Uumama
30 Raahel Yaaqoobiif ijoollee akka hin deenye yommuu argitu obboleettii ishiitti hinaaftee Yaaqoobiin, “Ijoollee naa kenni; taʼuu baannaan nan duʼa” jette. 2 Yeroo kanatti Yaaqoob Raahelitti aaree bobaʼee, “Ani Waaqa isa akka ijoollee hin deenye si dhowwe* sana dhaa?” ishiidhaan jedhe. 3 Ishiinis, “Garbittiin tiyya Biilhaan tunoo ti.+ Ishiin ijoollee akka naaf deessuu* fi karaa ishii anis ijoollee akkan qabaadhuuf ishii wajjin saalqunnamtii raawwadhu” isaan jette. 4 Akka kanaan ishiin tajaajiltuu ishii Biilhaa fuutee haadha manaa akka isaaf taatuuf Yaaqoobiif kennite; innis ishii wajjin saalqunnamtii raawwate.+ 5 Biilhaanis ni ulfoofte; boodas Yaaqoobiif ilma ni deesse. 6 Achiis Raahel, “Waaqayyo abbaa murtii naaf taʼe; sagalee koos dhagaʼee ilma naaf kenne” jette. Maqaa isaas Daan*+ jettee kan moggaaste kanaafi. 7 Biilhaan tajaajiltuun Raahel ammas ni ulfoofte; boodas Yaaqoobiif ilma lammaffaa ni deesse. 8 Achiis Raahel, “Ani obboleettii tiyyaa wajjin waldhaansoo cimaa nan godhe. Nan moʼes!” jette. Kanaafuu, maqaa isaa Niftaalem*+ jettee moggaaste.
9 Liyaan ijoollee godhachuu akka dhaabde yommuu hubattu, tajaajiltuu ishii Zilfaa fuutee haadha manaa akka isaaf taatuuf Yaaqoobiif kennite.+ 10 Tajaajiltuun Liyaa Zilfaanis Yaaqoobiif ilma ni deesse. 11 Yeroo kanatti Liyaan, “Maal carraa gaariin akkanaa!” jette. Kanaafuu, maqaa isaa Gaad*+ jettee moggaaste. 12 Sana booda Zilfaan tajaajiltuun Liyaa Yaaqoobiif ilma lammaffaa ni deesse. 13 Achiis Liyaan, “Gammachuu guddaa akkamii ti! Dubartoonnis ani dhugumaan gammadduu akkan taʼe ni dubbatu”+ jette. Kanaafuu, maqaa isaa Asheer*+ jettee moggaaste.
14 Ruuben+ yeroo qamadiin haamamutti utuu deemaa jiruu dirree keessaa firiiwwan ulfaaʼuuf nama gargaaru jedhanii yaadan argate.* Achiis firiiwwan kana haadha isaa Liyaadhaaf ni fide. Raahelis Liyaadhaan, “Maaloo, firiiwwan ilmi kee sii fide keessaa muraasa naaf kenni” jette. 15 Liyaan immoo deebistee, “Abbaa manaa koo fudhachuun kee sitti hanqannaan,+ amma immoo firiiwwan ilmi koo fide kana fudhachuu barbaaddee?” ishiidhaan jette. Kanaafuu Raahel, “Tole, bakka firiiwwan ilmi kee fide sanaa, harʼa galgala sii wajjin haa ciisu” ishiidhaan jette.
16 Yaaqoob gara galgalaa yommuu dirreedhaa dhufu, Liyaan isa simachuuf baatee, “Ani firiiwwan ilmi koo fideen waanan si kireeffadheef, harʼa anaa wajjin ciista” isaan jette. Kanaafuu, inni halkan sana ishii wajjin ni ciise. 17 Waaqayyos kadhannaa Liyaa dhagaʼee deebii ishiidhaaf kenne; ishiinis ni ulfoofte; boodas Yaaqoobiif ilma shanaffaa ni deesse. 18 Achiis Liyaan, “Ani tajaajiltuu koo abbaa manaa kootiif waanan kenneef, Waaqayyo mindaa koo naaf kaffale” jette. Kanaafuu, maqaa isaa Yisaakor*+ jettee moggaaste. 19 Liyaan ammas ni ulfoofte; boodas Yaaqoobiif ilma jaʼaffaa ni deesse.+ 20 Achiis Liyaan, “Waaqayyo kennaa naaf kenneera; eeyyee, kennaa gaarii naaf kenneera. Ani ilmaan jaʼa waanan isaaf daʼeef,+ dhuma irratti abbaan manaa koo naaf obsa”+ jette. Kanaafuu, maqaa isaa Zaabiloon*+ jettee moggaaste. 21 Sana booda ishiin durba deesse; maqaa ishiis Diinaa+ jettee moggaaste.
22 Dhuma irratti Waaqayyo Raaheliin ni yaadate; kadhannaa ishii dhagaʼee akka ulfooftu gochuudhaanis deebii ishiidhaaf ni kenne.*+ 23 Ishiinis ulfooftee ilma deesse. Achiis, “Waaqayyo arrabsoo koo ana irraa fageesseera!”+ jette. 24 Kanaafuu ishiin, “Yihowaan ilma kan biraas naaf dabaleera” jechuudhaan, maqaa isaa Yoseef*+ jettee moggaaste.
25 Raahel Yoseefiin erga deessee booda, Yaaqoob yeruma sana Laabaaniin akkana jedhe: “Gara iddoo koo fi gara biyya kootti akkan deebiʼuuf na geggeessi.+ 26 Haadhotii manaa koo fi ijoollee koo warran isaaniif jedhee si tajaajile naaf kenniitii nan deema; akkamitti akkan si tajaajile ati iyyuu akka gaariitti beekta.”+ 27 Achiis Laabaan, “Ani Yihowaan sababa keetiin na eebbisaa akka jiru milkiin arge* irraa waanan hubadheef, si duratti fudhatama argadheera yoon taʼe asuma taaʼi” isaan jedhe. 28 Itti dabaluudhaanis, “Mindaa kee murteessii natti himi; anis siifan kenna”+ isaan jedhe. 29 Yeroo kanatti Yaaqoob akkana isaan jedhe: “Akkam akkan si tajaajilee fi bushaayeen kee ana biratti akkam akka horan beekta;+ 30 ani dhufuu koo dura waanuma xinnoo qabda turte; ergan dhufee booda garuu bushaayeen kee wal horanii baayʼataniiru; Yihowaanis si eebbiseera. Maarree, mana kootiif yooman waa godha?”+
31 Innis, “Maal siif kennu ree?” isaan jedhe. Yaaqoobis akkana jedhe: “Homaa naaf hin kennin! Waanuma tokko qofa yoo naaf goote, bushaayee kee tiksuu fi eeguu koo ittan fufa.+ 32 Harʼa bushaayee kee hundumaa keessa nan darba. Atis isaan keessaa hoolota tuqaa hedduu of irraa qabanii fi warra buburree taʼan hundumaa, akkasumas hoolota xobbaallaa gidduudhaa warra magaala taʼan hundumaa, reʼoota goromtii tuqaa hedduu of irraa qabanii fi warra buburree taʼan hundumaa adda ni baasta. Ammaa jalqabees kanneen kun mindaa koo ni taʼu.+ 33 Atis gara fuulduraatti mindaa koo ilaaluuf yommuu dhuftu, qajeelummaan* koo anaaf ragaa ni baʼa; reʼoota goromtii gidduudhaa warri tuqaa hedduu of irraa hin qabnee fi warri buburree hin taane hundi, akkasumas hoolota xobbaallaa gidduudhaa warri magaala hin taane hundi ana biratti yoo argaman akka hatamanitti ilaalamu.”
34 Yeroo kanatti Laabaan, “Gaarii dha! Akkuma jette haa taʼu” isaan jedhe.+ 35 Achiis guyyaa sanatti, reʼoota korbeeyyii sarara of irraa qabanii fi warra buburree taʼan, reʼoota goromtii warra tuqaa hedduu of irraa qabanii fi warra buburree taʼan hundumaa, akkasumas hoolota xobbaallaa gidduudhaa immoo warra halluu adii of irraa qabanii fi warra magaala taʼan hundumaa adda baasee akka tiksaniif ilmaan isaatti kenne. 36 Sana booda gara iddoo Yaaqoob irraa adeemsa guyyaa sadii fagaatu ni deeme; Yaaqoob immoo bushaayee Laabaan warra hafan tiksa ture.
37 Achiis Yaaqoob muka libnaa,* muka almoondii fi muka armoon* irraa uleewwan reefuu muraman fuudhee, darbee darbee quncisuudhaan, keessi isaanii inni adiin akka mulʼatu godhee buburreesse. 38 Achiis bushaayeen sun yommuu bishaan dhuguuf dhufan uleewwan sana duratti ariisaadhaaf akka kakaʼaniif, uleewwan ququncise sana bushaayee sana dura, jechuunis boʼoo bidiruu bushaayeen bishaan keessaa dhuguuf dhufan keessa kaaʼe.
39 Kanaafuu, bushaayeen sun uleewwan sana duratti wal ariʼu; achiis ilmoolee sarara of irraa qaban, tuqaa hedduu of irraa qabanii fi buburree taʼan ni dhalu turan. 40 Sana booda Yaaqoob hoolota xobbaallaa taʼan adda baase; bushaayeen sunis gara warra sarara of irraa qabanii fi warra magaala taʼan hundumaa, warra bushaayee Laabaan keessa jiranitti akka garagalan godhe. Inni bushaayee isaa adda ni baase; bushaayee Laabaanittis isaan hin makne. 41 Bushaayee ciccimoon yeroo ariisaadhaaf kakaʼan hundumaatti uleewwan sana biratti akka wal ariʼaniif Yaaqoob uleewwan sana boʼoo keessa bushaayee sana dura kaaʼa ture. 42 Bushaayeen sun dadhaboo yoo taʼan garuu uleewwan sana achi hin kaaʼu ture. Kanaafuu, yeroo hundumaa warri dadhaboon kan Laabaan, warri ciccimoon immoo kan Yaaqoob taʼu turan.+
43 Namichis baayʼee badhaadhaa taʼe; bushaayee hedduu, tajaajiltoota dhiiraa fi durbaa, akkasumas gaalotaa fi harrootas ni qabaate.+