1. Mooseksen kirja

30 Kun Raakel näki, ettei hän ollut synnyttänyt Jaakobille, Raakel tuli mustasukkaiseksi sisarelleen ja sanoi Jaakobille:+ ”Anna minulle lapsia, tai muutoin minä kuolen.”*+ 2 Tällöin Jaakobin suuttumus syttyi Raakelia kohtaan ja hän sanoi:+ ”Olenko minä Jumalan asemassa, hänen joka on pidättänyt sinulta kohdun hedelmän?”+ 3 Niin Raakel sanoi: ”Tässä on orjattareni Bilha.+ Yhdy häneen, jotta hän synnyttäisi polvieni päälle ja jotta minäkin, hänen kauttaan, saisin lapsia.”+ 4 Sen jälkeen hän antoi palvelijattarensa Bilhan hänelle vaimoksi, ja Jaakob yhtyi häneen.+ 5 Ja Bilha tuli raskaaksi ja synnytti aikanaan Jaakobille pojan.+ 6 Silloin Raakel sanoi: ”Jumala on toiminut tuomarinani+ ja on myös kuunnellut ääntäni, niin että hän antoi minulle pojan.” Siksi hän antoi hänelle nimen Dan.*+ 7 Ja Raakelin palvelijatar Bilha tuli vielä kerran raskaaksi ja synnytti aikanaan Jaakobille toisen pojan. 8 Silloin Raakel sanoi: ”Rasittavin* kamppailuin olen kamppaillut sisareni kanssa. Olen myös selviytynyt voittajana!” Niin hän antoi hänelle nimen Naftali.*+

9 Kun Lea näki, että hän oli lakannut synnyttämästä, niin hän otti palvelijattarensa Silpan ja antoi hänet Jaakobille vaimoksi.+ 10 Aikanaan Lean palvelijatar Silpa synnytti Jaakobille pojan. 11 Silloin Lea sanoi: ”Hyvällä onnella!”* Niin hän antoi hänelle nimen Gad.*+ 12 Sen jälkeen Lean palvelijatar Silpa synnytti Jaakobille toisen pojan. 13 Silloin Lea sanoi: ”Minun onnekseni! Sillä tyttäret sanovat varmasti minua onnelliseksi.”+ Niin hän antoi hänelle nimen Asser.*+

14 Ruuben+ meni nyt kävelemään vehnänkorjuun päivinä+ ja löysi kedolta lemmenmarjoja. Niin hän toi ne äidilleen Lealle. Silloin Raakel sanoi Lealle: ”Antaisitko minulle poikasi lemmenmarjoja.”+ 15 Tähän hän sanoi hänelle: ”Eikö riitä, että olet vienyt minulta mieheni,+ kun viet nyt poikani lemmenmarjatkin?” Niin Raakel sanoi: ”Siitä syystä hän saa maata kanssasi tänä yönä vastineeksi poikasi lemmenmarjoista.”

16 Kun Jaakob oli illalla tulossa kedolta,+ Lea meni ulos häntä vastaan ja sanoi sitten: ”Minun luokseni sinun pitää tulla, koska olen ostanut sinut kokonaan poikani lemmenmarjoilla.” Niinpä hän makasi hänen kanssaan sinä yönä.+ 17 Ja Jumala kuuli Leaa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti aikanaan Jaakobille viidennen pojan.+ 18 Silloin Lea sanoi: ”Jumala on antanut minulle päiväläisenpalkan*, koska olen antanut palvelijattareni miehelleni.” Niin hän antoi hänelle nimen Isaskar.*+ 19 Ja Lea tuli jälleen raskaaksi ja synnytti aikanaan Jaakobille kuudennen pojan.+ 20 Silloin Lea sanoi: ”Jumala on lahjoittanut minulle, niin, minulle, hyvän lahjan. Vihdoinkin mieheni tulee sietämään minua,*+ koska olen synnyttänyt hänelle kuusi poikaa.”+ Niin hän antoi hänelle nimen Sebulon.*+ 21 Ja myöhemmin hän synnytti tyttären ja antoi hänelle nimen Dina.*+

22 Lopulta Jumala muisti Raakelia, ja Jumala kuuli häntä ja avasi hänen kohtunsa.+ 23 Ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Sitten hän sanoi: ”Jumala on ottanut pois häväistykseni!”+ 24 Niin hän antoi hänelle nimen Joosef*+ sanoen: ”Jehova antaa minulle vielä yhden pojan.”

25 Ja tapahtui, kun Raakel oli synnyttänyt Joosefin, että Jaakob sanoi heti Labanille: ”Lähetä minut matkaan, jotta voin mennä omaan paikkaani ja maahani.+ 26 Anna vaimoni ja lapseni, joiden vuoksi olen palvellut sinua, jotta voin lähteä, sillä tiedäthän sinä, mitä palvelusta olen sinulle suorittanut.”+ 27 Silloin Laban sanoi hänelle: ”Jos olen nyt saanut suosion sinun silmissäsi... olen käsittänyt enteiden merkitsevän, että Jehova siunaa minua sinun takiasi.”+ 28 Ja hän lisäsi: ”Määrää minulle palkkasi, niin minä annan sen.”+ 29 Silloin hän sanoi hänelle: ”Tiedäthän sinä, kuinka olen palvellut sinua ja kuinka karjalaumasi on menestynyt huostassani,+ 30 sillä vähän sinulla oli todellisuudessa ennen minun tuloani, ja se kasvoi paljoksi, kun Jehova siunasi sinua siitä lähtien kun tulin mukaan.+ Milloin minä siis saan tehdä jotakin myös oman huonekuntani hyväksi?”+

31 Siihen hän sanoi: ”Mitä minun pitää antaa sinulle?” Ja Jaakob sanoi: ”Sinun ei pidä antaa minulle yhtään mitään!+ Minä palaan paimentamaan katrastasi,+ minä jatkan sen vartioimista,+ jos suostut seuraavaan: 32 Käyn tänään läpi koko katraasi. Ota sinä siitä erilleen jokainen täplikäs ja kirjava lammas ja nuorten pässien joukosta jokainen tummanruskea lammas sekä kuttujen joukosta jokainen kirjava ja täplikäs. Tämän jälkeen sellaisten täytyy olla minun palkkani.+ 33 Ja oikeudenmukaisuuteni* puhukoon puolestani, milloin tahansa tulevina päivinä saavutkin tarkastamaan palkkaani;+ jokainen kuttu, joka ei ole täplikäs eikä kirjava, ja nuori pässi, joka ei ole tummanruskea, on varastettu, jos se on luonani.”+

34 Tähän Laban sanoi: ”Sehän on hyvä! Olkoon* kuten sanot.”+ 35 Sitten hän otti erilleen sinä päivänä juovikkaat ja kirjavat pukit ja kaikki täplikkäät ja kirjavat kutut, jokaisen jossa oli jotakin valkoista ja jokaisen tummanruskean nuorten pässien joukosta, ja hän luovutti ne poikiensa käsiin. 36 Sen jälkeen hän asettui kolmen päivän matkan päähän Jaakobista, ja Jaakob paimensi Labanin jäljelle jääneitä katraita.

37 Sitten Jaakob otti itselleen tuoreita storaksipuu-+ ja mantelipuu-+ ja plataanipuusauvoja*+ ja kuori niihin valkeita raitoja paljastaen sauvoissa+ olleen valkoisen. 38 Lopuksi hän pani kuorimansa sauvat katraan eteen juottoruuhiin, vesikaukaloihin,+ joille katraiden oli tapana tulla juomaan, jotta ne juomaan tultuaan pariutuisivat* niiden edessä.

39 Niin katraat pariutuivat* sauvojen edessä, ja katraat synnyttivät juovikkaita, täplikkäitä ja kirjavia.+ 40 Ja Jaakob erotti nuoret pässit ja käänsi sitten katraseläinten päät juovikkaisiin päin ja kaikkiin tummanruskeisiin päin, jotka olivat Labanin katraissa. Sitten hän erotti omat laumansa eikä vienyt niitä Labanin katraiden viereen. 41 Ja tapahtui aina, kun rotevat+ katraseläimet joutuivat kiimaan, että Jaakob sijoitti sauvat juottoruuhiin+ katraiden silmien eteen, jotta ne pariutuisivat sauvojen ääressä. 42 Mutta kun katraseläimissä ilmeni heikkoutta, hän ei vienyt niitä sinne. Näin heikot joutuivat aina Labanille mutta rotevat Jaakobille.+

43 Ja mies vaurastui yhä enemmän, ja hänellä oli lopulta suuria katraita ja palvelijattaria ja palvelijoita ja kameleja ja aaseja.+