:13-17.

• Samaaria.

  Israalimi naggueqatigiit quliusut kunngeqarfianni avannarlermi ukiut 200-t missaanni illoqarfiit pingaar­nersaat, aamma kunngeqarfiup avannarliup nunataata tamarmi taaguutaa. Illoqarfik qaqqami aamma taama taaneqar­tartumi qarmarneqarpoq. Jiisusip nalaani nunap immikkoortua avammut Galiliiap kujammullu Judiiap akorngan­niittoq Samaariamik taaneqartarpoq. Jiisusi angalanermini nunap immikkoortuani tassani amerlanertigut oqaluussineq ajorpoq, ilaannikkulli aqqusaaraangamiuk tassani najugaqartunik oqaloqateqartarpoq. Samaariamiut anersaamik illernartumik tunineqarmata Petrusip kunngeqarfimmut matuersaatit assersuutaasut aappaat atorpaa. – Ku1 16:24; Joh 4:7; ApS 8:14.

• Samaariamiut.

  Taaguut siullermik Israalikkut naggueqatigiivisa quliusut kunngeqarfiannut avannarlermut tunngatillugu atorneqartarpoq, Assyriamiulli 740-mi Kr.in.si. Samaaria tiguarmassuk takornartat Assyriamiunit eqqunneqartut aamma taama taaneqar­talerput. Jiisusip nalaani taaguut naggueqatigiinnut politik­kimulluunniit tunngatin­neqarnani upperisarsiornikkut immikkoor­niaqatigiinnut itsaq Siikemmip Samaariallu eqqaanniittunut tunngatin­neqartarpoq. Aalajangersimasunut tunngatillugu immikkoor­niaqatigiit upperisaat juutit upperisaannit allaanerul­luinnarput. – Joh 8:48.

• Seernarsaat.

  Naqittakkamut pullassaatitut imerpalasumul­luunniit seernarsaatitut akulerun­neqartartoq, pingaartumik naqittakkap seernarsaatillip ilaa tulliani iffiornissamut atugassatut immikkoor­tinneqartoq. Biibilimi ajortimut ileqqorlun­nermullu assersuutitut atorneqar­nerusarpoq, aamma isertortumik tamanullu annguttumik ineriar­tornermut atorneqartarpoq. – Mo2 12:20; Mt 13:33; Ga 5:9.

• Seernarsaateqan­ngitsoq.

  Seernarsaat atornagu iffiugaq. – Mo5 16:3; Mk 14:12; Ko1 5:8.

• Siulersuisuuneq.

  Grækerit oqaasiat ‘siulersuisumik akimasumik’ isumalik. Inuit aalajaatsut ajortip sunniutaanit toqussutaasartunit aniguisillugit inuunermut naassaan­ngitsumut Jiisusip Kristusip siulersuisutut pingaaruteqarluin­nartumik inissisimaf­feqarneranut innersuus­sutaavoq. – ApS 3:15; 5:31; He 2:10; 12:2.

• Siulittuineq.

  Grækerisut oqaaseq siulittuinermik nutserneqartartoq aamma ‘Guutip tusarliussaanik ingerlatitseq­qiinermik’ imaluunniit ‘isumassarsiarititaasumik tusarliinermik’ isumaqarpoq. Tassa tusarliussamik isumassarsisitaasumik, Guutip piumasaanik saqqummersitsinermik oqaluus­sissutigin­ninnermil­luunniit isumaqarpoq. Tusarliussat taamaattut siulittuutinut taamaallaat tunngasariaqan­ngillat. Aamma isumassarsisitaanikkut ileqqoris­saarnissaq pillugu ilinniar­titsinermut Guutillu peqqussutaanut eqqartuus­sutaanul­luunniit tunngasin­naapput. – Ez 37: 9, 10; Da 9:24; Mt 13:14; Ko1 14:24; Pe2 1:20, 21.

• Siulittuisartoq.

  Siunissami pisussanik siulittuisin­naanerartoq. Palasit angakkuartartut, anersaarsiorlutik siulittuisartut, ullorissat najoqqutaralugit siulittuisartut allallu Biibilimi taama eqqaaneqarput. – Mo3 19:31; Mo5 18:11; ApS 16:16.

• Stoikerit isumaliutersortartut.

  Grækerit isumaliutersortartut isumatusaarnerup pinngor­titallu ataqatigiis­sinnerisigut pilluarnerup anguneqarsin­naaneranik upperinnittut. Isumaqarput silatul­luinnartoq anniarnermit inuulluar­nermillu sunnerneqarsin­naanngitsoq. – ApS 17:18.

• Sukaq.

  Sanaami napasoq tamatumun­ngaluunniit assingusoq. Guutisiorfimmi illunilu kunngip Saalumuup sanaani sukat atorneqarput. Grækerisut Allakkani Illernartuni assersuutaasumik tapersersuinermut (Ti1 3:15) inissisimaf­fimmillu peerneqar­tussaan­ngitsumut (Sq 3:12) atorneqartarpoq. – Eq 16:29; Ku1 7:21.

• Sullortooq.

  Oqaaseq naasunut assigiin­ngitsunut masarsunni naasartunut atorneqartartoq. Naasoq Arundo donax amerlanertigut pineqartarpoq. – Mt 27:29; Sq 11:1.

• Synagogi.

  Oqaaseq ‘kattussinermik; katersuunnermik’ isumaqartoq. Allassimaf­finnili amerlanerni illu sumiiffil­luunniit juutit Allakkanik Illernartunik atuffas­sinermut, ilitsersuinermut, oqaluus­sinermut qinunermullu katersuunnermut atortagaat pineqartarpoq. Jiisusip nalaani Israalimi illoqarfiit angilaartut tamarmik synagogeqartarput illoqarfiillu anginerit arlalinnik synagogeqar­tarlutik. – Lu 4:16; ApS 13:14, 15.

• Syria; Syriamiut.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni Syria tassaavoq Romamiut nunasiaataat, tassanilu Antiokia illoqarfiit pingaar­nersaraat. Hebræerisut Allakkani Illernartuni Syria (aamma Aramimik taaneqartoq) assigerluin­nangajappaa. Syriami kaasarip sinniisuata Palæstina tamaat oqartus­saaffigaa. – Lu 2:2; ApS 18:18; Ga 1:21.

• Syrtisi.

  Afrikap Avannaani Tunesiap Liibyallu sineriaanni iterlarujussuit marluk ikkatsut. Ikkarluit sioraannaasut tinittarnera ulittarneralu pissutigalugit allanngorar­tuarmata itsaq umiartortut tassuunaar­nissartik merserisarpaat. – ApS 27:17.

T

• Talenti.

  Hebræerit oqimaas­sutsimut aningaasallu nalinginik uuttueriaasiat annerpaaq. Talenti ataaseq 34,2 kiiluuvoq. Grækerit talentiat minneruvoq 20,4 kiiluullunilu. – Na1 22:14; Mt 18:24.

• Tanissineq.

  Hebræerisut oqaaseq ‘imerpalasumik tanissinermik’ isumaqarpoq. Uulia inummut atortumul­luunniit immikkut ittumik kiffartornermut immikkoor­tinneqartumut atorneqartarpoq. Grækerisut Allakkani Illernartuni oqaaseq aamma qilaliar­nissamik neriuuteqartutut toqqakkat anersaamik illernartumik kuineqar­nerannut atorneqarpoq. – Mo2 28:41; Sa1 16:13; Lu 4:18; ApS 10:38; Ko2 1:21.

• Tarneq.

  Hebræerisut oqaaseq nefesh grækerisullu oqaaseq psyche Biibilini amerlanerni taama nutserneqartarput. Oqaatsit taakkua Biibilimi atorneqar­tarnerisa misissor­neranni ersarissivoq (1) inunnut, (2) uumasunut imaluunniit (3) inuup uumasul­luunniit uumassuseqar­neranut innersuus­sutaasartut. (Mo1 1:20; 2:7; Mo4 31:28; Pe1 3:20, q.a.i.) Upperisarsiornermut tunngas­sutilinni assigiin­ngitsuni oqaatsip “tarnerup” atorneqar­tarneranit allaanerul­luinnartumik Biibilimit ersersin­neqarpoq oqaatsit nefesh aamma psyche pinngor­titanut nunarsuarmiittunut tunngatillugu atorneqaraangata timillit, tigussaasut, takussaasut toqusus­saasullu pineqartartut. Nutsikkami matumani hebræerisut grækerisullu oqaatsit taakku allassimaffiit ataqatigiinnerisa isumaat apeqqutaatillugu nutserneqartarput. Amerlanertigut oqaatsit ukununnga tunngasut atorneqartarput: “Inuuneq”, “pinngortitaq”, “inuk” imaluunniit “uanga” (taggisip taartaa “-nga”). “Tarneq” eqqaaneqaraangat amerlanertigut quppernerup ataani ilanngus­saqartarpoq. Oqaaseq “tarneq” allassimaffinni qupperneril­luunniit ataanni ilanngussani atorneqaraangat qulaani nassuiaatit tunngavigalugit paasineqar­tassaaq. Tarneq tamakkerlugu iliuuseqarneq tassaavoq ilumoorluni, qamannga pisumik tamakkiisumillu iliuuseqarneq. (Mo5 6:5; Mt 22:37) Allassimaffiit ilaanni hebræerisut grækerisullu oqaatsit taakku pinngortitat uumassuseqartut kissaataannut piumasaan­nulluunniit innersuus­sutaasin­naasarput. Aamma toqungasumut toqusul­luunniit timaanut innersuus­sutaasin­naapput. – Mo4 6:6; Us 23:2; Es 56:11; Hg 2:13.

• Tartarussi.

  Grækerisut Allakkani Illernartuni Nooap nalaani inngilit naalanngitsut parnaarussatut nikanarsagaallutik igitaanerat. Petrusimit allakkat aappaat 2:4-mi oqaluut tartaroo “inngilit ajortuliortut” Guutimik ilisarisiman­ninngitsut upperisarsiornikkut oqaluttualiaannut Tartarussimut (tassa guutinut minnerusunut parnaarus­sivimmut taartumut nunap iluaniittumut) igitaanerannut tunnganngilaq. Oqaaserli Guutimit nikanarsagaanerannut tunngavoq. Qilammi inissisimaffitik immikkullu pisinnaatitaaffitik annaavaat, aamma Guutip siunertaanik alutornaqisumik ilisimasaqarun­naarlutik isumakkut taarnersuarmut itisuumut pisinneqarput. Naalakkersuisortik, Saatani Diaavulu, peqatigalugu qaqugorsuarmut suujunnaarsitaanissaat Biibilimi ersersin­neqarmat siunissaat aamma taartuuvoq. Taamaattumik Tartarussi tassaavoq inngilit pikitsitsisut nikanarsagaallutik inissisimaf­figisin­naasaanni appasin­nerpaaq. Saqqummersitat 20:1-3 “itinersuaq” eqqaaneqartoq assiginngilaa.

• Taseq innerusoq.

  Sumiiffik assersuutaasoq ‘innermik ikuallas­saammillu ikumasoq’, aamma ‘toqup aappaanik’ taaneqartoq. Ajortuliortartut peqqissimin­ngitsut, Diaavulu allaallu toqu Iliverlu (imaluunniit Hadesi) tassunga naloriun­neqassapput. Pinngortitaq anersaajusoq aamma toqu Iliverlu, innermik ikuallan­neqarsin­naanngitsut, eqqaaneqarmata taseq qaqugorsuarmut naalliutsitsinermut assersuutaanani naassaan­ngitsumik suujunnaarsitsinermut assersuutaasimassaaq. – Sq 19:20; 20:14, 15; 21:8.

• Teqeqqumi ujarak.

  Ujarak teqeqqumiittoq, qarmat marluk naapiffianni atassutitut pingaarutilik. Ujarak pingaarneq tunngavimmi ujaraavoq teqeqqumiittoq. Ujarak mattusooq illorsuarni tamanit iserfigineqarsin­naasuni illoqarfiullu qarmarsuini atorneqartarpoq. Oqaaseq nunarsuup tunngaviler­neqarneranut assersuutitut atorneqarpoq. Aamma kristumiut ilagiivisa, anersaakkut illutut eqqartor­neqartut, ‘tunngavianni’ Jiisusi ‘ujaqqatut teqeqqumiittutut’ taaneqarpoq. – Ef 2:20; Jb 38:6.

• Tipigis­saammik pujoortitsiviit.

  Atortut kuultimik, sølvimik kanngus­sammilluunniit sanaat tupermi guutisiorfimmi guutisiorfimmilu qarmarsualimmi tipigis­saammik pujoortitsinermut aamma aamarsuarnik pilliivim­miittunik qullilerfiullu kuultiusup iperaanik ikumasimasumik peersinermut atorneqartartut. Aamma aamaasivimmik taaneqartarput. – Mo2 37:23; Na2 26:19; He 9:4.

• Tipigissaat ikumatitassaq.

  Kutsunnik tarngutinillu tipigissunik akuugaq arriitsumik ikuallalluni nungukkiar­tortartoq. Tupermi guutisiorfimmi guutisiorfimmilu qarmarsualimmi tipigissaat ikumatitassaq immikkut ittoq sisamanik akoqartarpoq. Illernartumi tipigis­saatinik ikumatitsisarfimmi ullaakkut unnuakkullu ullormilu saammaan­nartitsivimmi Illernar­nerpaami ikumatin­neqartarpoq. Guutip kiffaasa aalajaatsut qinnutaannut iluarineqartunut assersuutitut atorneqarpoq. Kristumiut guutisior­nerminni tamatuminnga atuisar­nissaat piumasaqaataanngilaq. – Mo2 30:34, 35; Mo3 16:13; Sq 5:8.

• Toqusunik makititsineq.

  Grækerisut oqaaseq anastasis nutsiin­navillugu ‘nikuinnermik; makinnermik’ isumaqarpoq. Biibilimi toqusunik makititsinerit qulingiluat, soorlu Jehovap Guutip Jiisusimik makititsinera, eqqaaneqarput. Elia, Eliisa, Jiisusi, Petrusi Paulusilu toqusunik aamma makititsipput, Guutilli pissaaneratigut makititsinerat Biibilimit erseqqis­sarneqarpoq. Nunarsuarmi “toqusunik naapertuil­luartunik naapertuil­luanngitsunillu” makititsinissaq Guutip siunertaanut pingaaruteqarluinnarpoq. (ApS 24:15) Biibilimi aamma qilammut makititsineq, ‘toqusunik makititsinermik siullermik’ taaneqartoq, eqqaaneqarpoq. Tamatumani Jiisusip qatanngutai anersaamik illernartumik taninneqartut makitin­neqarput. – Sq 20:5, 6; Joh 5:28, 29; 11:25; Flp 3:11.

• Trompeti.

  Qarlortaat saviminermik sanaaq kalerrisaarinermut nipilersor­nermullu atorneqartartoq. Jehovap eqqartuus­sutaanik nalunaaruteqar­toqaraangat arlaannil­luunniit pingaarutilimmik pisoqaraangat assersuutaasumik trompetimik qarlortar­toqartarpoq. – Ko1 15:52; Sq 8:2–11:15, q.a.i.

• Tunussineq.

  Grækerisut oqaaseq (apostasia) oqaluummik nutsiin­navillugu ‘qimagunnermik’ isumaqartumik aallaaveqarpoq. Taggit ‘sumigin­naanermik, qimagunnermik, tunussinermik pikitsitsinermil­luunniit’ isumaqarpoq. Grækerisut Allakkani Illernartuni ‘tunussineq’ guutisiornermik ilumoortumik tunussisunut atorneqarpoq. – ApS 21:21; Te2 2:3.

• Tupinnartuliat.

  Iliuutsit pisulluunniit inuit pissaanerannit nassuiarsin­naasaan­nilluunniit annerungaartunit aallaavillit. Oqaatsip isumaqataa ‘ilimasaarusiorneq’ ilaannikkut Biibilimi aamma atorneqartarpoq. – Mt 11:20; He 2:4, q.a.i.

• Tupiusaliorfimmik nalliussivik.

  Aamma paarnanik inerittunik katersuiffimmik taaneqartartoq. Hebræerit qaammatisiutaat naapertorlugu etanimip 15-21 nallius­sineqartarpoq. Israalimi ukiup naasoris­saaffiusup naalernerani Jehovap ajunngisaarluni inerittunik tunnius­sisimanera nuannaarluni qujamasullunilu nallius­sineqartarpoq. Nallius­sinerup nalaani inuit Egyptenimit anineq pillugu eqqaasitsis­sutitut tupiusani, imaluunniit qaliaasalinni, najugaqartarput. Jerusalemmimut nallius­siartornerit pingasuusut angutit tamarmik peqataaf­figisassaasa ilagaat. – Mo3 23:34; Ezr 3:4; Joh 7:2.

• Tussiaat.

  Erinarsuut Guutimik unnersiutiginnissut. Nipilersor­tulerluni tussiar­toqartarpoq, aamma Jehovamik guutisiortut ilaatigut Jerusalemmimi guutisiorfimmi tussiartarput. – Lu 20:42; ApS 13:33; Ja 5:13.

U

• Ullaap ulloriaa.

  – Takuuk QAASIUT.

• Ulloq eqqartuussiffik.

  Ulloq, imaluunniit piffissaq, aalajangersimasoq eqimattat inuiaqatigiillu ataasiakkaat inuilluunniit ataatsimut isigalugit Guutimut akisussaatitaaf­fissaat. Tassaasinnaavoq toqumik pillarneqar­tussatut eqqartuun­neqartut toqutaaf­fissaat, kisianni aamma tassaasinnaavoq eqqartuussiffik inuit ilaasa annaanneqar­nissamut naassan­ngitsumillu inuuneqaler­nissamut periarfis­saqalis­sutigisaat. Jiisusip Kristusip apustiliisalu ‘ulloq’ inuusunik toqusimasunillu ‘eqqartuus­siffissaq’ eqqartorpaat. – Mt 12:36.

• Ulloq piinsi.

  Jerusalemmimut nallius­siartornerit pingasuusut juutit angutit tamarmik peqataaf­figisassaasa aappaat. Grækerisut Allakkani Illernartuni ulloq piinsi, ‘(ullut) 50-issaannik’ isumaqartoq, Hebræerisut Allakkani Illernartuni paarnanik inerittunik katersuiffimmik aamma ullut 50-ianni nallius­sivimmik taaneqarpoq. Nisanip 16-iannit naatsorsorlugu ullut 50-issaanni nallius­sineqartarpoq. – Mo2 23:16; 34:22; ApS 2:1.

• Ulloq qasuersaarfik.

  Hebræerisut oqaatsimik ‘qasuersaarnermik; atuukkun­naartumik’ isumalimmik aallaavilik. Juutit sapaatip-akunneranik naatsorsuisarnerat naapertorlugu ullut arfineq-aappaat (talliman­ngornikkut seqerngup tarrinneraniit arfinin­ngornikkut seqerngup tarrinnissaata tungaanut). Ukiup ingerlanerani ullut nalliut­torsiorfiit allat taamatuttaaq ukiut arfineq-aappaat 50-issaallu qasuersaarfinnik taaneqartarput. Guutisiorfimmi palasit kiffartortut eqqaassan­ngikkaanni ullormi qasuersaarfimmi suliaqarneq inerteq­qutaavoq. Ukiuni qasuersaarfiusuni nuna naggoris­saqqusaananilu hebræerit nunaqqatiminnik akiitsulinnik akileeq­quseqqusaaneq ajorput. Moorsisip inatsisaani ulloq qasuersaarfik pillugu killiliissutit ingasat­tajaanngillat, upperisarsior­nikkulli siulersor­taasunit ilaartor­neqangaarmata Jiisusip nalaani maleruar­nissaat inunnut artornangaarpoq. – Mo2 20:8; Mo3 25:4; Lu 13:14-16; Kl 2:16.

• Ulloq saammaan­nartitsivik.

  Nalliut­torsiorfik Israalikkunnut pingaar­nerpaaq, aamma yom kippurimik taaneqartartoq (hebræerisut jom hakkippurim, “ulloq matooriffik”), etanimip qulinganni nallius­sineqartartoq. Ukiup ingerlanerani ullormi tassani taamaallaat palasiuneq nammineq ajortuliani aamma Levikkoqatimi nunaqqatimilu ajortuliaat pillugit pilliutit aavat sassaak­kumallugu guutisiorfiup Illernar­nerpaartaanut isertarpoq. Pilliutit taakku Jiisusip pilliutaanut, inuit ajortuliaat pillugit ataasiaammik tamakkiisumillu saammaan­nartitsissummut inuillu Jehovamik eqqisseqateqar­nissaannik periarfis­siisumut, assersuutaapput. Ullormi tassani illernartumik ataatsimeersuar­toqartarlunilu iisinngin­niartoqartarpoq, aamma ulluuvoq qasuersaarfik suliaqarfioq­qusaanngitsoq. – Mo3 23:27, 28; ApS 27:9; Kl 1:20; He 9:12.

• Ullorissat najoqqutaralugit siulittuisartoq.

  Pisussanik siulittuiumalluni seqerngup, qaammatip ullorissallu ingerlar­ngannik misissuisartoq. – Mt 2:1.

• Ullut iffiamik-qaqortumik seernarsaateqan­ngitsumik neriffiusartut.

  Israalikkut ukiumut nallius­sisartagaasa annerit pingasut siullersaat. Nisanip 15-ianni, qaangiiffiup aqaguani, aallartittarpoq ullunilu arfineq-marlunni nallius­sineqar­tarluni. Egyptenimit anineq pillugu eqqaasitsis­sutitut qaqortuliat seernarsaateqan­ngitsut kisimik nerineqartarput. – Mo2 23:15; Mk 14:1.

• Ullut kingulliit.

  Biibilimi siulittuutini pisut oqaluttuarisaanermut pingaaruteqartut sakkortunerpaartaanni piffissaq innersuus­sutigineqaraangat oqaatsit taakku taakkununngalu assingusut, soorlu ullut kingulliit, atorneqartarput. (Da 10: 14; ApS 2:17) Suna siulittuutigineqartoq apeqqutaatillugu piffissaq taanna ukiualunnik ukiorpas­suarnil­luunniit sivisus­suseqarsinnaavoq. Nalitsinni pissutsit ‘ulluisa kingulliinut’, Jiisusip takussaanani najuunneranut, tunngatillugu Biibilimi oqaatsit taakku atorneqa. – Ti2 3:1; Ja 5:3; Pe2 3:3.

• Unioqqutitsineq.

  Pingaartumik inatsisinik unioqqutitsinikkut killissamik qaangiineq. Biibilimi ‘unioqqutitsineq’ aamma ‘ajortuliorneq’ assigiimmik isumaqarput. – Ts 51:5; Ro 5:14.

• Uppernarsaalluni neriorsuineq.

  Aalajangersimasumik iliuuseqar­niarluni, pilliuteqar­niarluni, tunissuteqar­niarluni, kiffartor­niarluni imminiluunniit inerteq­qutaanngitsunik iliuuseqar­naveersaar­niarluni Guutimut pingaar­torsiorluni neriorsuineq. Aamma ilumoortumik uppernarsaanerusin­naallunilu inuup aalajangersimasumik iliuuseqar­niarneranik iliuuseqan­nginniar­neranil­luunniit pingaar­torsiorluni neriorsuinerusinnaavoq. Amerlanertigut annerusumut, pingaartumik Guutimut, neriorsuinerusarpoq. Jehovap Aaperaamik isumaqatigiissutini uppernarsaalluni neriorsuinikkut naqissuserpaa. – Mt 5:33; Mo1 14:22; He 6:16, 17.

• Ussat.

  Silatuutut oqariartaaseq, oqaluttuaq naatsoq ilinniutis­sartalik oqaatsil­luunniit amerlan­ngitsut atorlugit ilumoortumik ersersitsisoq. Biibilimi ussat paasiuminaas­sinnaallunilu nalorsitsaarutaasinnaavoq. Ussammi ilumoortoq taalliorpalaartumik, pingaartumik assersuusiornikkut, ersersin­neqartarpoq. Oqariar­taatsit ilaat inunnik aalajangersimasunik illaruaatigin­ninnermut nikassaanermullu atorneqar­talerput. – Oq 12:9; Pe2 2:22.

• Utoqqaq; utoqqaanertaq.

  Angut ukioqqortooq, Biibilimi innuttaasuni inuiaqatigiin­niluunniit oqartus­saassuseqarlunilu akisussaas­suseqartoq pineqar­nerusarpoq. Saqqummersitani oqaaseq pinngor­titanut qilammiittunut atorneqarpoq. Grækerisut oqaaseq presbyteros ilagiinni siulersuinermik akisussaaffillit pineqaraangata ‘utoqqaanertamik’ nutserneqartarpoq. – Mo2 4:29; Us 31:23; Ti1 5:17; Sq 4:4.

V

• Viinni pilliutissatut kuineqartoq.

  Pilliutinut amerlanerpaanut ilanngullugu pilliivimmut kuerarneqartartoq. Paulusip taanna assersuutitut atorlugu oqaatigaa inuunini kristumioqatini pillugit atorusullugu. – Mo4 15:5, 7; Flp 2:17.

• Viinnip puua amiusoq.

  Pooq uumasup ilivitsup, soorlu savaasap savalluunniit, amianik sanaaq viinnimut atorneqartartoq. Viinni nutaaq qappioraangami kuldioxidiliortarami taamaalillunilu puumik pullatsitsisarami puumut nutaamut immiunneqartarpoq. Puut amiusut nutaat tasittarput, nutaanngitsulli qeratasuut pullattoqar­tillugu qaartarput. – Js 9:4; Mt 9:17.

• Viinnissanik tunguiaaffik.

  Amerlanertigut qaarsumi kalkitalimmi itersaliat marluk pineqartarput. Itersaliap aappaa portunerulaartumi inissisimasarpoq aappaanullu kuuffeeraqar­tarluni. Viinnissat itersaliami qullermi sequtser­neqaraangamik tunguat itersaliamut appasin­nerusumut kuuttarpoq. Viinnissanik tunguiaaffik Guutip eqqartuus­sineranut assersuutaasumik atorneqarpoq. – Sq 19:15.

Z

• Zeusi.

  Grækerit guuterpassuisa annersaat. Lystramiut kukkullutik Barnaba Zeusiusoraat. Kigartorlugit allagatoqqani Lystrap eqqaani nassaarineqartuni “palasit Zeusimut kiffartortut” aamma “Zeusi seqinermut guutigititaq” eqqaaneqarput. Paulusip qeqertamit Maltamit aallalerluni umiarsuaq ilaaffigisaa siumigut “Zeusip erneri”-nik, tassa angutinik marlulissanik Castorimik Polluximillu, ilisarnaateqarpoq. – ApS 14:12; 28:11.

• Ziionni; Qaqqaq Ziionni.

  Jebusikkut illoqarfiat Jebusimik taaneqartartoq pallittaalisaq Jerusalemmip qattunerata kujataani-kangisis­suaniittoq. Kunngip Daavip tiguaramiuk tassani illorsualiorpoq, illoqarfillu ‘Daavip Illoqarfianik’ taaneqar­talerpoq. (Sa2 5:7, 9) Daavip Illerfiusaq qaqqamut Ziionnimut nuummagu qaqqaq Jehovap immikkut illernartutut isigilerpaa. Kingusin­nerusukkut guutisiorfik Morijap qaqqaaniittoq ilaannikkullu illoqarfik Jerusalemmi tamarmiusoq Ziionnimik taaneqar­talerpoq. Grækerisut Allakkani Illernartuni assersuutitut atorneqakulasarpoq. – Ts 2:6; Pe1 2:6; Sq 14:1.