Xalayaa Yaaqoob
2 Yaa obboloota koo, utuma loogdanii Gooftaa keenya Yesuus Kiristoos isa ulfina qabeessa taʼetti ni amanna jettuu?+ 2 Namni quba isaatti qubeellaa warqii kaaʼatee fi uffata miidhagaa uffate gara walgaʼii keessanii yoo seenee fi hiyyeessi uffata xuraaʼaa uffate tokkos yoo seene, 3 isa uffata miidhagaa uffate sanaaf loogdanii, “Ati as iddoo gaarii kana taaʼi,” isa hiyyeessaan immoo, “Ati achi dhaabbadhu” yookiin “Achi ejjeta miila kootii jala taaʼi” jettuu?+ 4 Taanaan, gidduu keessanitti garaa garummaan akka uumamuu gochuu keessan,+ akkasumas abbootii murtii murtoo jalʼaa kennitan taʼuu keessan mitii?+
5 Yaa obboloota koo jaallatamo, mee dhaggeeffadhaa. Waaqayyo amantiidhaan sooressota akka taʼanii+ fi Mootummaa isa inni warra isa jaallataniif waadaa gale+ akka dhaalaniif, namoota akka ilaalcha addunyaatti hiyyeeyyii taʼan hin filannee? 6 Isin garuu hiyyeeyyii salphistan. Warri isin cunqursanii+ fi harkisanii mana murtii isin dhaaban sooressota mitii? 7 Maqaa gaarii isin ittiin waamamtan kan arrabsan hoo isaan mitii? 8 Akka Kitaabonni Qulqulluun jedhanitti, seera mootii isa, “Nama* akka ofii keetti jaalladhu”+ jedhu hojii irra kan oolchitan yoo taʼe gaarii gochaa jirtu. 9 Looguu keessan yoo itti fuftan garuu,+ cubbuu hojjechuu keessan waan taʼeef, seerichi yakkamtoota taʼuu keessan mulʼisa.*+
10 Sababiin isaas, namni tokko guutummaa Seerichaa eegee, ajaja tokkittii illee yoo cabse, guutummaa Seerichaa akka cabsetti ilaalama.+ 11 Inni, “Hin ejjin”+ jedhe sun, “Hin ajjeesin”+ jedheera. Kanaafuu, ejja raawwachuu baattus, yoo ajjeeste seera cabsiteetta. 12 Akka namoonni seera warra bilisoomaniitiin* murtii argachuuf jedhan sun dubbatanitti dubbachuu fi akka isaaniitti hojjechuu keessan itti fufaa.+ 13 Sababiin isaas, namni gara laafina hin argisiisne gara laafina malee isatti murteeffama.+ Gara laafinni murtii irratti injifannoo ni argata.
14 Yaa obboloota koo, namni tokko amantii akka qabu kan dubbatu taʼus, hojiidhaan hin argisiisu taanaan maal isa fayyada?+ Amantiin sun isa fayyisuu ni dandaʼaa?+ 15 Obboleessi yookiin obboleettiin kam iyyuu uffataa* fi nyaata guyyichaaf isaan barbaachisu hin qaban yoo taʼe, 16 garuu isin keessaa namni tokko, “Nagaadhaan deemaa; isinitti haa hoʼu, quufaas” yoo isaaniin jedhee fi wanta qaama isaaniitiif barbaachisu yoo isaaniif kennuu baate maal isaan fayyada?+ 17 Haaluma wal fakkaatuun, amantiin hojiidhaan hin deggeramne kophaa isaatti duʼaa dha.+
18 Haa taʼu malee namni tokko, “Ati amantii qabda, ani immoo hojii qaba. Amantii kee hojii irraa adda baasii natti argisiisi; ani immoo amantii koo hojiidhaan sitti nan argisiisa” jedha. 19 Ati Waaqni tokko akka jiru ni amanta mitii? Gaarii goote. Haa taʼu malee, jinniiwwanis ni amanu, ni romʼus.+ 20 Ati garuu yaa nama hubannaa hin qabne nana, amantiin hojii malee gatii akka hin qabne beekuu ni barbaaddaa? 21 Abbaan keenya Abrahaam qajeelaa jedhamee kan waamame ilma isaa Yisihaaqiin iddoo aarsaa irratti erga dhiheessee booda hojiidhaan mitii?+ 22 Amantiin isaa hojii isaa wajjin hojjechaa akka turee fi amantiin isaa hojii isaatiin guutuu akka taʼe ni argita;+ 23 yaadni Kitaabota Qulqulluu inni, “Abrahaam Yihowaatti* amane, kunis qajeelummaatti isaaf lakkaaʼame”+ jedhus ni raawwatame; inni michuu Yihowaa* jedhamee waamameera.+
24 Namni tokko qajeelaa jedhamee kan waamamu amantii qofaan utuu hin taʼin hojiidhaanis akka taʼe ni argitu. 25 Haaluma wal fakkaatuun, Rahaab ishiin sagaagaltuun ergamtoota sana keessummummaa simattee karaa kan biraatiin erga isaan ergitee booda qajeeltuu jedhamtee kan waamamte hojiidhaan mitii?+ 26 Eeyyee, akkuma qaamni hafuura hin qabne duʼaa taʼe,+ amantiin hojii hin qabnes duʼaa dha.+