La jyajtaytik ja jmojtiki

1, 2. ¿Jastal wa sjeʼa ja Biblia ja stʼilanil ja yajtaneli?

JA Jyoba kʼotel jun Dyos jel xyajtani (1 Juan 4:16). Ja Jesukristo junxtani ja smodo soka sTati. Ja Jesús yeʼn kʼulaji bʼajtan yuja tuk jastik junuki, sok ajyi soka Dyos jitsan miyon jabʼil ja bʼa satkʼinali. Ja jaw koltajiyuj bʼa oj snebʼ ja Jyoba kʼotel jun Dyos jel xyajtani (Colosenses 1:15). Ja Jesús cha sjeʼunej ja yajtanel jaw ja bʼa sakʼanili, jastalni bʼa satkʼinal sok bʼa Luʼum. Ja yuj wani xkʼuʼantik lek ja Jyoba soka Jesús tolabida oj yaʼotik mandar sok yajalkʼujolal.

² Jun ekʼele, jun winik sjobʼoyi ja Jesús jas mandar ja mas tʼilani. Ja Jesús sjakʼa: «Yaj oja huab ja Huajual Diosi soc spetzanil ja hua cʼujoli, soc spetzanil ja hua hualtzili, soc spetzanil ja hua pensari. Ja mandar iti, jaʼ mero mas tʼilan soc mas nihuan. Soc ay otro mandar oj slaj ja iti: Ja jastal huaxa yajta baj ja huen mismo, jach oja yajta ja hua moji» (Mateo 22:37-39).

 3. ¿Machunkiluk kʼotel ja jmojtiki?

³ Jel tʼilan oj jyajtaytik spetsanil ja ixuk winik. Ja Jesús yala tʼilan oj jyajtaytik ja Jyoba soka jmojtiki. Pe ¿machʼa ja jmojtiki? Kʼotel chikan maʼ ixuk winikil. Jun sjejel, ta nupanelotikxa, ja jmojtik mas tʼilani jani ja jnuptiki. Cha kʼotele jmojtik ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon sok ja ixuk winik matik wa xcholotik yabʼye. Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal oj jetik wa xyajtaytike.

 4. ¿Jas yuj wa xkalatik ja matik nupanelxa ojni bʼobʼ ajyuke gusto ama mulanume?

⁴ Ja Jyoba yeʼn ya nupanuk ja bʼajtan ixuk winiki. Ja yuj, yeʼnani ya kujlajuk ja nupaneli. Ja Dyos wa skʼana ajyi ja Adán soka Eva aʼajyuke gusto sok a-sbʼutʼ-e ja Luʼumi soka yuntikileʼi (Génesis 1:27, 28). Yajni skʼokowe ja smandar ja Jyoba, mixa gusto ajyiye. Cha yawe ekitik ja mulali soka chamelchʼakeli (Romanos 5:12). Spetsanil ja nupanum naka mulanume, ¿wan maʼ stojolan mi oj bʼobʼ ajyuke gusto? Miyuk. Wani xbʼobʼ ajyuke gusto. ¿Jas yuj jach wa xkalatiki? Yujni ja bʼa Biblia, ja Jyoba wa xyayi lekil rasonik ja nupanumiki (kʼuman ja 2 Timoteo 3:16, 17).

 5. ¿Jas yuj jel tʼilan oj ajyuk yajtanel ja bʼa nupaneli?

⁵ Ja Biblia wa sjeʼa bʼa oj ajyuk lek jun nupanel, tʼilan oj ajyuk yajtanel sok kʼanwanel. Ja jekabʼanum Pablo staʼa tiʼal ja meran yajtanel soka yaljelik it: «Ja maʼ ay syajal ja scʼujoli, ay ni spasensiaa y jel ni tzamal ja smodoi. Mi envidiosouc ja yeni, y mi huanuc sleejel ba oj cho toyjuc. [...], mi ni oj yaa sbaj nihuana. Oj scʼul respetar ja smoji. Jach cʼa, mi quechanuc huan sleejel ja ba slequil ja yen [...], mi ni snicjiluc itaa, soc mi huax yochelan ja smul ja tuc jumasa. Mi huas tzeeni cuando huax yab que ay smul ja smoji. Ja sgusto ja yeni, oj scʼul ganar ja maʼ huan ja smeranili. Jel ja yahuantar soc spetzanil ja cosa, [...]. Ja syajal ja jcʼujoltiqui, mi ni nunca oj chʼacuc» (1 Corintios 13:4-8). Ta jpensarantik ja yaljelik it bʼa Pablo sok wa xkʼuʼantik, wa xbʼobʼ ajyuk jun tsamal nupanel.

6, 7. a) ¿Jas wa xyala 1 Corintios 11:3 sbʼaja cholal yiʼoj ja tatamali? b) ¿Jastal oj yil ja xcheʼum jun tatamal kʼuʼuman Dyos?

⁶ Ja Jyoba stsaʼunej ja maʼ oj ajyuk olomal ja bʼa pamilya. Ja Pablo xcholo: «Ja ixuquei, mandar ni aye yuj ja huiniquea, jaxa huiniquei, mandar ni acʼubale yuj ja Cristo ja yenle chomajquili, jaxa Cristo, mandar ni ay yuj ja Dios Tatali» (1 Corintios 11:3). Ja tatamal yeʼn ja olomal ja bʼa pamilya. Pe ja it mi wa stojolan oj yixtalaʼuk ja spamilya. Ja Jyoba wa smajlay yajxta oj yile. Chomajkil, ja Dyos wa xyayi lekil sjejel ja tatamali, pes ja yeʼni jun lekil olomal sok mi wa xwaj skʼujol bʼa yeʼnta. Ja yuj, ja Jesús mini wokoluk xyabʼ skisjel ja Jyoba. Ja yeʼn yala: «Ja ke‘ni wa xyajta ja tatali» (Juan 14:31, YD). Lek ja Jyoba ixta yila ja Jesús, ja yeʼn mini oj yal jachuka.

⁷ Anima ja Biblia wa xyala ja tatamal yeʼn ja olomal sbʼaja xcheʼumi, pe wa xcha yala tʼilan oj xcha skise (1 Pedro 3:7). ¿Jastal oj skʼuluk ja tatamal ja it? Jani ajyel kʼelan jakan sbʼaja jas wa xmakuniyuji sok yajelyi ja jas wa skʼana ta wa xbʼobʼi. Ja Biblia wa xyala: «Jaxa huiniquei, sbej ni yaj ni oj yab ja xcheumea porque jach ni ja Cristo. Jel yaj yabyotic juntiro, hasta yaa svida yuj ja quentiqui» (Efesios 5:25). Jastalni wa xkilatik, ja Jesús yaʼani ja sakʼanil sbʼaja snebʼumaniki yuja jel syajtayi. Ta ja tatamal wa snocho ja smodo ja Jesús sok yaj wa xyila ja xcheʼum, ja cheʼumali mini wokoluk oj yabʼ syajtajel, skisjel sok skoltajel sbʼaja jas wa skʼana oj skʼuluk ja statami (kʼuman ja Tito 2:3-5).

 8. ¿Jastal oj jetik ja jmodotik sok ja jmoj-aljeltiki?

⁸ Bʼa yibʼanal ja Luʼumi ay jitsan mil ixuk winik wane yaʼteltajel ja Jyoba. Chomajkil ja yeʼnle jmoj-aljeltike. ¿Jastal oj jetik ja jmodotik soka yeʼnle? Ja Biblia wa xyala tʼilani oj jeʼ lekil jmodotik sok spetsanil ixuk winiki, pe masto soka jmoj-aljeltiki (Gálatas 6:10; kʼuman ja Romanos 12:10). Ja jekabʼanum Pedro stsʼijbʼan ta kʼuʼabʼal aytik soka Dyos, oj jyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik ja jmoj-aljeltiki. Chomajkil yala jel tʼilan ja matik Taʼumantiʼik la jetik meran lek wala yajtanitik (1 Pedro 1:22; 4:8).

9, 10. ¿Jas yuj jel tsoman ayotik ja Taʼumantiʼiki?

⁹ Mey pilan chonabʼ jastal ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. ¿Jas yuj? Yujni wa xyajtaytik man jkʼujoltik ja jmoj-aljeltiki. Chomajkil wa xyajtaytik ja Jyoba sok wa xkʼuʼantik ja sleyiki. Ja yuj, wa xyakitik ja yipi. Ja ipal it ja mas jel niwan bʼa sutsatkʼinali sok wa skoltayotik bʼa oj ajyukotik tsoman soka jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja Luʼumi (kʼuman ja 1 Juan 4:20, 21).

¹⁰ Ja Pablo xcholo ja matik snochumanotik ja Jesús jelni tʼilan oj jetik wa xyajtay jbʼajtik. Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Sbej oj talnatic jyaujulal jbajtic. Oj leetic modo jastal oj colta jbajtic. Mi oj toy jbajtic soc ja jmojtiqui - mi oj caatic yajbuc ja jmojtiqui. Oj cʼuuc jbajtic. Oj cʼultic ahuantar ja huocoli. Sbej oj caa jbajtic pasensia. Ta ay cʼa maʼ ay jas huas scʼulan quitic, sbej oj cʼul perdonar jbajtic. Ja jastal scʼulanotic perdonar ja Diosi, jach sbej oj cʼultic perdonar jbajtic ja quentiqui. Pero ja ba mas tʼilani, yaj oj cab jbajtic porque ta ay cʼa syajal ja jcʼujoltic merani, oj quil jbajtic jastal mero quermano jbajtic» (Colosenses 3:12-14). Ja Taʼumantiʼik tsoman ayotik yujni wa xjeʼa jbʼajtik ja yajtanel jaw chikan bʼa jakelotik. Jelni wa xkatik tsʼakatal yuja wa xbʼobʼ kabʼtik stsamalil ja yajtanel it jel chaʼanyabʼalil.

11. ¿Jastal wa xnaxi keʼn kiʼojtik ja relijyon smeranili?

¹¹ Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba meran wa xyajtay jbʼajtikon sok tsoman ayotikon. Ja it wa sjeʼa keʼn kiʼojtikon ja relijyon smeranili. Ja Jesús yala: «Yaj cʼa huaxa huab abajex, entonces ti oj aljuca: [...] seguro jaʼ snebuman ja Cristo porque jel juntiro yaj huax yab sbaje» (Juan 13:34, 35). Soka jekabʼanum Juan stsʼijbʼan ta meran wa xkʼana oj jetik yuntikilotik Dyos, jelni tʼilan oj jkʼuʼuktik ja sleyiki sok syajtajel ja jmoj-aljeltiki. Sok tsaʼan yala: «Cuando yora chʼac acʼuuquex tʼan ja Diosi, alji ni ahuabyex que sbej bi yaj oj cab jbajtic» (1 Juan 3:10, 11). Ja jastal wa syajtay sbʼaje soka jastal aye tsomani wa x-ilxi ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba keʼnotik ja meran snochumanik ja Jesús. Chomajkil wa sjeʼa ja Dyos wa xya makunukotik ja bʼa xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno bʼa yibʼanal ja Luʼumi (Mateo 24:14).

12, 13. ¿Jas wane ja bʼa jtyempotik ja «jitzan lec ja cristiano», sok jasa ojxta yabʼye stsamalili?

¹² Ja bʼa jtyempotiki, tʼusan mi spetsaniluk ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba teye ja bʼa kʼole «jitzan lec ja cristiano». Ja yeʼnle sbʼaje bʼa tuktukil lugar sok chonabʼik, sok teye bʼa sparte bʼa sGobyerno ja Dyosi. Ja Biblia wa xyala: «Ja it jumasa, yenle ni ja maʼ ecʼ ni yujile ja último huocol ja ba mas jel tzatzi. [...] jel sac ja scʼuei. Como scʼanahue yi ja Diosi que oj sacjuque yuj ja xchiqʼuel ja cheji». Ja it wa stojolan wa skʼuʼane sbʼaja xchamelal ja Jesús. Wa syajtaye ja Jyoba sok wa stoyowe «cʼacʼu acual», cha wa syajtaye ja Jesusi (Apocalipsis 7:9, 14, 15).

¹³ Ja Dyos ojxta xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal jel malo ja bʼa wokol «jel tzatz juntiro» (Mateo 24:21; kʼuman ja Jeremías 25:32, 33). Ja Jyoba jel syajtay ja yaʼtijumik, ja yuj oj skoltay sok oj ya ajyuke sakʼan bʼa Kʼachinubʼ. Jastal skʼapa ayxa yiʼoj junuk 2,000 jabʼil, «mi xa ni oj to ocʼuque otro vuelta. [...] Mi xa ni oj couc mas ja xchamelei. Mi oj ajyuc ja syajal ja scuerpoei. Mi ni maʼ oj chamuca». ¿Wan maʼ xa pensaraʼan jastal oj ajyuk ja jsakʼaniltik yajni mixa oj ajyuk chamel, wokol soka chamelchʼakeli? (Apocalipsis 21:4.)

14. ¿Janekʼxa aye ja wego ja bʼa kʼole «jitzan lec ja cristiano»?

¹⁴ Yajni kʼejan ja tsaʼanikxta kʼakʼuʼik bʼa 1914, kechanta ay junuk 5,000 yaʼtijumik Dyos wa smajlaye oj wajuke ja bʼa satkʼinali. Ama ekʼ sbʼaje wokolik, pe yuja jel syajtaye ja smojeʼi soka skoltanel ja yip ja Dyos xcholowe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Soka aʼtel skʼuluneje ¿jasa lajxelyujile? Tsomxel «jitzan lec ja cristiano» sok bʼa oj ajyuke sakʼan tolabida bʼa Luʼum. Soka bʼa jtyempotiki, ayxa junuk 8 miyon Taʼumantiʼik sok wa stsomo sbʼaje bʼa mas ja 115,400 kongregasyonik ja bʼa yibʼanal ja luʼumi, sok wan pojxel mas. Jun sjejel, ja bʼa septiembre bʼa 2013 man agosto bʼa 2014 yiʼaje jaʼ mas ja 275,500 ixuk winik. Ja it wa stojolan ja bʼa semana wa xyiʼaje jaʼ junuk 5,300.

15. ¿Jasa skoltunejotik bʼa xcholjel ja lekil rasoni?

¹⁵ Jel chamyabʼjel ja janekʼ ixuk winik yabʼuneje sbʼaja lekil rasoni. Jun jasunuk bʼa skoltunejotik bʼa yijel och ja lekil rasoni, jani ja juʼunik ay bʼa mas ja 700 kʼumalik. Jujuntik sjejel, Ja Juʼun Cholumani jani ja juʼun mas pilubʼal bʼa yibʼanal ja Luʼumi. Ja bʼa ixawik wa xkʼulxi imprimir mas ja 52 miyon ja rebista it bʼa 247 kʼumalik. Chomajkil, ja libro ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia? kʼulubʼal imprimir mas ja 200 miyon bʼa 250 kʼumalik.

16. ¿Jas yuj wanxta pojxel ja xchonabʼil ja Jyoba?

¹⁶ Ja xchonabʼil ja Jyoba wanxta pojxel yujni wa xkʼuʼantik bʼa Dyos sok wa xnaʼatik lek ja Biblia Yeʼn spensar (1 Tesalonicenses 2:13). Ama ja Satanás wa xyilkʼujolanotik sok wa xyaʼakitik wokol, wa xkabʼtik stsamalil ja ajyel lek soka Jyoba (2 Corintios 4:4).

17, 18. Yajni ay maʼ mi skisa ja lekil rasoni, ¿jasa wa smajlay oj jkʼuluktik ja Jyoba?

¹⁷ Yajni wa xcholotik, ay ixuk winik wa smaklayotik, pe tuk mi skʼanawe. ¿Jasa wa smajlay ja Jyoba oj jkʼuluktiki? Chikan jas wa skʼulan ja ixuk winik, ja Yeʼn wa smajlay oj jkʼuʼuktik ja jasa wa xyala ja Biblia. Jun sjejel, bʼa Colosenses 4:6 wa xyala tolabida oj kistik ja ixuk winiki soka jastal wala kʼumanitiki. Sok yuja wa xyajtaytik ja ixuk winiki, tʼilan oj kaltik sbʼaja skʼuʼajel kiʼojtiki bʼa jun «modo tzamal» (1 Pedro 3:15).

¹⁸ Anima ja ixuk winik wa xtajkiye jmoktik sok mi skisawe ja rason wa xcholotiki, wani xkisatike sok jach wantik snochjel ja smodo ja Jesús. Ja Biblia wa xyala yajni ja Jesús utji yuja skontraʼiki, cha mini junxta skʼulan ja yeʼn. Soka yajni «wan huocoli, mi jas yal yab ja scondra jumasa», yaʼanikan bʼa skʼabʼ Jyoba (1 Pedro 2:23). Anto, yajni ja ixuk winik wa xyixtalanotik, chʼin wa xjeʼa jbʼajtik sok mi xkatik stup-e. Ja yuj, ‹ta ay kʼa maʼ wa skʼulankitik malo, mi xkʼulantikyi malo› wa xleʼatik ja slekilale (1 Pedro 3:8, 9).

19. ¿Jastal oj kiltik ja matik wa xyilawotik kontra?

¹⁹ Ta chʼin wa xkaʼ jbʼajtiki, ojni jkʼuʼuktik ja rason yaʼa ja Jesús: «Ja huabunejex ja jastal alubal ja najatei: --Yaj xa huab ja hua moji, pero ta ay cʼa maʼ huax yilahua condra, jachuc ja huen, cho acta cani. Pero ja queni huax cala huabyex, yaj xa huab ja hua condraexi. Cʼuman ja Dios yuj ja maʼ huax yilahua coraja. Jach cʼa huaxa cʼulanex, como yuninex nia ja hua Tatex tey ba satqʼuinali. Qʼuelahuil ja yeni. Ja yeni scʼulunej ja cʼacʼu ba oj quijlabuctic, sea lec ja jmodotiqui ma mi lecuc. Huax ya jacuc ja jai, sea ja maʼ mi tojuc, ma sea ja maʼ toj ayi» (Mateo 5:43-45). Ja yaʼtijumotik ja Dyos jelni tʼilan oj yajtaytik ja jkontratiki ama chikan jas wa skʼulankitik.

20. ¿Jas tyempoʼil oj jexuk bʼa yibʼanal ja Luʼumi ja syajtajel ja Jyoba soka jmojtiki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja bʼa artikulo)

²⁰ Spetsanil tyempo oj jetik wa xyajtaytik ja Jyoba soka jmojtiki. Anima jujuntik wa xyilkʼujolanotik sok mi wa skisawe ja lekil rason, wa xkoltaytike yajni ay snesesidaʼe. Ja jekabʼanum Pablo yala: «Yaj xa huab ja hua moji ja jastal yaj huaxa huab abaj ja huen mismo, xchi ja yabal ja Diosi. Huan cʼa xa cʼulan meran ja jahui, yuj ni mi ni huaxa cʼoco ja smandar ja Diosi. Mi oja lee otro ja hua cheumexi, mi oj milhuananic, mi oj elcʼananic, mi oj ocʼ acʼujolex ja jas yioj ja hua mojexi. Porque yaj cʼa huaxa huab ja hua moji, mi oja cʼul yi malo. Ta meran cʼa yaj huax cabtic, entonces jaʼ ni huantic scʼulajel ja smandar ja Diosi» (Romanos 13:8-10). Ja Satanás wa skʼulan ja ixuk winik koraja oj yil sbʼaje, pe ja keʼntik wa xyajtaytik ja jmojtiki (1 Juan 5:19). Yajni ja Jyoba xchʼaya snajel ja Satanás, ja spukujiki soka matik jel malo, spetsanil ja matik oj kanuke ja bʼa Luʼumi oj syajtaye ja Jyoba soka smojeʼi. ¡Janekʼto stsamalil oj ajyuk!