Lucas

8 Tʼusan tsaʼan, ja yeʼn waj ekʼ bʼa chonabʼik sok bʼa komonik bʼa yaljel sok xcholjel ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Sok wajye ja 12 sjekabʼanumiki, 2 cha jachuk jujuntik ixuke bʼa aji eluke libre sbʼaja pukujik* jel maloʼik sok aji tojbʼuke soka xchameleʼi: ja María ja maʼ wa x-aji sbʼiʼiluk Magdalena, ja maʼ aji elyi juke pukuji, 3 ja Juana ja xcheʼum ja Cuza, ja winik maʼ kajan sbʼaj ja snaj ja Herodes; ja Susana sok jitsan tuk ixuke bʼa yawe makunuk ja jastik yiʼoje bʼa oj skoltaye.

4 Anto, yajni stsomo sbʼaje jun niwan nole kristyano sok cha jachuk ja matik wa xwaj iljukyuj bʼa tuk chonabʼiki, ja yeʼn kʼe yalyabʼye ja sjejel* it: 5 «Jun winik el stsʼunjel ja yinati. Sok yajni wan stsʼunjeli, jujuntik inat ti koʼ bʼa stiʼ bʼej sok bʼatalaji, jaxa yal chaniki chʼak stul-e. 6 Tuk ti koʼ bʼa tonaltik, sok yajni elyekʼeni, takiye yuja mi poxeluk ja luʼumi. 7 Jaxa tuk ti koʼ bʼa yoj kʼiʼixaltik, jaxa kʼiʼixik bʼa lajan kʼiyesoki yawe tupuk. 8 Pe tuk ti koʼ bʼa lekil luʼum sok yajni elyekʼeni satiniye, yaʼa 100 ekʼele mas yuja janekʼ tsʼunji». Yajni chʼak yal ja jastik it, ti yala tsatsa: «¡Ja maʼ ay xchikin bʼa oj smaklay, a-smaklay lek!».

9 Pe ja snebʼumaniki sjobʼoweyi jas wa stojolan ja slajelal jaw. 10 Ja yeʼn yala yabʼye: «Ja weʼnlexi wa x-ajikan oja wabʼyex stojol ja jastik jel chaʼanyabʼal wa xjak bʼa Dyos* sbʼaja sGobyerno. Pe jaxa tuki wa xjexiyile sok sjejelik, bʼa jachuk, anima xyilawe, lomni oj ilwanuke, sok anima xyabʼye, mini oj yabʼye stojol. 11 Ja it ja jas wa stojolan ja slajelali: ja inati jani ja yabʼal ja Dyosi. 12 Ja inat koʼ bʼa stiʼ bʼeji jani ja matik wa xyabʼye ja yabʼal ja Dyosi pe wa xjak ja Dyablo sok wa xya eluk ja bʼa skʼujoleʼi bʼa jachuk mi oj skʼuʼuke sok mi oj staʼ skoltajele. 13 Ja inat koʼ bʼa yoj tonaltiki jani ja matik yajni wa xyabʼye ja yabʼal ja Dyosi, wegoxta wa skʼuʼane gusto lek, pe mini chaʼanuk ja yecheʼi. Wani skʼuʼane jun tyempo, pe yajni wa xjak jun tyempo bʼa pruebaʼik wani spila sbʼaje. 14 Jaxa inat koʼ bʼa yoj kʼiʼixaltiki jani ja matik wa xyabʼye ja yabʼal ja Dyosi, pe yuja wa xyaʼakan ajomjuk yolome yuja chamkʼujoliki, ja rikoʼili sok ja yajel ekʼuk ja gustoʼil ja bʼa sakʼanil it, wani xnetʼjiyekan juntiro sok mi xkʼot yijbʼuk ja sateʼi. 15 Jaxa inat ti koʼ bʼa lekil luʼumi jani ja matik yajni wa xyabʼye ja yabʼal ja Dyos sok jun lekil skʼujole, wani snolokan bʼa skʼujole sok wa xkuchyujile* yajni wane satineli.

16 Yajni ay maʼ stsanata jun kandil mini snuju oxom ma ti wa xyaʼa bʼa yibʼ chʼat, tini wa xyaʼa bʼa steʼil ja kandili bʼa oj yijlabʼuk ja matik wa x-ochye ja bʼa naʼitsi. 17 Yujni mi jas nakʼan ay bʼa mi oj chijkajuk, cha mini jas nakʼubʼal lek bʼa mi oj kʼot naxuk sok oj pukxuk yabʼalil. 18 Ja yujil, ilawik lek ja jastal waxa maklayexi, yujni ja maʼ ayiʼoji ojni ajukyi mas; pe ja maʼ mey yiʼoji, asta ojni japjukyi ja jas wa spensaran ayiʼoji».

19 Anto ti jak iljuk yuja snan sok ja yermanoʼiki, pe mini xbʼobʼ mojxukesok yuja jel jitsan ja kristyano. 20 Ja yuj aljiyabʼi: «Jawa nan soka wa wermanoʼiki ti tekʼane bʼa juera sok wa skʼanawe oj yil-a». 21 Jaxa yeʼn sjakʼayile: «Ja jnan soka kermanoʼiki yeʼnleni ja matik wa xyabʼye ja yabʼal ja Dyosi sok wa skʼulane».

22 Jun kʼakʼu, ja yeʼn kʼe soka snebʼumanik bʼa jun chʼin barko sok yala yabʼye: «La ekotik bʼa stiʼ jun lado ja niwan laguna». Sok tixa wajyeʼa. 23 Pe yajni wajumeʼi, ja yeʼn och swayel. Anto jak jun tsatsal ikʼ sok jaʼ ja bʼa niwan laguna, jaxa chʼin barko och bʼutʼ yalel sok ojxa mukxuk. 24 Ja yuj ja snebʼumaniki waj syujkese sok yalawe yabʼi: «¡Maestro! ¡Maestro! ¡Oj chamkotik!». Jaxa yeʼn kʼeʼi sok skomo ja ikʼi sok ja spukʼtsinel ja jaʼi; anto chʼajbʼaji sok xlamamixta waji. 25 Tixa sjobʼoyileʼa: «¿Bʼaxa ay ja skʼuʼajel awiʼojexi?». Pe ja yeʼnleʼi jelni xiwel aye juntiro sok jel juntiro ja spensare, wa xyaltalan sbʼaje: «¿Machunkiluk mero ja winik it? Pes asta wa xyayi mandar ja ikʼ sok ja jaʼi, sok wa skʼuʼaneyi».

26 Sok tixa kʼotye ja bʼa stiʼ jun lado ja mar bʼa Galilea, ja bʼa slujmale ja gerasenoʼiki. 27 Sok kechan pabor koʼ ja Jesús ja bʼa chʼin barko, jak tajukyuj jun winik bʼa chonabʼ sok ochel sbʼaj pukuj. Ayxa jitsan tyempo mi slapa skʼu, sok mini x-ajyi bʼa jun naʼits, tini wa x-ajyi ekʼ bʼa kamposanto. 28 Sok yajni ja winik yila ja Jesusi, awani sok koʼ sbʼaj tinan, sok tsatsxta yala: «¿Jas kochela mok Jesús, Yunin ja Niwan Dyos? Wa xpatawi akʼujol, mok wa kiʼ wokol». 29 (Yujni ja Jesusi yaʼunejxayi mandar ja pukuj* aʼeluk ja bʼa winiki. Pes ja it jitsanxa ekʼele* ochel ja bʼa winiki, sok tikʼanxta smochuneje kadena ja skʼabʼ soka yoki sok wa stalnaye, pe tolabida wa skʼutsu ja kadenaʼiki, jaxa pukuji wa xyiʼaj ekʼ bʼa chʼayan lugarik). 30 Ja Jesús sjobʼoyi: «¿Jasa bʼiʼil?». Jaxa yeʼn sjakʼa: «Tropa». Yujni jel jitsane ja pukujik ochel sbʼaj ja winiki. 31 Sok wa spataweyi skʼujol mok jekjuke bʼa yoj chaʼanil kʼeʼen.* 32 Jaxa bʼa witsi ti wane waʼel jun niwan nole chitam. Ja yuj ja pukujiki och spat-eyi skʼujol bʼa oj skʼan ti oj ochuke bʼa chitamik. Jaxa Jesús skʼananiʼa. 33 Anto, ja pukujiki tixa elye ja b’a winiki sok ti ochye b’a chitamik, jaxa niwan nole chitami ti sjipa sbʼaje ja bʼa snexanil ja stiʼ ja niwan laguna sok sjikʼawe jaʼ. 34 Yajni ja matik wa stalnaye ja chitamik yilawe ja jas ekʼeli, spakawe ajnel sok yalawe ja bʼa chonabʼi sok ja bʼa rancho jumasaʼ.

35 Anto ja kristyano jumasaʼ elye skʼeljel ja jas ekʼeli. Yajni kʼotye ja bʼay ja Jesús, ti staʼawe ja winik maʼ el sbʼaj ja pukujiki slapunejxa skʼu sok tsʼikanxa ja spensari, kulanxa ekʼ soka Jesusi, jaxa yeʼnleʼi jelni xiwye. 36 Jaxa matik yilawe ja jas ekʼeli xcholowe jastal tojbʼi ja winik maʼ ochel sbʼaj pukuj ajyi. 37 Sok jitsan kristyano ja bʼa slujmale ja gerasenoʼiki, skʼanaweyi ja Jesús aʼeluk ja tiwi, yujni jel wane xiwel juntiro. Anto ja yeʼn tixa kʼe ja bʼa chʼin barko bʼa ojxa wajuk. 38 Ja winik maʼ elta sbʼaj ja pukujiki och spatyi skʼujol bʼa oj wajsok, pe ja Jesús jach yalakan yabʼi: 39 «Kumxan bʼa wa naj sok cholo yabʼye yibʼanale ja jas skʼulunejawi ja Dyosi». Jaxa yeʼn och yal ekʼ bʼa yibʼanal ja chonabʼ ja jas kʼulajiyi yuja Jesús.

40 Yajni kumxi ja Jesusi, jel lek kʼulaji recibir yuja nole kristyano, pes yibʼanale wanexa smajlajel. 41 Pe tixa jak jun winik sbʼiʼil Jairo, yeʼn olomal ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje. Koʼ mekʼan ja bʼa stiʼ sat ja Jesús sok och spatyi skʼujol awajuk bʼa snaj, 42 yujni ja kechan* yakʼixi, bʼa ayiʼoj 12 jabʼil, wanxa chamel.

Yajni wajum ja Jesusi, wan latsʼjel yuja nole kristyano. 43 Jaxa tiw tey jun ixuk bʼa ayxa 12 jabʼil mi xtejkʼaji ja xchameli sok me staʼa maʼ oj ajuk tojbʼukyuj. 44 Ja yeʼn ti mojxi bʼa spatik sok syamayi ja stiʼ spal kʼuʼi, sok wegoxta tejkʼaji ja xchameli. 45 Ja Jesús sjobʼo: «¿Maʼ syamawon?». Yajni yibʼanale wa xyalawe mi yeʼnuke, ja Pedro yala yabʼi: «Maestro, ti joyanabʼaj ja nole kristyano sok wa slatsʼawa». 46 Pe ja Jesús yala: «Ayni maʼ syamawon, yujni kaʼa jbʼaj kuenta el ipal bʼa keʼna». 47 Yajni ja ixuk yila yaʼa sbʼaj kuenta ja Jesusi, xkʼitkʼunixta mojxijani sok koʼ mekʼan bʼa stiʼ sat. Jaxa yeʼn xcholo bʼa stiʼ sat yibʼanal ja kristyano jas yuj syama sok jastal wegoxta tojbʼi. 48 Pe ja Jesús yala yabʼi: «Kala akʼix, tojbʼiyata yuja waxa kʼuʼani. Kaʼax sok mokxa chamuka kʼujol».

49 Yajni wanto kʼumali, jak jun yakʼa rason ja olomal bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje sok yala: «Chamta jawa wakʼixi. Lomxta wana yaljel yabʼ ja Maestro awajuk bʼa wa naj». 50 Yajni yabʼ ja it, ja Jesús yala yabʼ ja Jairo: «Mok xiwan, kechan kʼuʼan, jaxa yeʼn oj staʼ skoltajel». 51 Yajni kʼot ja bʼa naʼitsi, kechan skʼana oj ochsok ja Pedro, ja Juan, ja Santiago, ja stat sok ja snan ja yal akʼixi, kechantani yeʼnle. 52 Spetsanil ja kristyano wane okʼel yuja yal akʼixi sok wane smakʼjel* ja yaltsile yuja tristeʼili. Jaxa Jesús yala: «Mokxa okʼanik, yujni mi chameluk, wani wayel». 53 Yajni yabʼye ja it, kʼe stseʼuke ja Jesusi, pes wani snaʼawe chamta ja yal akʼixi. 54 Pe ja yeʼn syamayi ja skʼabʼi sok skʼuman: «Yal akʼix, ¡kʼeʼan!». 55 Jaxa yeʼn sakʼwi* sok wegoxta kʼeʼi. Anto ja Jesús yaʼa mandar ayaweyi tʼun swaʼel. 56 Pe ja snantati mini xkuchyujile ja gustoʼili, jaxa yeʼn yaʼa mandar mok maʼ yal-e yabʼ ja jas ekʼeli.